lapsi

Kehittämishanke on kuin start-up – kokeile ja opi nopeasti

Teemu Ruohonen | Rojekto Oy

Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja – se on oikeastaan startup-toimintaa. Jos siis haluat lisätä hankkeesi kehittämiskyvykkyyttä, kannattaa tutustua startup-maailmaan ja opiskella kokeilevaa työtapaa. Parasta on, että ensimmäiset askeleet ovat yksinkertaisia, ne on nopea ottaa ja niistä taatusti oppii!

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ei ole lainkaan tehty. Etenkin kehittämistyössä, jossa tekeminen liittyy uuden toimintatavan, tuotteen tai palvelun luomiseen, suunnitelma on lähinnä valistunein arvaus tulevasta.

Vasta tekemällä selviää, miten ideat ja suunnitelmat toimivat.

Toimintaympäristö muuttuu, arvaaminen vaikeutuu

Toimintaympäristön jatkuva muutos tekee olosuhteista vaikeammin ymmärrettäviä ja ennustettavia. Hyvä joukko erilaisia kehitystrendejä heijastuu myös kehittämishankkeiden arkeen toimialasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteet elävät, teknologia harppoo eteenpäin, asiakkaat ja palveluiden käyttäjät muuttavat tottumuksiaan ja arvottavat asioita milloin milläkin perusteella.

Epävarmuuden lisääntyessä arvaaminen vaikeutuu. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen onkin sillä, joka kykenee reagoimaan ketterästi muutoksiin ja tekemään resurssiviisaita ratkaisuja.

Kehittämishankkeilla ja startupeilla on paljon yhteistä

Hanketoiminta uusien ratkaisujen kehittämisessä on yhdenlaista startup-toimintaa. Jo klassikoksi muodostuneen Lean Startup -kirjan (2011) kirjoittaja Eric Ries on määritellyt startupin instituutioksi, jonka tavoitteena on kehittää uusi tuote tai palvelu erityisen epävarmoissa olosuhteissa.

Lopulta kyse ei ole siitä, tehdäänkö työtä liiketoiminnan, julkisten palveluiden tai hyväntekeväisyyden parissa – tahtotila ja olosuhteet ratkaisevat.

Startupeilla ja kehittämishankkeilla on muutakin yhteistä. Nimittäin mitä todennäköisimmin ne eivät etene alussa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaympäristön muutos ja suunnitelmien arvausluontoisuus pitävät siitä huolen. Hankkeistaminen on startupin kaltaista riskienhallintaa ja kasvuoption testaamista. Kehittämishypoteesi projektoidaan, taloutta turvataan erillisellä rahoituksella ja parhaimmillaan syntyy tuotos, joka skaalataan laajempaan jakeluun. Todennäköisesti tuloksia eivät kuitenkaan muutaman vuoden päästä muista muut kuin tekijät itse.

Jokaisen kehittäjän olisikin syytä tarkastella omaa startup-asennettaan ja -osaamistaan.

Kokeilemalla tuloksia nopeasti ja fiksusti

Ries onnistui kirjan myötä vauhdittamaan kokeilemiseen perustuvan toimintastrategian valtavirtaistumista ja jalkautumista erilaisille toimialoille. Toimintatavan ytimessä on tee-mittaa-opi -sykli (build-measure-learn).

Ideana on siis tuottaa ketterällä otteella konkretiaa, testata sitä ja oppia tuloksista.

Tavoitteena on saada vauhtia syklin toistamiseen pienentämällä työstettävää yksikkökokoa ja kaventamalla aikaikkunaa. Mitä fiksummin kokeillaan ja löydetään toimivia asioita, joita jatkaa kuin toimimattomia, joita muuttaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä arvoa eli tuloksia tuottavan tekemisen äärelle. Kokeileminen on pohjimmiltaan arvontuoton ja resurssien kuluttamisen, siis panos-tuotos -suhteen hallinnointia. Tulokset ovat lopulta seurausta tehokkaasti maksetuista oppirahoista.

Kokeileminen ei ole mitenkään uusi asia. Fiksut tyypit ovat läpi ihmiskunnan historian kokeilleet uusia ideoita ennen varsinaista toteutusta.

Kokeileminen on peruslähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa. Niinikään ihmisen kehitys varhaislapsuudesta alkaa kokeilemisesta ja yrittämisen ja erehtymisen kautta syntyvistä oppimiskokemuksista. Teoreettisena mallina tekemällä oppiminen löytyy nykyään yhtälailla institutionaalisen kehittämistyön kuin koulutustoiminnan ytimestä. Tekemisellä ja oppimisella on vahva liitto.

