Asiakaslähtöiseen viestintään kannattaa satsata

Nykyisen tieto- ja sisältötulvan keskellä ihmisillä tulee helposti ähky kaikesta ympärillä olevasta informaatiosta ja halutun viestin läpi saaminen on yhä hankalampaa.

Kun viestintää tehdään asiakasta auttavilla ja ilahduttavilla sisällöillä, saadaan aikaiseksi vaikuttavampia toimenpiteitä. Asiakaslähtöinen viestintä erottuu, herättää kiinnostuksen, vakuuttaa, aktivoi, sitouttaa ja edistää suosittelua. Asiakaslähtöinen viestintä kannattaa, sillä se on yksinkertaisesti tuloksekkaampaa.

Työterveyslaitoksen TYÖ2030-hankkeet panostavat viestinnän asiakaslähtöisyyteen

Vaikka asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen suunnittelu ovat abstrakteja käsitteitä, kyse on hyvin käytännönläheisestä viestinnän kehittämisestä. Asiakaslähtöisesti toimiva hanketiimi kerää tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista suoraan asiakkailta. Kun asiakkaan ilot ja haasteet tunnetaan, osataan tuottaa asiakasta auttavaa tietoa ja palvella heitä paremmin – näin hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaammin.

Työterveyslaitos halusi tarjota rahoittamilleen TYÖ2030-ohjelman hankkeille asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluja ja käytännönläheistä tukea hankkeiden viestintään. Hanke viestii -tiimi suunnitteli näihin tarpeisiin viestintävalmennuksen, joka toteutettiin touko-syyskuussa 2022.

TYÖ2030-hankkeiden viestintävalmennus

hankeviestinnan-kehittamisen-paikat

Tarpeet asiakkaiden aktivoimiseksi ja kohderyhmien tavoittamiseksi nousivat selvästi esiin TYÖ2030-ohjelman viestintävalmennuksen ennakkokyselyssä. Näet kuvan isona, kun klikkaat kuvaa!

Valmennus koostui neljästä osasta:

  1. Ennakkotehtävä, jonka avulla kartoitettiin viestinnän haasteita hankkeissa.
  2. Viestinnän Zoom-työpajat: Täytettiin oman hankkeen viestinnän canvas ja tutustuttiin asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluihin.
  3. Noin viikko valmennuksen jälkeen tunnin viestintäsparraus kullekin hankkeelle erikseen.
  4. Mahdollisuus jatkaa opiskelua Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssilla.

Ennakkotehtävä antoi hyvän kuvan hankkeiden viestinnän arjesta. Asiakkaiden tavoittaminen ja aktivoiminen olivat kaikille tuttuja haasteita – lyhyt aikajänne ja niukat mediabudjetit lisäävät vaikeusastetta. Vastauksissa pohdittiin myös vaikuttavuutta: miten viestiä hankkeen avulla tavoiteltavasta muutoksesta eikä hankkeesta? Muutos on uutinen, itse hanke ei.

Työpajoissa työstettiin hankkeen omaa suunnitelmaa Viestinnän canvas -työkirjaan ja sparrattiin kärkiviestejä ristiin hankkeiden kesken. Käytännön esimerkeistä haettiin keinoja irrottautua ammattisanastosta ja käyttää värikästä kieltä.

Hankekohtaisissa sparrauksissa vietiin oppeja käytäntöön viestintäkonsultin tuella: työstettiin hankkeiden kärkiviestejä, käytiin läpi tulevia viestinnän tehtäviä ja ideoitiin keinoja ja sisältöjä niihin – eli edettiin operatiiviseen suunnitteluun.

Yhdessä kehittämistä ja oppimista

Hanke viestii -tiimi rakensi nelivaiheisen viestintävalmennuksen TYÖ2030-ohjelman aloitteen pohjalta. Työskentelymenetelmät ja valmennuksen sisältö suunniteltiin yhdessä, ja niitä kehitettiin osallistujien palautteen mukaisesti vielä matkan varrellakin.

