lapsi

Kehittämishanke on kuin start-up – kokeile ja opi nopeasti

Teemu Ruohonen | Rojekto Oy

Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja – se on oikeastaan startup-toimintaa. Jos siis haluat lisätä hankkeesi kehittämiskyvykkyyttä, kannattaa tutustua startup-maailmaan ja opiskella kokeilevaa työtapaa. Parasta on, että ensimmäiset askeleet ovat yksinkertaisia, ne on nopea ottaa ja niistä taatusti oppii!

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ei ole lainkaan tehty. Etenkin kehittämistyössä, jossa tekeminen liittyy uuden toimintatavan, tuotteen tai palvelun luomiseen, suunnitelma on lähinnä valistunein arvaus tulevasta.

Vasta tekemällä selviää, miten ideat ja suunnitelmat toimivat.

Toimintaympäristö muuttuu, arvaaminen vaikeutuu

Toimintaympäristön jatkuva muutos tekee olosuhteista vaikeammin ymmärrettäviä ja ennustettavia. Hyvä joukko erilaisia kehitystrendejä heijastuu myös kehittämishankkeiden arkeen toimialasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteet elävät, teknologia harppoo eteenpäin, asiakkaat ja palveluiden käyttäjät muuttavat tottumuksiaan ja arvottavat asioita milloin milläkin perusteella.

Epävarmuuden lisääntyessä arvaaminen vaikeutuu. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen onkin sillä, joka kykenee reagoimaan ketterästi muutoksiin ja tekemään resurssiviisaita ratkaisuja.

Kehittämishankkeilla ja startupeilla on paljon yhteistä

Hanketoiminta uusien ratkaisujen kehittämisessä on yhdenlaista startup-toimintaa. Jo klassikoksi muodostuneen Lean Startup -kirjan (2011) kirjoittaja Eric Ries on määritellyt startupin instituutioksi, jonka tavoitteena on kehittää uusi tuote tai palvelu erityisen epävarmoissa olosuhteissa.

Lopulta kyse ei ole siitä, tehdäänkö työtä liiketoiminnan, julkisten palveluiden tai hyväntekeväisyyden parissa – tahtotila ja olosuhteet ratkaisevat.

Startupeilla ja kehittämishankkeilla on muutakin yhteistä. Nimittäin mitä todennäköisimmin ne eivät etene alussa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaympäristön muutos ja suunnitelmien arvausluontoisuus pitävät siitä huolen. Hankkeistaminen on startupin kaltaista riskienhallintaa ja kasvuoption testaamista. Kehittämishypoteesi projektoidaan, taloutta turvataan erillisellä rahoituksella ja parhaimmillaan syntyy tuotos, joka skaalataan laajempaan jakeluun. Todennäköisesti tuloksia eivät kuitenkaan muutaman vuoden päästä muista muut kuin tekijät itse.

Jokaisen kehittäjän olisikin syytä tarkastella omaa startup-asennettaan ja -osaamistaan.

Kokeilemalla tuloksia nopeasti ja fiksusti

Ries onnistui kirjan myötä vauhdittamaan kokeilemiseen perustuvan toimintastrategian valtavirtaistumista ja jalkautumista erilaisille toimialoille. Toimintatavan ytimessä on tee-mittaa-opi -sykli (build-measure-learn).

Ideana on siis tuottaa ketterällä otteella konkretiaa, testata sitä ja oppia tuloksista.

Tavoitteena on saada vauhtia syklin toistamiseen pienentämällä työstettävää yksikkökokoa ja kaventamalla aikaikkunaa. Mitä fiksummin kokeillaan ja löydetään toimivia asioita, joita jatkaa kuin toimimattomia, joita muuttaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä arvoa eli tuloksia tuottavan tekemisen äärelle. Kokeileminen on pohjimmiltaan arvontuoton ja resurssien kuluttamisen, siis panos-tuotos -suhteen hallinnointia. Tulokset ovat lopulta seurausta tehokkaasti maksetuista oppirahoista.

