lapsi

Kehittämishanke on kuin start-up – kokeile ja opi nopeasti

Teemu Ruohonen | Rojekto Oy

Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja – se on oikeastaan startup-toimintaa. Jos siis haluat lisätä hankkeesi kehittämiskyvykkyyttä, kannattaa tutustua startup-maailmaan ja opiskella kokeilevaa työtapaa. Parasta on, että ensimmäiset askeleet ovat yksinkertaisia, ne on nopea ottaa ja niistä taatusti oppii!

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ei ole lainkaan tehty. Etenkin kehittämistyössä, jossa tekeminen liittyy uuden toimintatavan, tuotteen tai palvelun luomiseen, suunnitelma on lähinnä valistunein arvaus tulevasta.

Vasta tekemällä selviää, miten ideat ja suunnitelmat toimivat.

Toimintaympäristö muuttuu, arvaaminen vaikeutuu

Toimintaympäristön jatkuva muutos tekee olosuhteista vaikeammin ymmärrettäviä ja ennustettavia. Hyvä joukko erilaisia kehitystrendejä heijastuu myös kehittämishankkeiden arkeen toimialasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteet elävät, teknologia harppoo eteenpäin, asiakkaat ja palveluiden käyttäjät muuttavat tottumuksiaan ja arvottavat asioita milloin milläkin perusteella.

Epävarmuuden lisääntyessä arvaaminen vaikeutuu. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen onkin sillä, joka kykenee reagoimaan ketterästi muutoksiin ja tekemään resurssiviisaita ratkaisuja.

Kehittämishankkeilla ja startupeilla on paljon yhteistä

Hanketoiminta uusien ratkaisujen kehittämisessä on yhdenlaista startup-toimintaa. Jo klassikoksi muodostuneen Lean Startup -kirjan (2011) kirjoittaja Eric Ries on määritellyt startupin instituutioksi, jonka tavoitteena on kehittää uusi tuote tai palvelu erityisen epävarmoissa olosuhteissa.

Lopulta kyse ei ole siitä, tehdäänkö työtä liiketoiminnan, julkisten palveluiden tai hyväntekeväisyyden parissa – tahtotila ja olosuhteet ratkaisevat.

Startupeilla ja kehittämishankkeilla on muutakin yhteistä. Nimittäin mitä todennäköisimmin ne eivät etene alussa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaympäristön muutos ja suunnitelmien arvausluontoisuus pitävät siitä huolen. Hankkeistaminen on startupin kaltaista riskienhallintaa ja kasvuoption testaamista. Kehittämishypoteesi projektoidaan, taloutta turvataan erillisellä rahoituksella ja parhaimmillaan syntyy tuotos, joka skaalataan laajempaan jakeluun. Todennäköisesti tuloksia eivät kuitenkaan muutaman vuoden päästä muista muut kuin tekijät itse.

Jokaisen kehittäjän olisikin syytä tarkastella omaa startup-asennettaan ja -osaamistaan.

Kokeilemalla tuloksia nopeasti ja fiksusti

Ries onnistui kirjan myötä vauhdittamaan kokeilemiseen perustuvan toimintastrategian valtavirtaistumista ja jalkautumista erilaisille toimialoille. Toimintatavan ytimessä on tee-mittaa-opi -sykli (build-measure-learn).

Ideana on siis tuottaa ketterällä otteella konkretiaa, testata sitä ja oppia tuloksista.

Tavoitteena on saada vauhtia syklin toistamiseen pienentämällä työstettävää yksikkökokoa ja kaventamalla aikaikkunaa. Mitä fiksummin kokeillaan ja löydetään toimivia asioita, joita jatkaa kuin toimimattomia, joita muuttaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä arvoa eli tuloksia tuottavan tekemisen äärelle. Kokeileminen on pohjimmiltaan arvontuoton ja resurssien kuluttamisen, siis panos-tuotos -suhteen hallinnointia. Tulokset ovat lopulta seurausta tehokkaasti maksetuista oppirahoista.

Kokeileminen ei ole mitenkään uusi asia. Fiksut tyypit ovat läpi ihmiskunnan historian kokeilleet uusia ideoita ennen varsinaista toteutusta.