“Yhteistyö Hanke viestii -tiimin kanssa on ollut täsmällistä, innostunutta ja hyvin koottua. Ja viestintäsparrauksen sisältöön on hankkeissa oltu todella tyytyväisiä”, toteaa työelämän kehittämiskonsultti, FT Laura Sarparanta TYÖ2030-ohjelmasta.

Osallistujat antoivat kiittävää palautetta: valmennus antoi uusia työkaluja ja innosti kehittämään hankkeen viestintää. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä ja ideoita arvostettiin.

Hanke viestii -tiimille valmennuksen toteuttaminen oli mieluinen haaste – keskustelut TYÖ2030-hankkeiden asiantuntijoiden ja projektipäälliköiden kanssa olivat antoisia. Muita sparraamalla oppii paljon myös itse.

Lisätietoja

Laura Sarparanta, Työelämän kehittämiskonsultti, FT
Työterveyslaitos, TYÖ2030-ohjelma
laura.sarparanta@ttl.fi

Sari Olsio, Viestinnän asiantuntija, KTM
Hanke viestii -tiimi/evida Oy
sari.olsio@hankeviestii.fi

Tarvitsetko viestinnän sparraajaa hankkeellesi! Ota yhteyttä, autamme mielellämme! >>

Verkkokurssi Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta on itsenäinen kurssi hankkeen viestinnän tueksi. Verkkokurssi auttaa viestimään vaikuttavasti hankkeessa ja hankkeesta. Lue lisää verkkokurssista!

Maksuton työpaja 7.4.2022: Hanke & asiakaskokemus

Aito ja avoin viestintä luo odotuksia ja vastaa niihin, innostaa osallistumaan! Järjestämme huhtikuussa hanketoimijoille avoimen viestinnän työpajan.
Hanke & asiakaskokemus -työpajassa saat tietoa asiakaskokemuksen kehittämisestä ja rakennat uusia verkostoja, opit toisilta ja osallistut itse yhteiseen ideointiin. Asiakasajatteluun johdattavan alustuksen jälkeen asiakasta auttavia ja ilahduttavia ideoita työstetään ohjatusti pienryhmissä.

 

Työpajasta saat:

  • mallin asiakasta innostavaan viestintään
  • ideoita oman hankkeen viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnettäväksi
Työpaja on suunnattu erityisesti hankkeiden projektipäälliköille, kehittäjille, viestijöille ja asiantuntijoille. Kaikille, jotka haluavat innostusta ja ideoita hankkeiden viestintään!

Hanke & asiakaskokemus – maksuton työpaja

Aika: Torstai 7.4.2022 klo 14.00–15.30
Paikka: Online – työpaja Zoom-alustalla. Poimi osoite kalenteriisi sivulta, johon sinut ohjataan ilmoittautumisen jälkeen. Saat toki linkin vielä myös hyvissä ajoin ennen työpajaa sähköpostiisi.

Työpaja on maksuton ja mukaan mahtuu rajattu määrä osallistujia.

Ilmoittaudu mukaan!

 

Early Bird -hinnalla mediatyön koulutukseen 6.9.2019

Mediatyöstä kysytään paljon, ja se herättää usein keskustelua. Mediatyöpajoissamme keskustelua on herättänyt esimerkiksi toimittajien työskentelytavat ja se, miten toimittajia kannattaa lähestyä ja millaista materiaalia heille kannattaa tarjota.

Mistä ideoita lehdistötiedotteeseen? Miten lähestyn toimittajia? Millainen tiedote huomataan? Lehdet, verkkomediat, radiot ja vaikkapa televisio tarjoavat mahdollisuuksia ansaittuun medianäkyvyyteen. Mutta miten varmistat, että juuri sinun aiheesi kiinnostaa?

Syksyn mediatyöpaja on suunnattu hankkeissa, järjestöissä, liitoissa ja yhdistyksissä viestintää tekeville, tervetuloa mukaan hakemaan lisätehoa mediaviestintään ja verkostoitumaan!