 

Teemu Ruohosen oppiin ja ketterän kehittämisen makuun pääset Rojektityöpajassa Helsingissä 6.9.2017Varaa paikkasi hetimmiten!

 


 

Kirjoittaja on kokeileva kehittäjä ja kouluttaja, KM Teemu Ruohonen. Teemulla kymmenen vuoden kokemus yhteisöllisten toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Rojektipäällikkö työskentelee Rojekto-yrityksessään yhteisöllisen kehittämisen ja kokeilevan projektitoiminnan ohjaajana ja coachina. Lisäksi Teemu kouluttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ammattikorkeakoulussa.

www.rojektipaallikko.fi

Hankkeet tarinatulilla

Mitä hyötyä hankkeelle tarinallistamisesta x 5

Anne Kalliomäki | Tarinakone
Kuva: Nukula Oy

Onnistunut hanke edellyttää aina ihmisten innostamista ja sitouttamista. Hankkeiden tavoitteet saavutetaan yhdessä tekemällä.

Kokonaisvaltainen tarinallistaminen antaa hankkeelle rakennetta, muotoa ja ennen kaikkea välittää tunnetta.

Tunne on se, joka saa meidät liikkeelle ja toimimaan yhdessä!

Miksi tarinallistaa?

1 Tarina viestii hankkeen visiosta innostavalla tavalla.

Ihmisten innostaminen mukaan hankkeeseen on onnistumisen edellytys. Tarinan avulla hankkeen tavoitteesta luodaan innostava ja sitouttava visio. Hankekokemuksen tarinallistaminen saa hankkeen maistumaan, tuoksumaan, näkymään, kuulumaan ja tuntumaan.

Parhaimmillaan tarinaa voidaan hyödyntää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiset tarinanuotiopiirit voivat olla keino rakentaa myös hankkeen sisältöä yhdessä eri toimijoiden kanssa.

 2 Tarinallistamalla hankkeen tilaisuuksiin elämyksellisyyttä, joka jättää muistijälkiä.

Sosiaalisesta mediasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – live-kohtaamisten merkitys on nyt entistä tärkeämpi. Tarinallistamisen avulla hanketilaisuuksiin luodaan tarinallinen rakenne ja ripaus elämyksellisyyttä. Huumori saa hankkeisiin vauhtia! Näin puhetta hankkeesta syntyy enemmän, myös siellä sosiaalisessa mediassa.

3 Punainen lanka selkeyttää hankkeen johtamista.

Kun hanketoimijalla on paljon asioita pöydällään, on vaarana että fokus katoaa. Ydintarinan avulla selkeytät myös omaa työtäsi hanketoimijana. Näin siivoat ylimääräiset rönsyilyt pois ja arkisten ratkaisujen tekeminen helpottuu.

4 Luot rakennetta ja muotoa – juonta koko hankkeelle!

Tarinallistaminen on paitsi tunteiden, arvojen ja merkitysten jakamista myös rakenteen luomista. Tähän liittyy esimerkiksi tarinan kautta luotava dramaturgia hankkeen eri vaiheisiin. Millainen on hankkeesi alkusysäys? Tärkeimmät käänteet? Huippukohta? Loppuhäivytys? Ja entäs ne hankkeen jatko-osat?

5 Tarinallistamalla luot hankkeelle pitkän elämän.

Tarinallistamisen avulla luot elävän ja kiinnostavan hankkeen. Tarinallistamalla teet myös havainnollistavan loppuraportin ja materiaalin, jossa yhteinen matka ja tarina tulee näkyväksi myös muille. Kiinnostavasti viestitty hanke elää pidempään ja sitouttaa ihmiset yhteiseen muutokseen.

Haluatko oppia hyödyntämään tarinallistamista omassa hanketyössäsi?

Tervetuloa Hanke viestii -tiimin ja Tarinakoneen Anne Kalliomäen Tarinapajaan! Työpajasta saat tarinalähtöisen palvelumuotoilun työkalut käyttöösi. Työpaja sopii kaikille hankkeiden parissa työskenteleville, projektipäälliköille ja viestijöille ja toki myös muille tarinallistamisesta kiinnostuneille.

>> Tarinapaja 29.3.2017 Helsingissä

>> Ilmoittaudu mukaan nyt!

 

 

Kuva lähtee elämään, tarina vie mennessään!

Koukuta yleisösi kuvin, puno tarinan punaiset langat yhteen, herätä viestisi eloon.

Aloita viestinnällinen vuosi 2017 suosituissa työpajoissamme! Asiantuntijoina työpajoissa toimivat kokenut digimarkkinoinnin ammattilainen Antti Huttunen ja tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Anne Kalliomäki.

Saat nyt kaksi puolen päivän toiminnallista koulutusta yhteishintaan 720 € (norm. á 420 €).