Kokeileminen on peruslähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa. Niinikään ihmisen kehitys varhaislapsuudesta alkaa kokeilemisesta ja yrittämisen ja erehtymisen kautta syntyvistä oppimiskokemuksista. Teoreettisena mallina tekemällä oppiminen löytyy nykyään yhtälailla institutionaalisen kehittämistyön kuin koulutustoiminnan ytimestä. Tekemisellä ja oppimisella on vahva liitto.

 

Teemu Ruohosen oppiin ja ketterän kehittämisen makuun pääset Rojektityöpajassa Helsingissä 6.9.2017Varaa paikkasi hetimmiten!

 


 

Kirjoittaja on kokeileva kehittäjä ja kouluttaja, KM Teemu Ruohonen. Teemulla kymmenen vuoden kokemus yhteisöllisten toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Rojektipäällikkö työskentelee Rojekto-yrityksessään yhteisöllisen kehittämisen ja kokeilevan projektitoiminnan ohjaajana ja coachina. Lisäksi Teemu kouluttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ammattikorkeakoulussa.

www.rojektipaallikko.fi

Hankkeet tarinatulilla

Mitä hyötyä hankkeelle tarinallistamisesta x 5

Anne Kalliomäki | Tarinakone
Kuva: Nukula Oy

Onnistunut hanke edellyttää aina ihmisten innostamista ja sitouttamista. Hankkeiden tavoitteet saavutetaan yhdessä tekemällä.

Kokonaisvaltainen tarinallistaminen antaa hankkeelle rakennetta, muotoa ja ennen kaikkea välittää tunnetta.

Tunne on se, joka saa meidät liikkeelle ja toimimaan yhdessä!

Miksi tarinallistaa?

1 Tarina viestii hankkeen visiosta innostavalla tavalla.

Ihmisten innostaminen mukaan hankkeeseen on onnistumisen edellytys. Tarinan avulla hankkeen tavoitteesta luodaan innostava ja sitouttava visio. Hankekokemuksen tarinallistaminen saa hankkeen maistumaan, tuoksumaan, näkymään, kuulumaan ja tuntumaan.

Parhaimmillaan tarinaa voidaan hyödyntää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiset tarinanuotiopiirit voivat olla keino rakentaa myös hankkeen sisältöä yhdessä eri toimijoiden kanssa.

 2 Tarinallistamalla hankkeen tilaisuuksiin elämyksellisyyttä, joka jättää muistijälkiä.

Sosiaalisesta mediasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – live-kohtaamisten merkitys on nyt entistä tärkeämpi. Tarinallistamisen avulla hanketilaisuuksiin luodaan tarinallinen rakenne ja ripaus elämyksellisyyttä. Huumori saa hankkeisiin vauhtia! Näin puhetta hankkeesta syntyy enemmän, myös siellä sosiaalisessa mediassa.

3 Punainen lanka selkeyttää hankkeen johtamista.

Kun hanketoimijalla on paljon asioita pöydällään, on vaarana että fokus katoaa. Ydintarinan avulla selkeytät myös omaa työtäsi hanketoimijana. Näin siivoat ylimääräiset rönsyilyt pois ja arkisten ratkaisujen tekeminen helpottuu.

4 Luot rakennetta ja muotoa – juonta koko hankkeelle!

Tarinallistaminen on paitsi tunteiden, arvojen ja merkitysten jakamista myös rakenteen luomista. Tähän liittyy esimerkiksi tarinan kautta luotava dramaturgia hankkeen eri vaiheisiin. Millainen on hankkeesi alkusysäys? Tärkeimmät käänteet? Huippukohta? Loppuhäivytys? Ja entäs ne hankkeen jatko-osat?

5 Tarinallistamalla luot hankkeelle pitkän elämän.

Tarinallistamisen avulla luot elävän ja kiinnostavan hankkeen. Tarinallistamalla teet myös havainnollistavan loppuraportin ja materiaalin, jossa yhteinen matka ja tarina tulee näkyväksi myös muille. Kiinnostavasti viestitty hanke elää pidempään ja sitouttaa ihmiset yhteiseen muutokseen.

Haluatko oppia hyödyntämään tarinallistamista omassa hanketyössäsi?

Tervetuloa Hanke viestii -tiimin ja Tarinakoneen Anne Kalliomäen Tarinapajaan! Työpajasta saat tarinalähtöisen palvelumuotoilun työkalut käyttöösi. Työpaja sopii kaikille hankkeiden parissa työskenteleville, projektipäälliköille ja viestijöille ja toki myös muille tarinallistamisesta kiinnostuneille.