Suositun mediatyöpajan ohjelmassa on aamupäivän verran täyttä asiaa vaikuttavasta tiedottamisesta, napakoista tiedotteista ja ennen kaikkea sujuvasta yhteistyöstä toimittajien ja medioiden suuntaan. Toimittajan puheenvuorossa kuulet kiinnostavan ja tuikitärkeän näkökulman mediatyöhön.

Työpajan jälkeen tiedät, miten saat tärkeän asiasi esille tiedotusvälineissä ja miten lähdet liikkeelle tai kehität suunnitelmallista mediaviestintääsi.

“Varmasti osaan paremmin kiinnittää kaikenlaisessa viestinnässämme huomiota oleellisiin asioihin. Miten ja milloin tavoittaa juuri sopiva media, siinä oli paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa.” – Mediatyöpajan palautteesta

>> Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Huomaa Early Bird -hinta, kun varaat paikkasi viimeistään 30.6.: 250 € (190 € / hlö, kun samasta hankkeesta tai organisaatiosta osallistuu useampi). Heinäkuusta alkaen 1.7. hinnat 290 € / 230 €.

lapsi

Kehittämishanke on kuin start-up – kokeile ja opi nopeasti

Teemu Ruohonen | Rojekto Oy

Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja – se on oikeastaan startup-toimintaa. Jos siis haluat lisätä hankkeesi kehittämiskyvykkyyttä, kannattaa tutustua startup-maailmaan ja opiskella kokeilevaa työtapaa. Parasta on, että ensimmäiset askeleet ovat yksinkertaisia, ne on nopea ottaa ja niistä taatusti oppii!

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ei ole lainkaan tehty. Etenkin kehittämistyössä, jossa tekeminen liittyy uuden toimintatavan, tuotteen tai palvelun luomiseen, suunnitelma on lähinnä valistunein arvaus tulevasta.

Vasta tekemällä selviää, miten ideat ja suunnitelmat toimivat.

Toimintaympäristö muuttuu, arvaaminen vaikeutuu

Toimintaympäristön jatkuva muutos tekee olosuhteista vaikeammin ymmärrettäviä ja ennustettavia. Hyvä joukko erilaisia kehitystrendejä heijastuu myös kehittämishankkeiden arkeen toimialasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteet elävät, teknologia harppoo eteenpäin, asiakkaat ja palveluiden käyttäjät muuttavat tottumuksiaan ja arvottavat asioita milloin milläkin perusteella.

Epävarmuuden lisääntyessä arvaaminen vaikeutuu. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen onkin sillä, joka kykenee reagoimaan ketterästi muutoksiin ja tekemään resurssiviisaita ratkaisuja.

Kehittämishankkeilla ja startupeilla on paljon yhteistä

Hanketoiminta uusien ratkaisujen kehittämisessä on yhdenlaista startup-toimintaa. Jo klassikoksi muodostuneen Lean Startup -kirjan (2011) kirjoittaja Eric Ries on määritellyt startupin instituutioksi, jonka tavoitteena on kehittää uusi tuote tai palvelu erityisen epävarmoissa olosuhteissa.

Lopulta kyse ei ole siitä, tehdäänkö työtä liiketoiminnan, julkisten palveluiden tai hyväntekeväisyyden parissa – tahtotila ja olosuhteet ratkaisevat.

Startupeilla ja kehittämishankkeilla on muutakin yhteistä. Nimittäin mitä todennäköisimmin ne eivät etene alussa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaympäristön muutos ja suunnitelmien arvausluontoisuus pitävät siitä huolen. Hankkeistaminen on startupin kaltaista riskienhallintaa ja kasvuoption testaamista. Kehittämishypoteesi projektoidaan, taloutta turvataan erillisellä rahoituksella ja parhaimmillaan syntyy tuotos, joka skaalataan laajempaan jakeluun. Todennäköisesti tuloksia eivät kuitenkaan muutaman vuoden päästä muista muut kuin tekijät itse.

Jokaisen kehittäjän olisikin syytä tarkastella omaa startup-asennettaan ja -osaamistaan.