Suosituista viestinnän työpajoistamme et koskaan lähde tyhjin käsin. Saat konkreettisia työkaluja ja ideoita oman hankkeesi viestintään, työstät hankkeesi tarinaa ja kuvamaailmaa, saat apua, vinkkejä ja palautetta. Voit osallistua työpajoihin myös ilman käynnissä olevaa hanketta.

 

>> Ilmoittaudu mukaan!

 

 

lanka3

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Petteri Huvio: Elämys luo pysyviä muutoksia

Vieraskynä:
Hanke viestii -tiimin yhteistyökumppani
Petteri Huvio

Elämykset jäävät mieleen. Ne muistetaan vielä vuosien jälkeenkin. Voimakkaat elämykset saavat myös aikaan pysyviä muutoksia.

Voidaanko hankkeissa saada aikaan elämyksiä? Ensin täytyy pohtia, mitä tarkoittaa elämys. Elämys on merkittävä, unohtumaton kokemus ja se koetaan aina henkilökohtaisesti. Se mitä koetaan ja ehkä myös opitaan elämyksen aikana, voi muuttua osaksi omaa arkipersoonaa. Elämys voi johtaa myös maailmankuvan muuttumiseen. Elämys on enemmän kuin mukava, miellyttävä kokemus. Kokemuksen voi kuitenkin rakentaa elämykseksi.

Miten elämyksiä rakennetaan?

Jokainen määrittää itse oman elämyksensä eli se on aina henkilökohtainen. Näin ollen elämyksen kokeminen on aina henkilöstä itsestään kiinni. Niitä ei voida tuottaa takuuvarmasti. Voidaan kuitenkin luoda puitteet, joiden avulla elämysten syntyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. Jos ajatellaan palvelua, niin siinä keskitytään siihen mitä asiakkaalle tarjotaan. Elämyksessä tärkeintä on miten ja millainen kokemus asiakkaalle luodaan. Elämyksestä voidaan tehdä elämystuote.

Elämystuote on kokemus, joka on tuotteistettu. Siinä sisältö ja toteutustapa on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Hyvä elämys tarjoaa henkilökohtaisen oppimiskokemuksen.

Palveluiden elämyksellisyyttä voidaan kehittää esimerkiksi Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen kehittämän Elämyskolmio-mallin avulla. Malli koostuu palvelun elementeistä sekä asiakkaan kokemuksesta. Palvelun elementteinä ovat yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus. Palvelun tulisi olla yksilöllinen, mikä tarkoittaa että täysin samanlaista palvelua ei ole tarjolla muualla. Aitoudella tarkoitetaan palvelun uskottavuutta. Voimme uskoa palveluun. Palvelulla tulee olla hyvä tarina, joka määrittää kokemukselle sosiaalisen merkityksen ja sisällön. Hyvä tarina puhuttelee meitä. Mitä useammalla aistilla voimme kokea kokemuksen, sitä todennäköisemmin koemme sen elämyksenä. Kontrasti liittyy asiakkaan näkökulmaan. Kokemuksen tulisi olla mahdollisimman erilainen kuin asiakkaan oma arki. Vuorovaikutus on vuorovaikutusta muiden kokemuksen kokijoiden kanssa. Voimme kokea olevamme osa yhteisöä tai ryhmää.

Kuinka hankkeeseen voidaan tuoda mukaan elämys?

Ensin on tietysti pohdittava, kuka on hankkeen asiakas ja mitä hanke haluaa hänelle tarjota. Kun nämä ovat selvillä, voidaan elämyskolmion avulla suunnitella mahdollisimman otolliset olosuhteen elämyksien syntymiselle. Yksinkertaistettuna siis näin: jos haluamme vaikuttaa nuoriin ja aktivoida heitä, niin voimme kehittää hankkeessa kokonaisuuden, joka tuottaa nuorille innostavan elämyksen. Näin todennäköisyys, että nuoret oikeasti aktivoituvat kasvaa.

Elämyksellisen palvelun ansiosta syntyy aidosti pysyviä vaikutuksia ja vaikuttavampia hankkeita.


Palvelukehityksen asiantuntija Petteri Huvio vahvistaa Hanke viestii -tiimiä ja tuo Hankeviestinnän kehittämistreffeille uusia näkökulmia. Petterin johdolla työpajassa ideoidaan, miten hankkessa voidaan tuottaa elämyksiä: keinoina yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus. 

Viestinnän näkymiä vuodelle 2015

Keräsimme vuoden vaihteessa haastatteluilla ja verkkokyselyllä tietoa siitä, mikä on viestinnän tila hankkeissa tällä hetkellä ja millaisia odotuksia viestintäpalveluille asetetaan.