>> Tarinapaja 29.3.2017 Helsingissä

>> Ilmoittaudu mukaan nyt!

 

 

Kuva & some -työpaja

Kuvia someen

”Viestijällä tulee olla jatkuva kyky tuottaa ja julkaista nopeasti kanavaan sopivia, riittävän korkealaatuisia, oikeita asioita viestiviä kuvia ja videoita.”

Kuvallisen viestinnän hanskaavan, digitaalisen viestinnän monitoimimiehen Antti Huttusen evästys ei liene kenellekään aikaansa seuraavalle yllätys.

Kuva & some -työpaja Tapahtumahotelli Huoneessa

Tapahtumahotelli Huone tarjoaa loistavat puitteet työpajoille!

Siinäpä sitä on tekemistä hankkeissakin. Miten kaiken muun ohella ehtii ja osaa tuupata hankkeen viestiä esille some-kanavissa, joissa kuvien osuus on ratkaisevan suuri? Huomiosta kilpaillaan, ja tuossa kilpailussa kuvat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tehtävä työ voi tuntua vuoren kokoiselta. Kannattaa kuitenkin katsoa asian valoisaa puolta: kuka tahansa ja mikä yhteisö tahansa voi tänä päivänä perustaa oman kanavan, houkutella viestinsä äärelle ihmisiä tarjoamalla puhuttelevia, mielekkäitä ja kiinnostavia sisältöjä.

Kohderyhmähattu päässä, jälleen kerran

Kuva & some -työpajaamme tammikuussa osallistuneista moni on onnistunutkin sytyttämään roihuavan digi-leirinuotion. Esimerkiksi @SenioriVerkko luovii somessa upealla asenteella ja tuottaa ikäihmisille ja muille seuraajilleen elämänmakuisia sisältöjä. Kaikki tämä syntyy luontevasti osana arkea, kuten Huttunenkin työpajassa meitä opasti tekemään.

Hanke viestii -tiimissä olemme asetelleet kerta kerran jälkeen asiakkaidemme päähän niitä kuuluisia kohderyhmähattuja. Niin nytkin.

Antin mukaan kuvien aihepiirit pitäisi kaivaa hankkeen kohderyhmän maailmasta. Mihin kohderyhmääsi kuuluvat ihmiset voivat samaistua?

Mistä laadukkaat kuvat sitten tulevat?

Hyvien kuvien kaipuussa kamppaillaan kaikissa organisaatioissa ja hankkeissa. Antti Huttusen nyrkkisääntö riittävän hyvälle kuvalle voisi olla, että kuvat ovat niin hyviä kuin kohderyhmään kuuluva hyvä amatöörikuvaaja ottaisi.

Toisaalta, ei kannata asettaa itselleen liikaa paineita. Moni some-kanava sallii ja ehkä vähän odottaakin kuvilta rosoisuutta?

Katse kuviin – poimintoja Antin opeista

  1. Tunnista kohderyhmät. Mikä uppoaa tähän kohderyhmään?
  2. Mikä on viestisi, mitä hankkeen on tarkoitus viestiä? Pohdi myös sävyjä, pysytäänkö asialinjalla vai voiko huumorinkukka kukkia?
  3. Luo kuvakonsepti, eräänläinen kuvaviestinnän suunnitelma.
  4. Ota kuvien tuotanto ja julkaiseminen osaksi rutiineja. Jos useampi tuottaa kuvia, tarvitaanko kuraattori valitsemaan ja käsittelemään kuvat?
  5. Kun näet hyvän, puhuttelevan kuvan, pysähdy ja analysoi: miksi kuva upposi?
  6. Opettele käyttämään tekniikkaa, laitteita ja ohjelmia.
  7. Analysoi, käytä some-kanavien analytiikkatyökaluja ahkerasti: mikä toimii, mikä ei?
  8. Peilaa aika-ajoin julkaistua kuvien virtaa ja pohdi, viestivätkö kuvat haluttuja asioita.

 


Seuraava tiivis puolen päivän koulutuksemme on Tarinapaja 2.2.2017, johon ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Tarinallistamisen ykkösasiantuntija Anne Kalliomäki johdattaa meidät hyödyntämään viestinnässä tarinallista palvelumuotoilua.