Kokeilemalla tuloksia nopeasti ja fiksusti

Ries onnistui kirjan myötä vauhdittamaan kokeilemiseen perustuvan toimintastrategian valtavirtaistumista ja jalkautumista erilaisille toimialoille. Toimintatavan ytimessä on tee-mittaa-opi -sykli (build-measure-learn).

Ideana on siis tuottaa ketterällä otteella konkretiaa, testata sitä ja oppia tuloksista.

Tavoitteena on saada vauhtia syklin toistamiseen pienentämällä työstettävää yksikkökokoa ja kaventamalla aikaikkunaa. Mitä fiksummin kokeillaan ja löydetään toimivia asioita, joita jatkaa kuin toimimattomia, joita muuttaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä arvoa eli tuloksia tuottavan tekemisen äärelle. Kokeileminen on pohjimmiltaan arvontuoton ja resurssien kuluttamisen, siis panos-tuotos -suhteen hallinnointia. Tulokset ovat lopulta seurausta tehokkaasti maksetuista oppirahoista.

Kokeileminen ei ole mitenkään uusi asia. Fiksut tyypit ovat läpi ihmiskunnan historian kokeilleet uusia ideoita ennen varsinaista toteutusta.

Kokeileminen on peruslähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa. Niinikään ihmisen kehitys varhaislapsuudesta alkaa kokeilemisesta ja yrittämisen ja erehtymisen kautta syntyvistä oppimiskokemuksista. Teoreettisena mallina tekemällä oppiminen löytyy nykyään yhtälailla institutionaalisen kehittämistyön kuin koulutustoiminnan ytimestä. Tekemisellä ja oppimisella on vahva liitto.


 

Kirjoittaja on kokeileva kehittäjä ja kouluttaja, KM Teemu Ruohonen. Teemulla kymmenen vuoden kokemus yhteisöllisten toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Rojektipäällikkö työskentelee Rojekto-yrityksessään yhteisöllisen kehittämisen ja kokeilevan projektitoiminnan ohjaajana ja coachina. Lisäksi Teemu kouluttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ammattikorkeakoulussa.

www.rojektipaallikko.fi

Mediatyöpaja 15.11.2018

Mistä ideoita lehdistötiedotteeseen? Miten uutiseksi? Miten lähestyn toimittajia? Millainen tiedote puhuttelee toimittajaa?

Kysytty mediatyöpaja järjestetään 15.11. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!

Lehdet, verkkomediat, radiot ja vaikkapa televisio tarjoavat mahdollisuuksia niin sanottuun ansaittuun medianäkyvyyteen. Näkyminen mediassa on arvokasta hankkeille, joissa ei aiheita puutu!

Mediatyöpajan ohjelmassa on puolen päivän verran täyttä asiaa tiedottamisesta ja tiedotteista. Toimittajan puheenvuorossa kuulemme kiinnostavan ja tuikitärkeän näkökulman mediatyöhön. Työpajan jälkeen tiedät, miten saat tärkeän asiasi esille tiedotusvälineissä ja miten lähdet liikkeelle tai kehität mediaviestintääsi.

>> Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Hankkeet tarinatulilla

Mitä hyötyä hankkeelle tarinallistamisesta x 5

Anne Kalliomäki | Tarinakone
Kuva: Nukula Oy

Onnistunut hanke edellyttää aina ihmisten innostamista ja sitouttamista. Hankkeiden tavoitteet saavutetaan yhdessä tekemällä.

Kokonaisvaltainen tarinallistaminen antaa hankkeelle rakennetta, muotoa ja ennen kaikkea välittää tunnetta.

Tunne on se, joka saa meidät liikkeelle ja toimimaan yhdessä!

Miksi tarinallistaa?

1 Tarina viestii hankkeen visiosta innostavalla tavalla.

Ihmisten innostaminen mukaan hankkeeseen on onnistumisen edellytys. Tarinan avulla hankkeen tavoitteesta luodaan innostava ja sitouttava visio. Hankekokemuksen tarinallistaminen saa hankkeen maistumaan, tuoksumaan, näkymään, kuulumaan ja tuntumaan.

Parhaimmillaan tarinaa voidaan hyödyntää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiset tarinanuotiopiirit voivat olla keino rakentaa myös hankkeen sisältöä yhdessä eri toimijoiden kanssa.

 2 Tarinallistamalla hankkeen tilaisuuksiin elämyksellisyyttä, joka jättää muistijälkiä.

Sosiaalisesta mediasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – live-kohtaamisten merkitys on nyt entistä tärkeämpi. Tarinallistamisen avulla hanketilaisuuksiin luodaan tarinallinen rakenne ja ripaus elämyksellisyyttä. Huumori saa hankkeisiin vauhtia! Näin puhetta hankkeesta syntyy enemmän, myös siellä sosiaalisessa mediassa.

3 Punainen lanka selkeyttää hankkeen johtamista.

Kun hanketoimijalla on paljon asioita pöydällään, on vaarana että fokus katoaa. Ydintarinan avulla selkeytät myös omaa työtäsi hanketoimijana. Näin siivoat ylimääräiset rönsyilyt pois ja arkisten ratkaisujen tekeminen helpottuu.

4 Luot rakennetta ja muotoa – juonta koko hankkeelle!

Tarinallistaminen on paitsi tunteiden, arvojen ja merkitysten jakamista myös rakenteen luomista. Tähän liittyy esimerkiksi tarinan kautta luotava dramaturgia hankkeen eri vaiheisiin. Millainen on hankkeesi alkusysäys? Tärkeimmät käänteet? Huippukohta? Loppuhäivytys? Ja entäs ne hankkeen jatko-osat?

5 Tarinallistamalla luot hankkeelle pitkän elämän.

Tarinallistamisen avulla luot elävän ja kiinnostavan hankkeen. Tarinallistamalla teet myös havainnollistavan loppuraportin ja materiaalin, jossa yhteinen matka ja tarina tulee näkyväksi myös muille. Kiinnostavasti viestitty hanke elää pidempään ja sitouttaa ihmiset yhteiseen muutokseen.

Haluatko oppia hyödyntämään tarinallistamista omassa hanketyössäsi?

Tervetuloa Hanke viestii -tiimin ja Tarinakoneen Anne Kalliomäen Tarinapajaan! Työpajasta saat tarinalähtöisen palvelumuotoilun työkalut käyttöösi. Työpaja sopii kaikille hankkeiden parissa työskenteleville, projektipäälliköille ja viestijöille ja toki myös muille tarinallistamisesta kiinnostuneille.

>> Tarinapaja 29.3.2017 Helsingissä

>> Ilmoittaudu mukaan nyt!

 

 

Kuva & some -työpaja

Kuvia someen

”Viestijällä tulee olla jatkuva kyky tuottaa ja julkaista nopeasti kanavaan sopivia, riittävän korkealaatuisia, oikeita asioita viestiviä kuvia ja videoita.”

Kuvallisen viestinnän hanskaavan, digitaalisen viestinnän monitoimimiehen Antti Huttusen evästys ei liene kenellekään aikaansa seuraavalle yllätys.

Kuva & some -työpaja Tapahtumahotelli Huoneessa

Tapahtumahotelli Huone tarjoaa loistavat puitteet työpajoille!

Siinäpä sitä on tekemistä hankkeissakin. Miten kaiken muun ohella ehtii ja osaa tuupata hankkeen viestiä esille some-kanavissa, joissa kuvien osuus on ratkaisevan suuri? Huomiosta kilpaillaan, ja tuossa kilpailussa kuvat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tehtävä työ voi tuntua vuoren kokoiselta. Kannattaa kuitenkin katsoa asian valoisaa puolta: kuka tahansa ja mikä yhteisö tahansa voi tänä päivänä perustaa oman kanavan, houkutella viestinsä äärelle ihmisiä tarjoamalla puhuttelevia, mielekkäitä ja kiinnostavia sisältöjä.

Kohderyhmähattu päässä, jälleen kerran

Kuva & some -työpajaamme tammikuussa osallistuneista moni on onnistunutkin sytyttämään roihuavan digi-leirinuotion. Esimerkiksi @SenioriVerkko luovii somessa upealla asenteella ja tuottaa ikäihmisille ja muille seuraajilleen elämänmakuisia sisältöjä. Kaikki tämä syntyy luontevasti osana arkea, kuten Huttunenkin työpajassa meitä opasti tekemään.