Perinteiset lehdistötiedotteet sekä omat tapahtumat ja verkkosivut ovat tutkimuksemme mukaan hankkeissa käytetyimpiä viestintäkeinoja – toimiviksi todettuja ja tarpeen varmasti jatkossakin. Viestinnän kohderyhmät osataan määritellä ja suunnata viestinnän sisällöt näille kohderyhmille. Valtaosa vastaajista oli kiteyttänyt hankkeensa pääviestit ja palvelut helposti viestittävään muotoon.

Hankeviestinnän tilanne vaikuttaa siis varsin hyvältä.

Vielä parempia tuloksia rakennetaan jatkossa rohkeudella ja aitoudella – erottuva sisältö varmistaa viestinnän vaikuttavuuden. Näin tilannetta kuvasi yksi vastaajistamme:

”Viestimme liian perinteisin tavoin, jolloin innostus ei välity. Innostuksen omasta hankkeesta pitäisi näkyä kaikessa toiminnassa. Se vakuuttaa ja myy.”

Kanavan valinta on osa viestiä: senkin avulla ja ansiosta voi erottua. Hankkeen blogi on tutkimuksemme mukaan useimmille vielä käyttämätön mahdollisuus. Samoin kuin yhteystietorekisterin rakentaminen ja eri kohderyhmille räätälöity sähköpostimarkkinointi.

Annetaan siis innostuksen näkyä ja viestitään niillä foorumeilla, jotka luontevasti kuuluvat kohderyhmiämme edustavien ihmisten arkeen.

PS. Innostunut ja innostava viestintä tuottaa parhaat tulokset silloin, kun se on suunniteltu systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Tässä on monelle uudenvuodenlupauksen paikka, sillä yli puolet hankkeista oli vielä vailla aikataulutettua viestintäsuunnitelmaa.

Mitä hankkeesi viestintäarkeen kuuluu?

Hanke viestii –palveluiden kehittämistyö aloitettiin haastattelemalla asiakaskuntaa: hanketiimeissä työskenteleviä, projektipäälliköitä, rahoittajia ja hankepalveluiden johtoa. Keskustelimme saman pöydän ääressä siitä, miten eri hankkeissa suunnitellaan ja toteutetaan viestintää ja millaisia haasteita hankearki tuo mukanaan. Saimme arvokasta tietoa oman kokemuksemme tueksi ja Hankeviestinnän tehoselkeytin –mallin hienosäädettyä.

Lupasimme itsellemme jatkaa asiakkaidemme arkeen perehtymistä laajemmin. Meille on tärkeää, että Hanke viestii –palvelut vastaavat asiakkaidemme todellisia, muuttuvia tarpeita. Emme oleta, vaan kysymme ja kuuntelemme.

 

Klikkaa kyselyyn tästä

Siksi kuulisimme mielellämme, mitä hankearkeesi kuuluu? Keräämme tietoa verkkokyselyllä ja toivomme, että annat meille 5-10 minuuttia aikaasi.

Siirry kyselylomakkeeseen tästä»

Vastauksesi on meille arvokas, kaikkien vastanneiden kesken arvomme 500 euron lahjakortin palveluihimme.

Keräämme kartoituksella tietoa siitä, mikä on viestinnän tila hankkeissa tällä hetkellä ja millaisia odotuksia palveluntarjoajille asetetaan. Tuloksia on luvassa tällä foorumilla vuoden vaihteessa.

Kiitos jo etukäteen ajastasi ja ajatuksistasi!

Hankeviestinnän haasteita

Kysyimme joukolta hanketoimijoita, millaisia haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden viestinnässä. Tässä muutamia poimintoja vastauksista:

  • hankkeen sisäinen viestintä ei toimi, tiimin kesken viestiminen on hankalaa varsinkin silloin kun osatoteuttajina on useita eri organisaatioita
  • viestinnän käytännöt puuttuvat, ei tiedetä kuka mistäkin on vastuussa ja mitä ”saa” tehdä
  • loppukäyttäjät puhuvat eri kieltä, tarvittaisiin tulkki
  • miten saada kävijöitä/käyttäjiä?
  • viestintä tulee kunnolla mukaan vasta projektin lopussa
  • saittia ei ehdi päivittää
  • viestintä puuttuu – tekeminen ainakin
  • vaikuttavuuden arviominen on kysymysmerkki
  • kiire!

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, saimme runsaasti arvokasta tietoa palvelukehityksemme tueksi. Haastattelemme päättäjiä ja kartoitamme tarpeita vielä verkkokyselyllä marras-joulukuussa. Tuloksista kerromme tammikuussa 2015.