Mikäli kaipaat hankkeellesi tai organisaatiollesi apua viestintään, ota yhteyttä! Ota yhteyttä myös, jos olet kiinnostunut Kuva & some -koulutuksesta. Voit ehdottaa myös muita työpajan aiheita!


Antti Huttunen piti Hanke viestii -tiimin Kuva & some –työpajan tammikuussa 2017. Antti on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- ja markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa. 

 

Kuva lähtee elämään, tarina vie mennessään!

Koukuta yleisösi kuvin, puno tarinan punaiset langat yhteen, herätä viestisi eloon.

Aloita viestinnällinen vuosi 2017 suosituissa työpajoissamme! Asiantuntijoina työpajoissa toimivat kokenut digimarkkinoinnin ammattilainen Antti Huttunen ja tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Anne Kalliomäki.

Saat nyt kaksi puolen päivän toiminnallista koulutusta yhteishintaan 720 € (norm. á 420 €).

Suosituista viestinnän työpajoistamme et koskaan lähde tyhjin käsin. Saat konkreettisia työkaluja ja ideoita oman hankkeesi viestintään, työstät hankkeesi tarinaa ja kuvamaailmaa, saat apua, vinkkejä ja palautetta. Voit osallistua työpajoihin myös ilman käynnissä olevaa hanketta.

 

>> Ilmoittaudu mukaan!

 

 

Entäs kuvat?

Vieraskynä Antti Huttunen

Siinä on kysymys, jonka esittämällä olen hiljentänyt monta neukkaria.

Viestintä muuttuu jatkuvasti visuaalisemmaksi
Kuvan ja videon merkitys korostuu, kun sosiaalisen median kanavat kehittyvät vastaamaan yhä paremmin käyttäjien tarpeita. Samalla ajankohtaisuuden ja julkaisunopeuden vaatimukset kiihtyvät ja kuvan elinkaari lyhenee. Puhutaan mieluummin tunneista, enintään päivistä. Viestijät, jotka eivät ole hereillä, jäävät armottomasti jälkeen.

Vanha malli,
jossa välissä on ehkäpä mainostoimisto ja jossain arvoketjun päässä valokuvaaja, joka ei välttämättä edes tapaa asiakasta, on tuomittu epäonnistumaan. Se on auttamattoman hidasta ja tehotonta eli kallista. Enää ei riitä myöskään malli, jossa asiat ratkaistaan kuvapankilla, oli se sitten oma tai ostettu. Todennäköisesti kuvat eivät viesti sitä, mitä käyttöyhteys edellyttää ja ovat vanhoja. Tätä ei myöskään paikata sillä, että siskonpoika räppää kännykkäkameralla tärähtäneen kuvan.

Kuva kuuluu viestinnän keskiöön
ja näkemys siitä ja sen tuottamisesta on viestintätiimiltä vaadittavaa osaamista. On tärkeää, että viestinnästä vastaavat ymmärtävät sen mahdollisuudet ja pystyvät vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita kuvaviestinnässä onnistuminen edellyttää. Onnistuminen vaatii  organisaatioilta uudenlaista tapaa ajatella ja organisoitua. Kuvien pitää viestiä oikeita asioita sekä aiheeltaan että tyyliltään ja olla ajankohtaisia. Oikeita asioita viestivää, laadukasta kuvaa tulee pystyä tuottamaan ja julkaisemaan nopealla prosessilla silloin kun tarpeita ilmenee.

Onnistunut kuvaviestintä
vaatii alkuun pinnistelyä ja hikeä, mutta kun rytmi ja malli löytyvät, tapahtuvat asiat pehmeästi rullaten. Viestinnästä tulee tehokkaampaa, nopeampaa ja osuvampaa.

Ilmoittaudu Kuva & some -työpajaan 11.1.2017 >>

Antti Huttunen on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Antti toimii myös kahden startup-yrityksen hallituksessa. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa.
 

lanka3

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Tarina tuo hankkeen lähelle ihmistä

Olipa kerran hanke. Mutta millainen on hankkeen tarina? Pysyykö kohdeyleisö mukana alusta loppuun, jo jatkoa odottaen?