Hanke viestii -tiimissä olemme asetelleet kerta kerran jälkeen asiakkaidemme päähän niitä kuuluisia kohderyhmähattuja. Niin nytkin.

Antin mukaan kuvien aihepiirit pitäisi kaivaa hankkeen kohderyhmän maailmasta. Mihin kohderyhmääsi kuuluvat ihmiset voivat samaistua?

Mistä laadukkaat kuvat sitten tulevat?

Hyvien kuvien kaipuussa kamppaillaan kaikissa organisaatioissa ja hankkeissa. Antti Huttusen nyrkkisääntö riittävän hyvälle kuvalle voisi olla, että kuvat ovat niin hyviä kuin kohderyhmään kuuluva hyvä amatöörikuvaaja ottaisi.

Toisaalta, ei kannata asettaa itselleen liikaa paineita. Moni some-kanava sallii ja ehkä vähän odottaakin kuvilta rosoisuutta?

Katse kuviin – poimintoja Antin opeista

  1. Tunnista kohderyhmät. Mikä uppoaa tähän kohderyhmään?
  2. Mikä on viestisi, mitä hankkeen on tarkoitus viestiä? Pohdi myös sävyjä, pysytäänkö asialinjalla vai voiko huumorinkukka kukkia?
  3. Luo kuvakonsepti, eräänläinen kuvaviestinnän suunnitelma.
  4. Ota kuvien tuotanto ja julkaiseminen osaksi rutiineja. Jos useampi tuottaa kuvia, tarvitaanko kuraattori valitsemaan ja käsittelemään kuvat?
  5. Kun näet hyvän, puhuttelevan kuvan, pysähdy ja analysoi: miksi kuva upposi?
  6. Opettele käyttämään tekniikkaa, laitteita ja ohjelmia.
  7. Analysoi, käytä some-kanavien analytiikkatyökaluja ahkerasti: mikä toimii, mikä ei?
  8. Peilaa aika-ajoin julkaistua kuvien virtaa ja pohdi, viestivätkö kuvat haluttuja asioita.

 


Seuraava tiivis puolen päivän koulutuksemme on Tarinapaja 2.2.2017, johon ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Tarinallistamisen ykkösasiantuntija Anne Kalliomäki johdattaa meidät hyödyntämään viestinnässä tarinallista palvelumuotoilua.

Mikäli kaipaat hankkeellesi tai organisaatiollesi apua viestintään, ota yhteyttä! Ota yhteyttä myös, jos olet kiinnostunut Kuva & some -koulutuksesta. Voit ehdottaa myös muita työpajan aiheita!


Antti Huttunen piti Hanke viestii -tiimin Kuva & some –työpajan tammikuussa 2017. Antti on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- ja markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa. 

 

Kuva lähtee elämään, tarina vie mennessään!

Koukuta yleisösi kuvin, puno tarinan punaiset langat yhteen, herätä viestisi eloon.

Aloita viestinnällinen vuosi 2017 suosituissa työpajoissamme! Asiantuntijoina työpajoissa toimivat kokenut digimarkkinoinnin ammattilainen Antti Huttunen ja tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Anne Kalliomäki.

Saat nyt kaksi puolen päivän toiminnallista koulutusta yhteishintaan 720 € (norm. á 420 €).

Suosituista viestinnän työpajoistamme et koskaan lähde tyhjin käsin. Saat konkreettisia työkaluja ja ideoita oman hankkeesi viestintään, työstät hankkeesi tarinaa ja kuvamaailmaa, saat apua, vinkkejä ja palautetta. Voit osallistua työpajoihin myös ilman käynnissä olevaa hanketta.

 

>> Ilmoittaudu mukaan!

