Hanke vaikuttaa

- mutta miten mitata vaikutusta?

Hanke käynnistyy tarpeesta, konkreettisesta tavoitteesta, jota halutaan edistää. Hankkeella on tulostavoite, mihin pyritään. Hankkeen tulokset voivat olla ”pienten askelten” etenemisiä ja saavutuksia, mutta monien hankkeiden avulla on kehitetty valtavia kokonaisuuksia kuten laatujärjestelmiä, uudenlaisia oppimisyhteisöjä, tuote- ja palvelukokonaisuuksia ja pysyviä yhteistyökumppanuuksia yli toimialarajojen.

Hankkeen happotestiksi voidaan asettaa saavutettujen tulosten levittäminen ja hyödyntäminen.

Keskeistä on edistää vaikuttavuutta koko hankkeen aikana eikä vain arvioida sitä jälkikäteen

Hankkeen vaikuttavuuden arviointi käynnistyy jo ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä. Ensimmäiset askelmerkit ovat nykytilan arviointi sekä hankkeen tavoitteiden ja tulostavoitteiden asettaminen.

Hankkeen vaikuttavuuden kannalta ytimeen päästään suunnitteluvaiheessa. Silloin asetetaan hankkeessa toimivalle verkostolle yhteiset tavoitteet, tehdään hankkeelle toteutussuunnitelma, johon sisällytetään vaikuttavuuden arvioinnin kannalta tärkeät hankkeen levitys- ja arviointisuunnitelmat.

Kun perustukset vaikuttavuuden arvioinnille on tehty hyvin jo alkumetreillä, loppu on tukevalla pohjalla ja vaikuttavuuden hedelmät on helppo poimia. Toteutusvaiheessa tulosten aktiivinen seuranta ja dokumentointi nivovat vaikuttavuuden ja hankkeen tavoitteet yhteen. Hankkeen jälkeen on aika tarkastella hankkeen välittömiä vaikutuksia ja koko hankkeen elinkaaren mittaista vaikuttavuutta. Mitä toiminnan tuotokset saavat aikaan, miten ne vastaavat kohde- ja sidosryhmien tarpeita tai miten hyvin niillä päästään hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Tapahtuiko muutosta, mikä muuttui, kuinka merkittävää muutos on ja onko muutos kestävää?

Vaikka vaikuttavuus on tavallisimmin sitä, miten hyvin toiminto saavuttaa tavoitteensa, laajemmin tarkasteltuna vaikuttavuutta ovat myös hankkeen ei-toivotut vaikutukset tai myönteiset sivuvaikutukset, joita ei alun perin tavoiteltu. Vaikuttavuutta nekin.