Hyvä tarina pitää otteessaan. Hyvin muotoiltu hanketarina kertoo miksi hanke on olemassa, miksi hanketyötä tehdään ja mikä merkitys sillä on. Tarina inhimillistää ja elävöittää toisinaan kuiviakin hanketeemoja. Tarinallinen juoni tekee monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi ja ymmärrettäviksi.

Yritysmaailmaan verrattuna hankkeiden tarinallisuuden lähtökohdat ovat hyvällä mallilla. Tarinankerronnan ydin ei löydy tuotteista ja palvelutarjoomasta, vaan työstä joka itsestään on tarinanarvoista. Ja sitähän hanketyö usein on, luodaan ja kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan.

Luodaan, jaetaan ja keskustellaan on yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen. Mehevimmät tarinat syntyvät yhdessä yleisön kanssa. Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse. Yhdessä tehden syntyy monta pientä tarinaa, jotka huolehtivat siitä, että yleisö pysyy mukana.

Hyvässä tarinassa on draamaa, mutkia matkassa ja haasteita voitettavaksi. Niitä löytyy useimmiten myös hanketyössä. Kuinka valmiita hankkeet ovat kertomaan tekijöiden näköistä tarinaa hankkeen alkutaipaleelta kohti saavutettavia tuloksia? Usein viestinnästä innostutaan vasta sitten, kun on tuloksia kerrottavaksi, siloista hankeraporttia jaettavaksi.

Voisivatko urheilussa tuotetut tarinat antaa mallia hankkeisiin? Urheilu on tänä päivänä vähemmän lopputulosten ja saavutusten kertomista ja raportointia. Innostavimmat tarinat syntyvät kisojen aikana, jopa pelikenttien ulkopuolella. Hankkeen tarina alkaa jo alkumetreillä ja kulkee punaisena lankana läpi hankkeen viestinnän. Mikä saa yleisösi syttymään – valmis hanketulos vai matka kohti tuloksia?

Ja sen pituinen se. Vai onko hankkeesi tarinaan kirjoitettu jo jatko-osa?

Muutama vinkki mehukkaan tarinankerronnan pariin:

Storytelling työkaluna, vaikuta tarinoilla bisneksessä
perusteellinen työkalu tarinankerrontaan (Rauhala M., Vikström T.)
Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka
– tarinalähtöistä palvelumuotoilua selkeästi (Kalliomäki A.)
Taru Sormusten herrasta
– tarinaklassikko, koko matka sinne ja takaisin  (Tolkien J.R.R.)

 

 

Glasgow'n metro

Mediatyö: kolme konstia medianäkyvyyteen

Ansaitun näkyvyyden perässä juoksevat monet, ja mediatiedotteiden lähettäminen laajoillakin jakeluilla on nykyään helppoa ja nopeaa. Pitkälle kehittyneet jakelupalvelut helpottavat viestijää, mutta mitä muuta tarvitaan? Miten tiedottaminen ja mediatyö saadaan tuottamaan näkyvyyttä ja mediaosumia?

Kävin tutkimassa edinburghilaisessa viestintätoimistossa, miten mediatyötä tehdään Skotlannissa. Halogen Communications tekee media- ja PR-työtä muun muassa koulutusalan organisaatioille: esimerkiksi toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow Clyde on saanut yhteistyön myötä erinomaista näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Glasgow Clyde

Glasgow Clyde on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow’ssa Skotlannissa.

Halogenin resepti medianäkyvyyteen on yksinkertainen.

  • Kontaktit: toimittajiin otetaan suoraan yhteyttä ja selvitetään heidän taustat ja kiinnostuksen kohteet. Muistetaan heitä yksilöllisellä palvelulla, juttuideoilla, valmiilla jutuilla.
  • Kasvot: toimitetaan uniikkeja sisältöjä, tarinoita ja valmiita haastatteluja. Tarinoita ihmisistä, kasvot asioille ja ilmiöille.
  • Kuvat: tarjotaan tiedotusvälineille laadukkaita kuvia. Toimittajille lähetetään yksilöllisten juttujen ohessa myös yksilölliset kuvat.

Simppeliä mutta työlästä. Yhden teeman ympärille rakennettu tiedotusprojekti voi koostua yli kymmenestä tiedotteesta! Projektit pystytään kuitenkin viemään maaliin suhteellisen tehokkaasti, kun työ suunnitellaan hyvin ja käytetään osin samoja tekstejä ja vain osin räätälöidään.

