Kohderyhmä nuoret: nuoret mukaan!

Huhuu..! Missä nuoret? Espoolaisen Työtaitaja-hankkeen pääkohderyhmä on työelämän kynnyksellä tai ilman työtä olevat 17–29-vuotiaat nuoret. Hankkeessa on tuotettu mm. toiminnallisia ja innostavia työtaitovalmennuksia, työtaitoja kehittävä lautapeli ja tulevaisuuden työkirja.

Mutta miten nuoret on saatu pelaamaan, suorittamaan työtaitokortti tai avaamaan kirja? Tekemään video-cv ja osallistumaan sillä kilpailuun?

Hankkeen projektipäällikkö Tiina Koivisto on halunnut nuoret mukaan tekemään nuorille.

”Nuoret osaavat tehdä nuorille kiinnostavaa viestintää. Nuoriin vetoaa erityisesti hyvä kuvien käyttö ja videot. Myös hankkeen nettisivut ovat nuorten käsialaa.”

Tulevaisuuden työkirja

Tulevaisuuden työkirjassa äänessä ovat nuoret.

Nuorten työnhaun ja työnteon taitoja preppaavassa Tulevaisuuden työkirjassa ääneen pääsevät nuoret itse. Mukana on nuorten tarinoita: mikä heitä innoittaa, kiinnostaa ja huolettaa, mistä he iloitsevat? Nuoret ovat antaneet rohkeasti kasvonsa tarinoille.

Työkirjan ulkoasun takana puolestaan on joukko Metropolian mediatekniikan opiskelijoita.

”Nuoret ovat tehneet aivan upeaa työta. Kaikki hankkeessa mukana olleet nuoret ovat olleet älyttömän taitavia ja hyviä! Rinta rottingilla on saanut katsoa heidän tekemistään!” Tiina iloitsee.

Nuorten välineet käyttöön

Nuorten suosimat välineet kuten Twitter on otettu hankkeessa käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen Facebook-sivut tavoittavat viikoittain pitkästi yli 200 kävijää. Vaikka nuorten Facebookin käyttö vaihtelee, heidän vanhempiaan ja oppilaitosten opettajia ja muuta henkilökuntaa tavoitetaan sitä kautta.

”Tämä pätee myös alueelliseen lehteen Länsiväylään. Ilmaisjakelulehti on ollut mukana paletissa, koska sitä lukevat nuorten vanhemmat.”

Tietysti myös kontaktit oppilaitoksiin ja laajat verkostot on käytetty laajalti hyväksi. Valmennukset ja tilaisuudet ovat houkutelleet nuoria liikkeelle ja työkirja on saanut innostuneen vastaanoton.

Onnistumisen avain nuorten kanssa on ollut tasa-arvoinen kohtaaminen.

”Olemme antaneet nuorille tilaa, antaneet heidän itse keksiä ja luoda. Emme anna heille mitään ylhäältä annettuna. Kunnioitus on ollut mukana kaikessa tekemisessämme.”

Työtaitaja-hanke: keskiössä nuoret

Työtaitaja-hankkeen taustalla on työnantajilta, muun muassa espoolaisilta yrityksiltä tullut palaute: nuorilta toivotaan parempia työelämätaitoja. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Mukana ovat Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Espoon kaupunki, Suomen Yrittäjät ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Espoon palvelupiste.

Hanke vaikuttaa

- mutta miten mitata vaikutusta?

Hanke käynnistyy tarpeesta, konkreettisesta tavoitteesta, jota halutaan edistää. Hankkeella on tulostavoite, mihin pyritään. Hankkeen tulokset voivat olla ”pienten askelten” etenemisiä ja saavutuksia, mutta monien hankkeiden avulla on kehitetty valtavia kokonaisuuksia kuten laatujärjestelmiä, uudenlaisia oppimisyhteisöjä, tuote- ja palvelukokonaisuuksia ja pysyviä yhteistyökumppanuuksia yli toimialarajojen.

Hankkeen happotestiksi voidaan asettaa saavutettujen tulosten levittäminen ja hyödyntäminen.

Keskeistä on edistää vaikuttavuutta koko hankkeen aikana eikä vain arvioida sitä jälkikäteen

Hankkeen vaikuttavuuden arviointi käynnistyy jo ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä. Ensimmäiset askelmerkit ovat nykytilan arviointi sekä hankkeen tavoitteiden ja tulostavoitteiden asettaminen.

Hankkeen vaikuttavuuden kannalta ytimeen päästään suunnitteluvaiheessa. Silloin asetetaan hankkeessa toimivalle verkostolle yhteiset tavoitteet, tehdään hankkeelle toteutussuunnitelma, johon sisällytetään vaikuttavuuden arvioinnin kannalta tärkeät hankkeen levitys- ja arviointisuunnitelmat.

Kun perustukset vaikuttavuuden arvioinnille on tehty hyvin jo alkumetreillä, loppu on tukevalla pohjalla ja vaikuttavuuden hedelmät on helppo poimia. Toteutusvaiheessa tulosten aktiivinen seuranta ja dokumentointi nivovat vaikuttavuuden ja hankkeen tavoitteet yhteen. Hankkeen jälkeen on aika tarkastella hankkeen välittömiä vaikutuksia ja koko hankkeen elinkaaren mittaista vaikuttavuutta. Mitä toiminnan tuotokset saavat aikaan, miten ne vastaavat kohde- ja sidosryhmien tarpeita tai miten hyvin niillä päästään hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Tapahtuiko muutosta, mikä muuttui, kuinka merkittävää muutos on ja onko muutos kestävää?

Vaikka vaikuttavuus on tavallisimmin sitä, miten hyvin toiminto saavuttaa tavoitteensa, laajemmin tarkasteltuna vaikuttavuutta ovat myös hankkeen ei-toivotut vaikutukset tai myönteiset sivuvaikutukset, joita ei alun perin tavoiteltu. Vaikuttavuutta nekin.

 

Hankeviestinnän haasteita

Kysyimme joukolta hanketoimijoita, millaisia haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden viestinnässä. Tässä muutamia poimintoja vastauksista:

  • hankkeen sisäinen viestintä ei toimi, tiimin kesken viestiminen on hankalaa varsinkin silloin kun osatoteuttajina on useita eri organisaatioita
  • viestinnän käytännöt puuttuvat, ei tiedetä kuka mistäkin on vastuussa ja mitä ”saa” tehdä
  • loppukäyttäjät puhuvat eri kieltä, tarvittaisiin tulkki
  • miten saada kävijöitä/käyttäjiä?
  • viestintä tulee kunnolla mukaan vasta projektin lopussa
  • saittia ei ehdi päivittää
  • viestintä puuttuu – tekeminen ainakin
  • vaikuttavuuden arviominen on kysymysmerkki
  • kiire!

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, saimme runsaasti arvokasta tietoa palvelukehityksemme tueksi. Haastattelemme päättäjiä ja kartoitamme tarpeita vielä verkkokyselyllä marras-joulukuussa. Tuloksista kerromme tammikuussa 2015.

Innostusta ilmassa

Kun eri organisaatioista koottu ihmisten joukko pystyttää yhdessä hankkeen, aiemmista sidosryhmistä muodostuukin ryhmä, joka tarvitsee keskinäistä sisäistä viestintää.

Hankkeen onnistumisen kannalta on oleellista, että viestit kulkevat ja tavoittavat, ne ovat relevantteja ja sisältävät oikeita asioita, tietoa jaetaan aktiivisesti ja dokumentit ovat järjestyksessä ja kaikkien löydettävissä. Viestejä pitää olla riittävästi vaan ei liikaa.

Yksi sisäisen viestinnän tärkeimmistä tehtävistä on verkoston jäsenten innostaminen ja sitouttaminen hankkeeseen. Siksi myös sisältöön ja viestinnän sävyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Jokaisessa talossa on käytössä erilaisia sisäisen ja sidosryhmille suunnatun viestinnän tapoja ja välineitä. Sisäiseen viestintään on mahdollisesti käytössä intranet ja vaikkapa uutiskirje, sidosryhmäviestinnässä käytetään uutiskirjeitä, blogeja ja verkkopalvelua tapaamisia ja muuta yhteydenpitoa unohtamatta.

Mikä sitten toimii hankkeen sisäisessä viestinnässä?

Sopikaa hankkeen sisäisestä viestinnästä yhdessä. Organisaatioidenne viestinnästä voi löytyä apua ja vinkkejä toimivien tapojen löytämiseksi. Myös aiempien hankkeiden onnistuneita kokemuksia kannattaa jakaa. Suosittelemme kirjaamaan sisäisen viestinnän suunnitelman ylös. Sisäinen viestintä on jokaisen hankekumppanin asia!

Pohdittavaa:
  • Mikä on hankkeesi sisäisen viestinnän ydinviesti?
  • Keitä ovat sisäisen viestinnän kohderyhmät?
  • Kuka viestii ja mitä asioita?
  • Mitä kanavia käytätte?
  • Miten usein valituilla tavoilla viestitään?
  • Millaisia viestinnän tarpeita mukana olevilla organisaatioilla on hankkeeseen liittyen?
  • Olisiko yhteisestä dokumenttienhallinnasta teille hyötyä?
  • Kuka vastaa viestinnän koordinoinnista ja tekee viestintään liittyvät päätökset?
  • Tarvitaanko hankkeen sisäiseen viestintään ulkopuolista apua?

Hankkeen sisäinen viestintä on myös hankkeen markkinointia. Aktiivisella otteella ihmiset innostuvat hankkeesta ja hankkeen tavoitteista!

Asiakkaan arkeen

Viestinnän ja markkinoinnin sisällöltä vaaditaan koko ajan enemmän: hankkeidenkin on osattava puhua inhimillisesti ja kiinnostavasti.

Olemme koonneet 10 kysymyksen listan, jonka avulla jokainen hanke voi rakenta yksilöllisen, erottuvan tavan viestiä:

  1. Millaisia asiakkaita, käyttäjiä tai kävijöitä haluatte hankkeella tavoittaa?
  2. Mihin asiakkaiden/käyttäjien tarpeisiin tarjoatte ratkaisua?
  3. Mitkä muut sidosryhmät ovat teille tärkeitä? Miten eri kohde- ja sidosryhmien tarpeet ja käyttäytyminen eroavat toisistaan?
  4. Mikä muuttuu: mikä on hankkeen tuloksena paremmin?
  5. Mitä vastaanottajalle hyödyllistä tietoa voitte tarjota hankkeen eri vaiheissa?
  6. Mistä kanavista yleisönne hakevat tietoa?
  7. Millaisia kontakteja ihmisillä on hankkeeseenne? (Jokaisella tekstiviestilläkin on väliä…)
  8. Millaista mielikuvaa haluatte luoda hankkeestanne viesteissä ja kohtaamisissa?
  9. Millainen on hankkeenne tarina?
  10. Mitä ihmiset itse sanovat viesteistänne ja ilmeestänne?

Jotta hanke pystyy tarjoamaan mielenkiintoista sisältöä, on hanketiimin opittava tuntemaan yleisönsä kunnolla. Kaikki valmis tieto on käytettävä hyväksi, mutta silloin tällöin on hyvä myös lähteä ulos ja kurkistaa asiakkaan arkeen, puhua ihmisten itsensä kanssa.