 

 

Hanke viestii -tiimi syksyllä 2015

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan viestinnällä

Projektipäällikön harteille kasautuu hankkeessa lasti jos toinenkin, ja usein myös viestintää pitäisi hoitaa muiden tehtävien ohessa. Tästä kärsii suunnitelmallisuus – viestinnän mahdollisuuksien ja tavoitteiden pohtiminen ja jämäkkä toimintasuunnitelma aikatauluineen jää tekemättä. Tai viimeistään viestinnän toteutukset siirtyvät tuonnemmaksi ja tuonnemmaksi.

Hankkeissa hukataan onnistumisen mahdollisuuksia, jos viestinnän panokset jäävät pieniksi. Tätä pohdimme jälleen kerran, kun olimme InnoOmnian* bloggarin tentissä. Miten hankkeen vaikuttavuutta voidaan viestinnällä lisätä?

Lue blogikirjoitus: Hankkeen vaikuttavuus tehdään viestinnällä

Lääkkeeksi hankkeelle suosittelemme innostavia Viestinnän kehittämistreffejä!


* InnoOmnia on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kehittämisyksikkö.

Glasgow'n metro

Mediatyö: kolme konstia medianäkyvyyteen

Ansaitun näkyvyyden perässä juoksevat monet, ja mediatiedotteiden lähettäminen laajoillakin jakeluilla on nykyään helppoa ja nopeaa. Pitkälle kehittyneet jakelupalvelut helpottavat viestijää, mutta mitä muuta tarvitaan? Miten tiedottaminen ja mediatyö saadaan tuottamaan näkyvyyttä ja mediaosumia?

Kävin tutkimassa edinburghilaisessa viestintätoimistossa, miten mediatyötä tehdään Skotlannissa. Halogen Communications tekee media- ja PR-työtä muun muassa koulutusalan organisaatioille: esimerkiksi toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow Clyde on saanut yhteistyön myötä erinomaista näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Glasgow Clyde

Glasgow Clyde on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow’ssa Skotlannissa.

Halogenin resepti medianäkyvyyteen on yksinkertainen.

  • Kontaktit: toimittajiin otetaan suoraan yhteyttä ja selvitetään heidän taustat ja kiinnostuksen kohteet. Muistetaan heitä yksilöllisellä palvelulla, juttuideoilla, valmiilla jutuilla.
  • Kasvot: toimitetaan uniikkeja sisältöjä, tarinoita ja valmiita haastatteluja. Tarinoita ihmisistä, kasvot asioille ja ilmiöille.
  • Kuvat: tarjotaan tiedotusvälineille laadukkaita kuvia. Toimittajille lähetetään yksilöllisten juttujen ohessa myös yksilölliset kuvat.

Simppeliä mutta työlästä. Yhden teeman ympärille rakennettu tiedotusprojekti voi koostua yli kymmenestä tiedotteesta! Projektit pystytään kuitenkin viemään maaliin suhteellisen tehokkaasti, kun työ suunnitellaan hyvin ja käytetään osin samoja tekstejä ja vain osin räätälöidään.

On tavallista, että joukko Glasgow Clyden opiskelijoita kootaan samaan tilaan, jossa viestintätoimiston ammattilaiset haastattelevat nuoria ja otetaan paljon hyviä kuvia.

Toimittajat saavat osakseen henkilökohtaista palvelua, ideoita, halutessaan valmiin jutun ja kuvat sekä pitkäaikaisen, osaavan ja luotettavan kumppanin.

Vaivannäkö on ollut helppo perustella sekä oppilaitokselle että jutuissa näkyville opiskelijoille. Kukapa nuori suunnittelija ei haluaisi itseään lehtien palstoille itse suunnittelemassaan mekossa? Oppilaitoksen brändin kehittymisen kannalta jutut paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä ovat olleet yksi merkittävimmistä osatekijöistä.


Kirjoittajan verkostoitumisvierailun Glasgow’hun Skotlantiin mahdollisti Erasmus+ -ohjelma ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Erasmus+ on ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen osaajat kehittävät asiantuntijuutta ja verkostoituvat eurooppalaisten kollegojen kanssa. Omniassa mahdollisuus tarjottiin myös InnoOmnian Luoviva-yhteisössä toimivalle yrittäjälle.