Kokeileminen ei ole mitenkään uusi asia. Fiksut tyypit ovat läpi ihmiskunnan historian kokeilleet uusia ideoita ennen varsinaista toteutusta.

Kokeileminen on peruslähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa. Niinikään ihmisen kehitys varhaislapsuudesta alkaa kokeilemisesta ja yrittämisen ja erehtymisen kautta syntyvistä oppimiskokemuksista. Teoreettisena mallina tekemällä oppiminen löytyy nykyään yhtälailla institutionaalisen kehittämistyön kuin koulutustoiminnan ytimestä. Tekemisellä ja oppimisella on vahva liitto.

 

Teemu Ruohosen oppiin ja ketterän kehittämisen makuun pääset Rojektityöpajassa Helsingissä 6.9.2017Varaa paikkasi hetimmiten!

 


 

Kirjoittaja on kokeileva kehittäjä ja kouluttaja, KM Teemu Ruohonen. Teemulla kymmenen vuoden kokemus yhteisöllisten toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Rojektipäällikkö työskentelee Rojekto-yrityksessään yhteisöllisen kehittämisen ja kokeilevan projektitoiminnan ohjaajana ja coachina. Lisäksi Teemu kouluttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ammattikorkeakoulussa.

www.rojektipaallikko.fi

Hankkeet tarinatulilla

Mitä hyötyä hankkeelle tarinallistamisesta x 5

Anne Kalliomäki | Tarinakone
Kuva: Nukula Oy

Onnistunut hanke edellyttää aina ihmisten innostamista ja sitouttamista. Hankkeiden tavoitteet saavutetaan yhdessä tekemällä.

Kokonaisvaltainen tarinallistaminen antaa hankkeelle rakennetta, muotoa ja ennen kaikkea välittää tunnetta.

Tunne on se, joka saa meidät liikkeelle ja toimimaan yhdessä!

Miksi tarinallistaa?

1 Tarina viestii hankkeen visiosta innostavalla tavalla.

Ihmisten innostaminen mukaan hankkeeseen on onnistumisen edellytys. Tarinan avulla hankkeen tavoitteesta luodaan innostava ja sitouttava visio. Hankekokemuksen tarinallistaminen saa hankkeen maistumaan, tuoksumaan, näkymään, kuulumaan ja tuntumaan.

Parhaimmillaan tarinaa voidaan hyödyntää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiset tarinanuotiopiirit voivat olla keino rakentaa myös hankkeen sisältöä yhdessä eri toimijoiden kanssa.

 2 Tarinallistamalla hankkeen tilaisuuksiin elämyksellisyyttä, joka jättää muistijälkiä.

Sosiaalisesta mediasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – live-kohtaamisten merkitys on nyt entistä tärkeämpi. Tarinallistamisen avulla hanketilaisuuksiin luodaan tarinallinen rakenne ja ripaus elämyksellisyyttä. Huumori saa hankkeisiin vauhtia! Näin puhetta hankkeesta syntyy enemmän, myös siellä sosiaalisessa mediassa.

3 Punainen lanka selkeyttää hankkeen johtamista.

Kun hanketoimijalla on paljon asioita pöydällään, on vaarana että fokus katoaa. Ydintarinan avulla selkeytät myös omaa työtäsi hanketoimijana. Näin siivoat ylimääräiset rönsyilyt pois ja arkisten ratkaisujen tekeminen helpottuu.

4 Luot rakennetta ja muotoa – juonta koko hankkeelle!

Tarinallistaminen on paitsi tunteiden, arvojen ja merkitysten jakamista myös rakenteen luomista. Tähän liittyy esimerkiksi tarinan kautta luotava dramaturgia hankkeen eri vaiheisiin. Millainen on hankkeesi alkusysäys? Tärkeimmät käänteet? Huippukohta? Loppuhäivytys? Ja entäs ne hankkeen jatko-osat?

