Kehittämishanke on kuin start-up – kokeile ja opi nopeasti

Teemu Ruohonen | Rojekto Oy

Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja – se on oikeastaan startup-toimintaa. Jos siis haluat lisätä hankkeesi kehittämiskyvykkyyttä, kannattaa tutustua startup-maailmaan ja opiskella kokeilevaa työtapaa. Parasta on, että ensimmäiset askeleet ovat yksinkertaisia, ne on nopea ottaa ja niistä taatusti oppii!

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ei ole lainkaan tehty. Etenkin kehittämistyössä, jossa tekeminen liittyy uuden toimintatavan, tuotteen tai palvelun luomiseen, suunnitelma on lähinnä valistunein arvaus tulevasta.

Vasta tekemällä selviää, miten ideat ja suunnitelmat toimivat.

Toimintaympäristö muuttuu, arvaaminen vaikeutuu

Toimintaympäristön jatkuva muutos tekee olosuhteista vaikeammin ymmärrettäviä ja ennustettavia. Hyvä joukko erilaisia kehitystrendejä heijastuu myös kehittämishankkeiden arkeen toimialasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteet elävät, teknologia harppoo eteenpäin, asiakkaat ja palveluiden käyttäjät muuttavat tottumuksiaan ja arvottavat asioita milloin milläkin perusteella.

Epävarmuuden lisääntyessä arvaaminen vaikeutuu. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen onkin sillä, joka kykenee reagoimaan ketterästi muutoksiin ja tekemään resurssiviisaita ratkaisuja.

Kehittämishankkeilla ja startupeilla on paljon yhteistä

Hanketoiminta uusien ratkaisujen kehittämisessä on yhdenlaista startup-toimintaa. Jo klassikoksi muodostuneen Lean Startup -kirjan (2011) kirjoittaja Eric Ries on määritellyt startupin instituutioksi, jonka tavoitteena on kehittää uusi tuote tai palvelu erityisen epävarmoissa olosuhteissa.

Lopulta kyse ei ole siitä, tehdäänkö työtä liiketoiminnan, julkisten palveluiden tai hyväntekeväisyyden parissa – tahtotila ja olosuhteet ratkaisevat.

Startupeilla ja kehittämishankkeilla on muutakin yhteistä. Nimittäin mitä todennäköisimmin ne eivät etene alussa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaympäristön muutos ja suunnitelmien arvausluontoisuus pitävät siitä huolen. Hankkeistaminen on startupin kaltaista riskienhallintaa ja kasvuoption testaamista. Kehittämishypoteesi projektoidaan, taloutta turvataan erillisellä rahoituksella ja parhaimmillaan syntyy tuotos, joka skaalataan laajempaan jakeluun. Todennäköisesti tuloksia eivät kuitenkaan muutaman vuoden päästä muista muut kuin tekijät itse.

Jokaisen kehittäjän olisikin syytä tarkastella omaa startup-asennettaan ja -osaamistaan.

Kokeilemalla tuloksia nopeasti ja fiksusti

Ries onnistui kirjan myötä vauhdittamaan kokeilemiseen perustuvan toimintastrategian valtavirtaistumista ja jalkautumista erilaisille toimialoille. Toimintatavan ytimessä on tee-mittaa-opi -sykli (build-measure-learn).

Ideana on siis tuottaa ketterällä otteella konkretiaa, testata sitä ja oppia tuloksista.

Tavoitteena on saada vauhtia syklin toistamiseen pienentämällä työstettävää yksikkökokoa ja kaventamalla aikaikkunaa. Mitä fiksummin kokeillaan ja löydetään toimivia asioita, joita jatkaa kuin toimimattomia, joita muuttaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä arvoa eli tuloksia tuottavan tekemisen äärelle. Kokeileminen on pohjimmiltaan arvontuoton ja resurssien kuluttamisen, siis panos-tuotos -suhteen hallinnointia. Tulokset ovat lopulta seurausta tehokkaasti maksetuista oppirahoista.

Kokeileminen ei ole mitenkään uusi asia. Fiksut tyypit ovat läpi ihmiskunnan historian kokeilleet uusia ideoita ennen varsinaista toteutusta.

Kokeileminen on peruslähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa. Niinikään ihmisen kehitys varhaislapsuudesta alkaa kokeilemisesta ja yrittämisen ja erehtymisen kautta syntyvistä oppimiskokemuksista. Teoreettisena mallina tekemällä oppiminen löytyy nykyään yhtälailla institutionaalisen kehittämistyön kuin koulutustoiminnan ytimestä. Tekemisellä ja oppimisella on vahva liitto.

 

Teemu Ruohosen oppiin ja ketterän kehittämisen makuun pääset Rojektityöpajassa Helsingissä 6.9.2017Varaa paikkasi hetimmiten!

 


 

Kirjoittaja on kokeileva kehittäjä ja kouluttaja, KM Teemu Ruohonen. Teemulla kymmenen vuoden kokemus yhteisöllisten toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Rojektipäällikkö työskentelee Rojekto-yrityksessään yhteisöllisen kehittämisen ja kokeilevan projektitoiminnan ohjaajana ja coachina. Lisäksi Teemu kouluttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ammattikorkeakoulussa.

www.rojektipaallikko.fi