On tavallista, että joukko Glasgow Clyden opiskelijoita kootaan samaan tilaan, jossa viestintätoimiston ammattilaiset haastattelevat nuoria ja otetaan paljon hyviä kuvia.

Toimittajat saavat osakseen henkilökohtaista palvelua, ideoita, halutessaan valmiin jutun ja kuvat sekä pitkäaikaisen, osaavan ja luotettavan kumppanin.

Vaivannäkö on ollut helppo perustella sekä oppilaitokselle että jutuissa näkyville opiskelijoille. Kukapa nuori suunnittelija ei haluaisi itseään lehtien palstoille itse suunnittelemassaan mekossa? Oppilaitoksen brändin kehittymisen kannalta jutut paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä ovat olleet yksi merkittävimmistä osatekijöistä.


Kirjoittajan verkostoitumisvierailun Glasgow’hun Skotlantiin mahdollisti Erasmus+ -ohjelma ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Erasmus+ on ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen osaajat kehittävät asiantuntijuutta ja verkostoituvat eurooppalaisten kollegojen kanssa. Omniassa mahdollisuus tarjottiin myös InnoOmnian Luoviva-yhteisössä toimivalle yrittäjälle.

Yhdessä pysähtyminen kirkastaa hankkeen tavoitteen

Syksyllä kysyimme joukolta hanketoimijoita, millaisia haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden viestinnässä. Haasteiden top viiteen nousivat sisäisen viestinnän ja yhteisesti sovittujen viestinnän käytäntöjen puute, vaikuttavuuden arviointi ja kohderyhmien tavoittaminen. Lähes kaikkia näitä haasteita kuorrutti yksi yhteinen tekijä – aikapula!

Ei vain hankkeissa, vaan meillä kaikilla on jatkuva pula ainoasta asiasta mitä jokaisella ihmisillä on saman verran vuorokaudessa – ajasta. Elämme tehokkuuden kulttuurissa, jossa kaikilla on liian vähän aikaa. Työyhteisöissä ja yhteisissä projekteissa ajanpuute paisuu moninkertaiseksi. Yhteisen, tavoitteellisen tekemisen akilleen kantapääksi tuntuukin muodostuvan yhteisen ajan puute. Entä jos ottaisimme aikalisän?

Yhdessä pysähtyminen ja yhteisen ajan merkitys kirkastui kevään työpajoissa, ryhmien kokoonpanosta ja työpajojen teemoista riippumatta. Kuin varkain, tehokkaan, iloisen ja innostavan tekemisen sivutuotteena työpajojen jälkeisissä palautteissa tuli esille ylivoimainen innostus siitä, että aika ja panostus olivat juuri se investointi, joka kantaa hankkeessa pitkälle.

Kaikkeen tekemiseen tarvitaan riittävä määrä valmistautumista ja suunnittelua. Metsätyömiehen valmistumisaika oli ennen se aika, joka meni hevosen valjastamiseen, ravintolakeittiössä käsite on mis-en-place eli tehdään tarvittavat alkuvalmistelut ennen kuin ruokaa voidaan ryhtyä valmistamaan. Projekti- tai hankesuunnittelussa valmisteluaika kattaa sen ajan, joka tarvitaan ennen kuin päästään tekemisen alkuun. Ydin on tietenkin siinä, että keittiössä ei koskaan tehdä mis-en-placea ilman, että sen jälkeen laitetaan ruokaa, hevosta ei valjastettu ja jätetty metsätöihin lähtemättä.

Näin myös hankkeissa, joiden haasteena on yhteisen suunnittelun ja tekemisen jäsentämiseen käytettävän ajan puute. Työpajoissa toteutettu työskentely ja siihen käytetty aika on valmistautumista vaikuttavan hankeviestinnän tekemiseen.

Työpajassa oli tärkeintä, että saimme ohjatusti pohtia ja keskittyä käsillä olevaan aiheeseen. Kun työskentely oli hyvin johdettua ja sillä oli raamit, saimme paljon aikaan. Saimme ideoita, ja mikä tärkeintä: jaamme nyt yhteisen ymmärryksen, mitä teemme seuraavaksi!
– Hankepäällikkö Maija Venäläinen LUVY

Hevonen on valjastettu ja pöytä katettu. Kiitos kaikille kevään aikana työpajoihimme osallistuneille. Hankkeen tavoitteiden äärelle pysähtymiseen käytetty yhteinen aika tulee varmasti näkymään virtaviivaisena ja vaikuttavana tekemisenä.