5 Tarinallistamalla luot hankkeelle pitkän elämän.

Tarinallistamisen avulla luot elävän ja kiinnostavan hankkeen. Tarinallistamalla teet myös havainnollistavan loppuraportin ja materiaalin, jossa yhteinen matka ja tarina tulee näkyväksi myös muille. Kiinnostavasti viestitty hanke elää pidempään ja sitouttaa ihmiset yhteiseen muutokseen.

Haluatko oppia hyödyntämään tarinallistamista omassa hanketyössäsi?

Tervetuloa Hanke viestii -tiimin ja Tarinakoneen Anne Kalliomäen Tarinapajaan! Työpajasta saat tarinalähtöisen palvelumuotoilun työkalut käyttöösi. Työpaja sopii kaikille hankkeiden parissa työskenteleville, projektipäälliköille ja viestijöille ja toki myös muille tarinallistamisesta kiinnostuneille.

>> Tarinapaja 29.3.2017 Helsingissä

>> Ilmoittaudu mukaan nyt!

 

 

Kuva & some -työpaja

Kuvia someen

”Viestijällä tulee olla jatkuva kyky tuottaa ja julkaista nopeasti kanavaan sopivia, riittävän korkealaatuisia, oikeita asioita viestiviä kuvia ja videoita.”

Kuvallisen viestinnän hanskaavan, digitaalisen viestinnän monitoimimiehen Antti Huttusen evästys ei liene kenellekään aikaansa seuraavalle yllätys.

Kuva & some -työpaja Tapahtumahotelli Huoneessa

Tapahtumahotelli Huone tarjoaa loistavat puitteet työpajoille!

Siinäpä sitä on tekemistä hankkeissakin. Miten kaiken muun ohella ehtii ja osaa tuupata hankkeen viestiä esille some-kanavissa, joissa kuvien osuus on ratkaisevan suuri? Huomiosta kilpaillaan, ja tuossa kilpailussa kuvat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tehtävä työ voi tuntua vuoren kokoiselta. Kannattaa kuitenkin katsoa asian valoisaa puolta: kuka tahansa ja mikä yhteisö tahansa voi tänä päivänä perustaa oman kanavan, houkutella viestinsä äärelle ihmisiä tarjoamalla puhuttelevia, mielekkäitä ja kiinnostavia sisältöjä.

Kohderyhmähattu päässä, jälleen kerran

Kuva & some -työpajaamme tammikuussa osallistuneista moni on onnistunutkin sytyttämään roihuavan digi-leirinuotion. Esimerkiksi @SenioriVerkko luovii somessa upealla asenteella ja tuottaa ikäihmisille ja muille seuraajilleen elämänmakuisia sisältöjä. Kaikki tämä syntyy luontevasti osana arkea, kuten Huttunenkin työpajassa meitä opasti tekemään.

Hanke viestii -tiimissä olemme asetelleet kerta kerran jälkeen asiakkaidemme päähän niitä kuuluisia kohderyhmähattuja. Niin nytkin.

Antin mukaan kuvien aihepiirit pitäisi kaivaa hankkeen kohderyhmän maailmasta. Mihin kohderyhmääsi kuuluvat ihmiset voivat samaistua?

Mistä laadukkaat kuvat sitten tulevat?

Hyvien kuvien kaipuussa kamppaillaan kaikissa organisaatioissa ja hankkeissa. Antti Huttusen nyrkkisääntö riittävän hyvälle kuvalle voisi olla, että kuvat ovat niin hyviä kuin kohderyhmään kuuluva hyvä amatöörikuvaaja ottaisi.

Toisaalta, ei kannata asettaa itselleen liikaa paineita. Moni some-kanava sallii ja ehkä vähän odottaakin kuvilta rosoisuutta?

Katse kuviin – poimintoja Antin opeista

  1. Tunnista kohderyhmät. Mikä uppoaa tähän kohderyhmään?
  2. Mikä on viestisi, mitä hankkeen on tarkoitus viestiä? Pohdi myös sävyjä, pysytäänkö asialinjalla vai voiko huumorinkukka kukkia?
  3. Luo kuvakonsepti, eräänläinen kuvaviestinnän suunnitelma.
  4. Ota kuvien tuotanto ja julkaiseminen osaksi rutiineja. Jos useampi tuottaa kuvia, tarvitaanko kuraattori valitsemaan ja käsittelemään kuvat?
  5. Kun näet hyvän, puhuttelevan kuvan, pysähdy ja analysoi: miksi kuva upposi?
  6. Opettele käyttämään tekniikkaa, laitteita ja ohjelmia.
  7. Analysoi, käytä some-kanavien analytiikkatyökaluja ahkerasti: mikä toimii, mikä ei?
  8. Peilaa aika-ajoin julkaistua kuvien virtaa ja pohdi, viestivätkö kuvat haluttuja asioita.

 


Seuraava tiivis puolen päivän koulutuksemme on Tarinapaja 2.2.2017, johon ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Tarinallistamisen ykkösasiantuntija Anne Kalliomäki johdattaa meidät hyödyntämään viestinnässä tarinallista palvelumuotoilua.

Mikäli kaipaat hankkeellesi tai organisaatiollesi apua viestintään, ota yhteyttä! Ota yhteyttä myös, jos olet kiinnostunut Kuva & some -koulutuksesta. Voit ehdottaa myös muita työpajan aiheita!


Antti Huttunen piti Hanke viestii -tiimin Kuva & some –työpajan tammikuussa 2017. Antti on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- ja markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa. 

 

lanka3

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Kansanedustaja Johanna Karimäki ja Hanke viestii -tiimi

Vaikuttajaviestintää

Viestimättä ei voi vaikuttaa, totesimme yhdestä suusta, kun tapasimme Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen ja keskustelimme viestinnästä lounaspöydän ääressä.

Kansanedustaja on raskaan sarjan viestijä

Kansanedustaja viestii koko ajan: pitää puheita, antaa haastatteluja, keskustelee, kommentoi, kirjoittaa aloitteita, välikysymyksiä, kannanottoja ja blogitekstejä, päivittää Facebookia ja kotisivuaan, tviittaa ja jakaa kuvia Instagramissa. Viestintä koetaan niin tärkeäksi, että siihen varataan resursseja ja sen osaamista kehitetään jatkuvasti – tapaamisestamme Karimäki jatkoikin eduskuntaryhmänsä järjestämään some-koulutukseen.

Tästä me yrittäjät, yritykset ja hankkeet voisimme ottaa oppia.

Viestintä ei saisi jäädä erilliseksi toiminnoksi, vaan sen tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa myös yrityksissä, yhteisöissä ja hankkeissa. Haluttu viesti ei itsestään liikahda henkilöstön, asiakkaiden tai hankkeen sidosryhmien tietoisuuteen, tärkeistä asioista täytyy aktiivisesti kertoa ja keskustella. Jos näin ei tee, jää työn vaikuttavuus heikoksi ja huonoimmassa tapauksessa huhupuhe korvaa puuttuvan tiedon.

Juttuideoita kaivataan

Jotain kehittämisen varaa löytyi kuitenkin myös kansanedustajien viestintäpaletista. Kun omaa mediaa (verkkosivustot, blogit ja some) päivittää aktiivisesti, jää perinteisempi mediatyö helposti vähemmälle. Mediamaailma on kuitenkin jatkuvasti hyviä juttuideoita vailla ja sitä kautta on mahdollista tavoittaa suuria yleisöjä kerralla.

Kannustammekin kaikkia viestijöitä ottamaan vielä askeleen pidemmälle. Hyvin valmistellusta selvityksestä tai esitysaineistosta syntyy kohtuullisella vaivalla kiinnostava tiedote tai jutun taustamateriaali. Juttuidean tarjoaminen toimituksille on palvelua, sitä ei tarvitse arastella yhtään. Ja kun toimittajille tarjoaa tutkittua tietoa, inhimillisiä tarinoita, kuvia ja videoita, voi itselle arkisesta asiasta syntyä valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävä aihe.


Hanke viestii –tiimi pääsi kurkistamaan kansanedustajan työpäivään, kun Johanna Karimäki kutsui meidät vierailulle Eduskuntaan keskustelemaan viestinnällä vaikuttamisesta ja yrittäjän arjesta. Kiitämme lounaasta ja hyvästä keskustelusta! Sari Olsio on Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa Yrittäjän ääni –ohjelmassa, joten keskustelu jatkuu koko vaalikauden.

Hanke viestii -tiimi syksyllä 2015

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan viestinnällä

Projektipäällikön harteille kasautuu hankkeessa lasti jos toinenkin, ja usein myös viestintää pitäisi hoitaa muiden tehtävien ohessa. Tästä kärsii suunnitelmallisuus – viestinnän mahdollisuuksien ja tavoitteiden pohtiminen ja jämäkkä toimintasuunnitelma aikatauluineen jää tekemättä. Tai viimeistään viestinnän toteutukset siirtyvät tuonnemmaksi ja tuonnemmaksi.

Hankkeissa hukataan onnistumisen mahdollisuuksia, jos viestinnän panokset jäävät pieniksi. Tätä pohdimme jälleen kerran, kun olimme InnoOmnian* bloggarin tentissä. Miten hankkeen vaikuttavuutta voidaan viestinnällä lisätä?

Lue blogikirjoitus: Hankkeen vaikuttavuus tehdään viestinnällä

Lääkkeeksi hankkeelle suosittelemme innostavia Viestinnän kehittämistreffejä!


* InnoOmnia on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kehittämisyksikkö.

Glasgow'n metro

Mediatyö: kolme konstia medianäkyvyyteen

Ansaitun näkyvyyden perässä juoksevat monet, ja mediatiedotteiden lähettäminen laajoillakin jakeluilla on nykyään helppoa ja nopeaa. Pitkälle kehittyneet jakelupalvelut helpottavat viestijää, mutta mitä muuta tarvitaan? Miten tiedottaminen ja mediatyö saadaan tuottamaan näkyvyyttä ja mediaosumia?

Kävin tutkimassa edinburghilaisessa viestintätoimistossa, miten mediatyötä tehdään Skotlannissa. Halogen Communications tekee media- ja PR-työtä muun muassa koulutusalan organisaatioille: esimerkiksi toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow Clyde on saanut yhteistyön myötä erinomaista näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Glasgow Clyde

Glasgow Clyde on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow’ssa Skotlannissa.

Halogenin resepti medianäkyvyyteen on yksinkertainen.

  • Kontaktit: toimittajiin otetaan suoraan yhteyttä ja selvitetään heidän taustat ja kiinnostuksen kohteet. Muistetaan heitä yksilöllisellä palvelulla, juttuideoilla, valmiilla jutuilla.
  • Kasvot: toimitetaan uniikkeja sisältöjä, tarinoita ja valmiita haastatteluja. Tarinoita ihmisistä, kasvot asioille ja ilmiöille.
  • Kuvat: tarjotaan tiedotusvälineille laadukkaita kuvia. Toimittajille lähetetään yksilöllisten juttujen ohessa myös yksilölliset kuvat.

Simppeliä mutta työlästä. Yhden teeman ympärille rakennettu tiedotusprojekti voi koostua yli kymmenestä tiedotteesta! Projektit pystytään kuitenkin viemään maaliin suhteellisen tehokkaasti, kun työ suunnitellaan hyvin ja käytetään osin samoja tekstejä ja vain osin räätälöidään.

On tavallista, että joukko Glasgow Clyden opiskelijoita kootaan samaan tilaan, jossa viestintätoimiston ammattilaiset haastattelevat nuoria ja otetaan paljon hyviä kuvia.

Toimittajat saavat osakseen henkilökohtaista palvelua, ideoita, halutessaan valmiin jutun ja kuvat sekä pitkäaikaisen, osaavan ja luotettavan kumppanin.

Vaivannäkö on ollut helppo perustella sekä oppilaitokselle että jutuissa näkyville opiskelijoille. Kukapa nuori suunnittelija ei haluaisi itseään lehtien palstoille itse suunnittelemassaan mekossa? Oppilaitoksen brändin kehittymisen kannalta jutut paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä ovat olleet yksi merkittävimmistä osatekijöistä.


Kirjoittajan verkostoitumisvierailun Glasgow’hun Skotlantiin mahdollisti Erasmus+ -ohjelma ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Erasmus+ on ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen osaajat kehittävät asiantuntijuutta ja verkostoituvat eurooppalaisten kollegojen kanssa. Omniassa mahdollisuus tarjottiin myös InnoOmnian Luoviva-yhteisössä toimivalle yrittäjälle.

Yhdessä pysähtyminen kirkastaa hankkeen tavoitteen

Syksyllä kysyimme joukolta hanketoimijoita, millaisia haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden viestinnässä. Haasteiden top viiteen nousivat sisäisen viestinnän ja yhteisesti sovittujen viestinnän käytäntöjen puute, vaikuttavuuden arviointi ja kohderyhmien tavoittaminen. Lähes kaikkia näitä haasteita kuorrutti yksi yhteinen tekijä – aikapula!

Ei vain hankkeissa, vaan meillä kaikilla on jatkuva pula ainoasta asiasta mitä jokaisella ihmisillä on saman verran vuorokaudessa – ajasta. Elämme tehokkuuden kulttuurissa, jossa kaikilla on liian vähän aikaa. Työyhteisöissä ja yhteisissä projekteissa ajanpuute paisuu moninkertaiseksi. Yhteisen, tavoitteellisen tekemisen akilleen kantapääksi tuntuukin muodostuvan yhteisen ajan puute. Entä jos ottaisimme aikalisän?

Yhdessä pysähtyminen ja yhteisen ajan merkitys kirkastui kevään työpajoissa, ryhmien kokoonpanosta ja työpajojen teemoista riippumatta. Kuin varkain, tehokkaan, iloisen ja innostavan tekemisen sivutuotteena työpajojen jälkeisissä palautteissa tuli esille ylivoimainen innostus siitä, että aika ja panostus olivat juuri se investointi, joka kantaa hankkeessa pitkälle.

Kaikkeen tekemiseen tarvitaan riittävä määrä valmistautumista ja suunnittelua. Metsätyömiehen valmistumisaika oli ennen se aika, joka meni hevosen valjastamiseen, ravintolakeittiössä käsite on mis-en-place eli tehdään tarvittavat alkuvalmistelut ennen kuin ruokaa voidaan ryhtyä valmistamaan. Projekti- tai hankesuunnittelussa valmisteluaika kattaa sen ajan, joka tarvitaan ennen kuin päästään tekemisen alkuun. Ydin on tietenkin siinä, että keittiössä ei koskaan tehdä mis-en-placea ilman, että sen jälkeen laitetaan ruokaa, hevosta ei valjastettu ja jätetty metsätöihin lähtemättä.

Näin myös hankkeissa, joiden haasteena on yhteisen suunnittelun ja tekemisen jäsentämiseen käytettävän ajan puute. Työpajoissa toteutettu työskentely ja siihen käytetty aika on valmistautumista vaikuttavan hankeviestinnän tekemiseen.

Työpajassa oli tärkeintä, että saimme ohjatusti pohtia ja keskittyä käsillä olevaan aiheeseen. Kun työskentely oli hyvin johdettua ja sillä oli raamit, saimme paljon aikaan. Saimme ideoita, ja mikä tärkeintä: jaamme nyt yhteisen ymmärryksen, mitä teemme seuraavaksi!
– Hankepäällikkö Maija Venäläinen LUVY

Hevonen on valjastettu ja pöytä katettu. Kiitos kaikille kevään aikana työpajoihimme osallistuneille. Hankkeen tavoitteiden äärelle pysähtymiseen käytetty yhteinen aika tulee varmasti näkymään virtaviivaisena ja vaikuttavana tekemisenä.

Varaa tiimillesi aikaa pysähtyä >>