Varaa tiimillesi aikaa pysähtyä >>

Petteri Huvio: Elämys luo pysyviä muutoksia

Vieraskynä:
Hanke viestii -tiimin yhteistyökumppani
Petteri Huvio

Elämykset jäävät mieleen. Ne muistetaan vielä vuosien jälkeenkin. Voimakkaat elämykset saavat myös aikaan pysyviä muutoksia.

Voidaanko hankkeissa saada aikaan elämyksiä? Ensin täytyy pohtia, mitä tarkoittaa elämys. Elämys on merkittävä, unohtumaton kokemus ja se koetaan aina henkilökohtaisesti. Se mitä koetaan ja ehkä myös opitaan elämyksen aikana, voi muuttua osaksi omaa arkipersoonaa. Elämys voi johtaa myös maailmankuvan muuttumiseen. Elämys on enemmän kuin mukava, miellyttävä kokemus. Kokemuksen voi kuitenkin rakentaa elämykseksi.

Miten elämyksiä rakennetaan?

Jokainen määrittää itse oman elämyksensä eli se on aina henkilökohtainen. Näin ollen elämyksen kokeminen on aina henkilöstä itsestään kiinni. Niitä ei voida tuottaa takuuvarmasti. Voidaan kuitenkin luoda puitteet, joiden avulla elämysten syntyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. Jos ajatellaan palvelua, niin siinä keskitytään siihen mitä asiakkaalle tarjotaan. Elämyksessä tärkeintä on miten ja millainen kokemus asiakkaalle luodaan. Elämyksestä voidaan tehdä elämystuote.

Elämystuote on kokemus, joka on tuotteistettu. Siinä sisältö ja toteutustapa on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Hyvä elämys tarjoaa henkilökohtaisen oppimiskokemuksen.

Palveluiden elämyksellisyyttä voidaan kehittää esimerkiksi Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen kehittämän Elämyskolmio-mallin avulla. Malli koostuu palvelun elementeistä sekä asiakkaan kokemuksesta. Palvelun elementteinä ovat yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus. Palvelun tulisi olla yksilöllinen, mikä tarkoittaa että täysin samanlaista palvelua ei ole tarjolla muualla. Aitoudella tarkoitetaan palvelun uskottavuutta. Voimme uskoa palveluun. Palvelulla tulee olla hyvä tarina, joka määrittää kokemukselle sosiaalisen merkityksen ja sisällön. Hyvä tarina puhuttelee meitä. Mitä useammalla aistilla voimme kokea kokemuksen, sitä todennäköisemmin koemme sen elämyksenä. Kontrasti liittyy asiakkaan näkökulmaan. Kokemuksen tulisi olla mahdollisimman erilainen kuin asiakkaan oma arki. Vuorovaikutus on vuorovaikutusta muiden kokemuksen kokijoiden kanssa. Voimme kokea olevamme osa yhteisöä tai ryhmää.

Kuinka hankkeeseen voidaan tuoda mukaan elämys?

Ensin on tietysti pohdittava, kuka on hankkeen asiakas ja mitä hanke haluaa hänelle tarjota. Kun nämä ovat selvillä, voidaan elämyskolmion avulla suunnitella mahdollisimman otolliset olosuhteen elämyksien syntymiselle. Yksinkertaistettuna siis näin: jos haluamme vaikuttaa nuoriin ja aktivoida heitä, niin voimme kehittää hankkeessa kokonaisuuden, joka tuottaa nuorille innostavan elämyksen. Näin todennäköisyys, että nuoret oikeasti aktivoituvat kasvaa.

Elämyksellisen palvelun ansiosta syntyy aidosti pysyviä vaikutuksia ja vaikuttavampia hankkeita.


Palvelukehityksen asiantuntija Petteri Huvio vahvistaa Hanke viestii -tiimiä ja tuo Hankeviestinnän kehittämistreffeille uusia näkökulmia. Petterin johdolla työpajassa ideoidaan, miten hankkessa voidaan tuottaa elämyksiä: keinoina yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus.