Viestintä vauhtiin heti hankkeen alussa

Viestintä vaikuttaa sitä laajemmin, mitä aktiivisemmin kaikki osallistuvat. Yhteiseen aikaan kannattaa hankkeen alussa investoida – se tuottaa työniloa ja innostusta yhteiseen tekemiseen.

Hankkeen viestintä ja sen seurauksena vaikuttavuus hyötyvät valtavasti siitä, että kaikkien ideat, osaaminen ja kokemus saadaan käyttöön.

Miksi viestintään ja yhteiseen tekemiseen kannattaa satsata hankkeen alkumetreillä?

  • Yhteinen suunnittelu ja tekeminen sitouttaa hanketiimiläisiä hankkeeseen
  • Yhteinen tekeminen lisää tutkitusti motivaatiota ja työniloa
  • Yhteinen suunnitelma ja yhdessä sovitut työskentelyn tavat karsivat arjesta hässäkkää ja sujuvoittaa työtä
  • Suunnitelmallisuus ja yhteinen tekeminen tekee viestinnästä ennakoivaa, selkeää ja vaikuttavaa
  • Aktiivinen viestintä luo odotuksia ja saa asiakkaat ja sidosryhmät odottamaan tuloksia

Yhteinen viestintäpaja on tärkeä alkupotku hankkeen viestinnälle

Yhteisen, tavoitteellisen tekemisen kompastuskiveksi tuntuu usein muodostuvan yhteisen ajan puute. Yhteiseen tekemiseen innostaminen ja siihen ajan löytäminen onkin yksi hankeviestijöitä eniten pohdituttavista teemoista. Kaiken arkisen puurtamisen keskellä innostusta ja tekemisen meininkiä voi olla vaikea kaivaa tiimiläisistä esiin. Miten innostusta voi herätellä ja avittaa – miten vahvistetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin?

Viestinnän työpaja kannattaa rakentaa houkuttelevaksi ja aktivoivaksi – hyödynnä erilaisia yhteisiin pohdintoihin innostavia menetelmiä.

Varaa viestinnälle hanketiimissä oma tapaaminen. Heti hankkeen alussa viestinnälle rauhoitettu oma työpaja on investointi, joka tuottaa arvoa koko hankkeen ajan. Työpajatyöskentely ja siihen käytetty aika on valmistautumista vaikuttavan hankeviestinnän tekemiseen.

Osallistavista fasilitointimenetelmistä suosittelemme esimerkiksi tulevaisuuden muistelua – innostavan, tarinallisen menetelmän avulla voitte pohtia odotuksianne viestinnälle ja kirkastaa yhteistä näkemystä hankkeen viestinnän tavoitteista.

Menetelmänä tulevaisuuden muistelu sopii hyvin viestinnän ensimmäiseen työpajaan, jossa halutaan visioida hankkeen tavoitteita ja isoa kuvaa, muodostaa näkemys tavoitetilasta ja tavoittaa jokaisen tahtotilaa, toiveita ja odotuksia hankkeelle ja sen viestinnälle. Samaa menetelmää voi käyttää myös työpajoissa, joissa on mukana hankkeen yhteistyökumppaneita tai asiakas.

Tulevaisuuden muistelun menetelmä esitellään lyhyesti alla. Verkkokurssilta Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta löydät lisää menetelmiä!


Muistellaan tulevaisuutta!

Miten työkalua käytetään?

Laadi hankkeellesi sopivia kysymyksiä tai tarinan alkuja. Kysymykset voivat olla esimerkiksi tällaisia:

  • Eletään vuotta 2026 ja hanke on päättynyt. Mihin olet erityisen tyytyväinen?
  • Hanketta kiitetään erityisesti, koska onnistuimme …
  • Erityisesti — (kuka tai ketkä) ovat olleet innoissaan hankkeesta.
  • Olen erityisen tyytyväinen hankkeen viestintään, sillä onnistuimme …
  • Viestinnän onnistumisen kannalta tärkeintä oli, että …
  • Täytyy myöntää, että kun hanke alkoi, olin huolissani, koska …
  • Huoleni oli kuitenkin turha, sillä …
  • Olen erityisen iloinen, että kaikki hankekumppanit ovat …

Menetelmä toimii osana työpajatyöskentelyä siten, että kaikki saavat paperin tai tietokoneella dokumentin, jossa tarinan alut ovat valmiina. Jokainen vastaa kysymyksiin tai jatkaa virkkeitä. Lopuksi halukkaat voivat lukea oman tarinansa.

Mikäli menetelmää käytetään suunnittelun tueksi, alustavan suunnitelman pääpiirteet kootaan keskustellen.

Voit myös kysyä hanketiimiläisiltä kysymykset erikseen ja kirjata vastaukset.

Lähde: Innokylä.fi


Tutustu Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, jolta löydät käytännön työkaluja vaikuttavaan ja innostavaan hankeviestintään!

Tutustu verkkokurssiin!

Asiakaslähtöiseen viestintään kannattaa satsata

Nykyisen tieto- ja sisältötulvan keskellä ihmisillä tulee helposti ähky kaikesta ympärillä olevasta informaatiosta ja halutun viestin läpi saaminen on yhä hankalampaa.

Kun viestintää tehdään asiakasta auttavilla ja ilahduttavilla sisällöillä, saadaan aikaiseksi vaikuttavampia toimenpiteitä. Asiakaslähtöinen viestintä erottuu, herättää kiinnostuksen, vakuuttaa, aktivoi, sitouttaa ja edistää suosittelua. Asiakaslähtöinen viestintä kannattaa, sillä se on yksinkertaisesti tuloksekkaampaa.

Työterveyslaitoksen TYÖ2030-hankkeet panostavat viestinnän asiakaslähtöisyyteen

Vaikka asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen suunnittelu ovat abstrakteja käsitteitä, kyse on hyvin käytännönläheisestä viestinnän kehittämisestä. Asiakaslähtöisesti toimiva hanketiimi kerää tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista suoraan asiakkailta. Kun asiakkaan ilot ja haasteet tunnetaan, osataan tuottaa asiakasta auttavaa tietoa ja palvella heitä paremmin – näin hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaammin.

Työterveyslaitos halusi tarjota rahoittamilleen TYÖ2030-ohjelman hankkeille asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluja ja käytännönläheistä tukea hankkeiden viestintään. Hanke viestii -tiimi suunnitteli näihin tarpeisiin viestintävalmennuksen, joka toteutettiin touko-syyskuussa 2022.

TYÖ2030-hankkeiden viestintävalmennus

hankeviestinnan-kehittamisen-paikat

Tarpeet asiakkaiden aktivoimiseksi ja kohderyhmien tavoittamiseksi nousivat selvästi esiin TYÖ2030-ohjelman viestintävalmennuksen ennakkokyselyssä. Näet kuvan isona, kun klikkaat kuvaa!

Valmennus koostui neljästä osasta:

  1. Ennakkotehtävä, jonka avulla kartoitettiin viestinnän haasteita hankkeissa.
  2. Viestinnän Zoom-työpajat: Täytettiin oman hankkeen viestinnän canvas ja tutustuttiin asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluihin.
  3. Noin viikko valmennuksen jälkeen tunnin viestintäsparraus kullekin hankkeelle erikseen.
  4. Mahdollisuus jatkaa opiskelua Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssilla.

Ennakkotehtävä antoi hyvän kuvan hankkeiden viestinnän arjesta. Asiakkaiden tavoittaminen ja aktivoiminen olivat kaikille tuttuja haasteita – lyhyt aikajänne ja niukat mediabudjetit lisäävät vaikeusastetta. Vastauksissa pohdittiin myös vaikuttavuutta: miten viestiä hankkeen avulla tavoiteltavasta muutoksesta eikä hankkeesta? Muutos on uutinen, itse hanke ei.

Työpajoissa työstettiin hankkeen omaa suunnitelmaa Viestinnän canvas -työkirjaan ja sparrattiin kärkiviestejä ristiin hankkeiden kesken. Käytännön esimerkeistä haettiin keinoja irrottautua ammattisanastosta ja käyttää värikästä kieltä.

Hankekohtaisissa sparrauksissa vietiin oppeja käytäntöön viestintäkonsultin tuella: työstettiin hankkeiden kärkiviestejä, käytiin läpi tulevia viestinnän tehtäviä ja ideoitiin keinoja ja sisältöjä niihin – eli edettiin operatiiviseen suunnitteluun.

Yhdessä kehittämistä ja oppimista

Hanke viestii -tiimi rakensi nelivaiheisen viestintävalmennuksen TYÖ2030-ohjelman aloitteen pohjalta. Työskentelymenetelmät ja valmennuksen sisältö suunniteltiin yhdessä, ja niitä kehitettiin osallistujien palautteen mukaisesti vielä matkan varrellakin.

”Yhteistyö Hanke viestii -tiimin kanssa on ollut täsmällistä, innostunutta ja hyvin koottua. Ja viestintäsparrauksen sisältöön on hankkeissa oltu todella tyytyväisiä”, toteaa työelämän kehittämiskonsultti, FT Laura Sarparanta TYÖ2030-ohjelmasta.

Osallistujat antoivat kiittävää palautetta: valmennus antoi uusia työkaluja ja innosti kehittämään hankkeen viestintää. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä ja ideoita arvostettiin.

Hanke viestii -tiimille valmennuksen toteuttaminen oli mieluinen haaste – keskustelut TYÖ2030-hankkeiden asiantuntijoiden ja projektipäälliköiden kanssa olivat antoisia. Muita sparraamalla oppii paljon myös itse.

Lisätietoja

Laura Sarparanta, Työelämän kehittämiskonsultti, FT
Työterveyslaitos, TYÖ2030-ohjelma
laura.sarparanta@ttl.fi

Sari Olsio, Viestinnän asiantuntija, KTM
Hanke viestii -tiimi/evida Oy
sari.olsio@hankeviestii.fi

Tarvitsetko viestinnän sparraajaa hankkeellesi! Ota yhteyttä, autamme mielellämme! >>

Verkkokurssi Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta on itsenäinen kurssi hankkeen viestinnän tueksi. Verkkokurssi auttaa viestimään vaikuttavasti hankkeessa ja hankkeesta. Lue lisää verkkokurssista!

Mikä saa hankkeen asiakkaan innostumaan?

 

Monet asiakkaat osallistuvat useisiin hankkeisiin, ja pientä “hankeähkyä” saattaa toisinaan olla ilmassa. Silloin voi olla vaikea motivoida asiakkaita ja kumppaneita viestintään, kun moni ajattelee, että “hanke kuitenkin kohta loppuu” ja “tämä on vaan hanke”. Hankeviestintää suunniteltaessa olisi hyvä miettiä myös hankkeen ja hankeviestinnän jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen. Aina kaiken ei tarvitse loppua hankkeen päättyessä, vaan usein on toivottavaa, että hankkeesta aiheutuu jotain pysyvää, ehkä myös viestintäpuolella. Tämä ajattelu saattaa kannustaa asiakkaitakin aktiivisempaan viestintään. Ajatuksia tästä?

Monessa hankkeessa pohditaan asiakkaiden innostamista, miten saadaan hankkeen asiakkaat osallistumaan? Tai miten hankkeelle saataisiin tuiki tärkeää medianäkyvyyttä, sitä ansaittua julkisuutta paikallismediassa tai vaikka valtakunnan uutisissa?

Kysymyksiin pureuduttiin Hanke viestii -tiimin webinaarissa 23.9. Webinaarissa riitti puhetta asiakkaista. Asiakkaan tunteminen on avain kiinnostavan, houkuttavan ja koukuttavan viestinnän luomiseen. Samoin medioiden ja toimittajien tunteminen on tärkeää, että voit saada hankkeesi teemoille ansaittua medianäkyvyyttä.

Jos et ehtinyt mukaan, ei hätää!
Voit ladata webinaarin tallenteen tästä

Webinaari on suunnattu erityisesti hankkeiden projektipäälliköille, kehittäjille, asiantuntijoila ja viestijöille. Kaikille, jotka haluavat innostusta ja ideoita hankkeiden viestintään.

Etsitkö selkeyttä hankeviestintään?

Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssi auttaa varmistamaan, että viestinnän eteen tehty työ osuu ja palvelee hankkeen tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Tutustu verkkokurssiin!

Kurssimateriaalit ovat käytössäsi heti oston jälkeen ja voimassa vuoden ajan ostosta. Kurssi palvelee kattavasti hankkeen aikana – innostaa ja auttaa viestimään hankkeesta!

Verkkokurssilla opit viestimään hankkeessa ja hankkeesta tuoreesti hankkeen alkumetreiltä alkaen. Opit tunnistamaan hankkeesi asiakkaat ja luomaan heitä kiinnostavaa, innostavaa ja aktivoivaa viestintää. Otat haltuun ripauksen markkinointiajattelua – näin varmistat, että viestisi tavoittaa oikeat ihmiset oikealla viestillä.

Hankkeen tavoite on vaikuttaa

– mutta miten mitata vaikutusta?

Hanke käynnistyy tarpeesta, konkreettisesta tavoitteesta, jota halutaan edistää. Hankkeella on tulostavoite, mihin pyritään. Hankkeen tulokset voivat olla ”pienten askelten” etenemisiä ja saavutuksia, mutta monien hankkeiden avulla on kehitetty valtavia kokonaisuuksia kuten laatujärjestelmiä, uudenlaisia oppimisyhteisöjä, tuote- ja palvelukokonaisuuksia ja pysyviä yhteistyökumppanuuksia yli toimialarajojen.

Hankkeen happotestiksi voidaan asettaa saavutettujen tulosten levittäminen ja hyödyntäminen.

Keskeistä on edistää vaikuttavuutta koko hankkeen aikana eikä vain arvioida sitä jälkikäteen

Hankkeen vaikuttavuuden arviointi käynnistyy jo ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä. Ensimmäiset askelmerkit ovat nykytilan arviointi sekä hankkeen tavoitteiden ja tulostavoitteiden asettaminen.

Hankkeen vaikuttavuuden kannalta ytimeen päästään suunnitteluvaiheessa. Silloin asetetaan hankkeessa toimivalle verkostolle yhteiset tavoitteet, tehdään hankkeelle toteutussuunnitelma, johon sisällytetään vaikuttavuuden arvioinnin kannalta tärkeät hankkeen levitys- ja arviointisuunnitelmat.

Kun perustukset vaikuttavuuden arvioinnille on tehty hyvin jo alkumetreillä, loppu on tukevalla pohjalla ja vaikuttavuuden hedelmät on helppo poimia. Toteutusvaiheessa tulosten aktiivinen seuranta ja dokumentointi nivovat vaikuttavuuden ja hankkeen tavoitteet yhteen. Hankkeen jälkeen on aika tarkastella hankkeen välittömiä vaikutuksia ja koko hankkeen elinkaaren mittaista vaikuttavuutta. Mitä toiminnan tuotokset saavat aikaan, miten ne vastaavat hankkeen asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita tai miten hyvin niillä päästään hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Tapahtuiko muutosta, mikä muuttui, kuinka merkittävää muutos on ja onko muutos kestävää?

Vaikka vaikuttavuus on tavallisimmin sitä, miten hyvin toiminto saavuttaa tavoitteensa, laajemmin tarkasteltuna vaikuttavuutta ovat myös hankkeen ei-toivotut vaikutukset tai myönteiset sivuvaikutukset, joita ei alun perin tavoiteltu. Vaikuttavuutta nekin.

Hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseen pureudutaan tarkemmin Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssilla. Tutustu kurssiin ja vaikuttavan hankeviestinnän avaimiin.

 

Miten hankeviestintä eroaa muusta viestinnästä?

Tämän päivän hankeviestintä on kaukana yksisuuntaisesta tiedottamisesta. Siinä käytetään  yhä enemmän sisältömarkkinoinnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen keinoja. Asiakas on tarinan sankari eli hanke ei viesti itsestään, vaan jakaa omaa asiantutemustaan asiakasta auttavien sisältöjen avulla.

”Hankeviestintä sanana ohjaa helposti ajattelemaan työtä viestintäammattilaisten osaamisalueena – kyse on oikeastaan viestimisestä. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä  vaikuttavuutta juuri synny. Hanketyö on lähes 100 %  viestimistä eli vuorovaikutusta sekä hanketiimin, asiakkaiden että muiden sidosryhmien kanssa” , toteaa Hanke viestii -tiimin Sari Olsio.

Tiiviitä pyrähdyksiä

Hankeviestinnän erottaa muusta viestinnästä hankkeiden määräaikaisuus. Lyhyt aikajänne on hankeviestinnän ominaispiirre, joka näkyy viestinnässä monella tapaa:

  • se vaikuttaa resurssien käyttöön, eli siihen paljonko suhteellisen lyhyessä ajassa päättyvän projektin viestintään kannattaa satsata
  • viestinnän budjetti on usein pieni, jolloin on otettava käyttöön kustannustehokkaita tapoja viestiä
  • liikkeelle on lähdettävä nopeasti, tuloksia pitää saada lyhyessä ajassa aikaan
  • toisiaan seuraavien hankkeiden virta saattaa laimentaa viestintäintoa.

Alla oleva erinomainen kommentti ja kysymys nousi esiin Hankeviestinnän voimatunti -webinaarissamme (katso tallenne täältä):

Monet asiakkaat osallistuvat useisiin hankkeisiin, ja pientä ”hankeähkyä” saattaa toisinaan olla ilmassa. Silloin voi olla vaikea motivoida asiakkaita ja kumppaneita viestintään, kun moni ajattelee, että ”hanke kuitenkin kohta loppuu” ja ”tämä on vaan hanke”. Hankeviestintää suunniteltaessa olisi hyvä miettiä myös hankkeen ja hankeviestinnän jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen. Aina kaiken ei tarvitse loppua hankkeen päättyessä, vaan usein on toivottavaa, että hankkeesta aiheutuu jotain pysyvää, ehkä myös viestintäpuolella. Tämä ajattelu saattaa kannustaa asiakkaitakin aktiivisempaan viestintään. Ajatuksia tästä?

Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankkeen päätyttyä kannattaakin ottaa mukaan jo hankehakemukseen ja suunnitella sekä hanketyötä että viestinnän toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tiimityötä

Hankeviestinnän toinen ominaispiirre on se, että sitä tehdään verkoston voimin. Hankkeita tehdään verkostoissa, joissa on valtavasti potentiaalia, ideoita ja käsipareja myös viestintään. Toisaalta kiireen keskellä tiimin innostaminen konkreettiseen tekemiseen ei ole se helpoin temppu. Tarvitaan yhteinen näkemys, viestinnän johtamista ja konkreettisia toimintatapoja ja malleja, miten viestintä on osa jokaisen työtä hankkeessa.

Parhaimmillaan hankkeen viestintä hyödyttää myös kaikkia mukana olevia organisaatioita: kun tehdään hyvää  viestintää, organisaatiot jakavat sitä mielellään myös omissa kanavissaan. Hankeviestinnän onnistumisen avain on vahva pohja: varmistetaan että viestintää ryhdytään tekemään heti alussa suunnitelmallisesti, luodaan odotuksia ja saadaan asiakkaat ja sidosryhmät odottamaan tuloksia.

 


 

Tutustu myös Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, josta löydät ketterän ja asiakaslähtöisen viestinnän suunnittelun avaimet.

 

 

Verkkokurssilta apua hankeviestintään

Hanketyö on ennen kaikkea viestintää, viestimistä hanketiimin, verkoston ja hankkeen asiakkaiden välilllä. Viestinnällä hanke tehdään todeksi. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä vaikuttavuutta juuri synny.

Kysyimme keväällä 2021 hanketoimijoilta viestinnän haasteista ja millaista unelmien hankeviestintä olisi, jos kaikki olisi mahdollista. Kiitos kaikille vastanneille, saimme arvokasta tietoa ja ennen kaikkea asiakasymmärrystä verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi.

Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssi on nyt avattu. Kurssin käytännönläheiset opit ja työkalut antavat avaimet yhteisen näkemyksen ja selkeän käsikirjoituksen luomiseen hankkeen viestintään.  Kurssilla opit viestimään hankkeessa ja hankkeesta tuoreesti alkumetreistä hankkeen päättymiseen asti. Eikä viestintä pääty siihen. Hankkeen aikana saavutetut opit ja oivallukset antavat avaimia taas uuteen.

Hankeviestinnän verkkokurssi

Ota haltuun hankeviestijän työkalupakki 

”Kiinnostus hankeviestinnän verkkokurssia kohtaan innosti meitä kurssin tekijöitä. Iso kiitos vielä kerran kaikille hankeviestinnän haasteita ja unelmia jakaneille.  Halusimme tehdä kurssista selkeän kymmenen avaimen kokonaisuuden, joka tarjoaa runsaasti tietoa, työkaluja ja oivalluksia viestinnän tekemiseen kompaktissa muodossa. Malli selkiyttää hankkeen viestinnän tehtävät viiteen eri vaiheeseen; ideoi, aktivoi, innosta, opi ja onnistu”, kertoo Hanke viestii -tiimin ja Viestintäkurssit.fi verkkokurssialustan perustaja ja kouluttaja Marja-Liisa Torniainen.

Verkkokurssilla saat käytännön työkalut kuhunkin vaiheeseen. Tämän lisäksi

  • opit suunnittelemaan hankkeiden viestintää systemaattisesti vaihe vaiheelta
  • perehdyt asiakaslähtöiseen suunnitteluun
  • saat työkalupakkiisi tehokkaita menetelmiä, joilla varmistat viestinnän & hankkeesi vaikuttavuuden.

Kurssimateriaali koostuu 10 videosta (10-20 min.) ja tekstiosiosta, työpaja- ja ryhmätyömenetelmistä sekä 10 ladattavasta työpohjasta.

Videoiden diat ovat käytettävissäsi myös pdf-muodossa. Kurssi sisältää edistymisen seurannan ja se sopii opiskeltavaksi joko alusta loppuun tai käytettäväksi työkalupakkina siten, että poimit sieltä kulloinkin tarvitsemasi työkalut.

Tutustu Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, klikkaa itsesi kurssille ja ota opit käyttöösi!
Verkkokurssin toteuttajat ja kouluttajat ovat Hanke viestii -tiimin viestinnän asiantuntijat Sari Olsio, Marja-Liisa Torniainen ja Sari Selkälä.

Varmista, että hankkeesi on uutinen

Ansaittu medianäkyvyys on tehokasta. Mediatiedotteen lähettäminen laajalle joukolle onnistuu kohtuullisen helposti ja nopeasti. Mutta millainen  uutinen ylittää julkaisukynnyksen?

Hyvä tiedote on toimittajalle arvokas työkalu. Toimittajat lukevat tiedotteita ja hyödyntävät niitä ahkerasti työssään. Liana Technologiesin (ent. Koodiviidakko) tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia toimittajista hyödynsi tiedotetta työssään kuluneen viikon aikana. Viimeisen 24 tunnin aikana liki 30 prosenttia!

Miten varmistat, että juuri sinun aiheesi kiinnostaa?

Toisinaan sattuma voi puuttua peliin, mutta sen varaan ei kannata jättäytyä. Resepti medianäkyvyyteen on olemassa.

Älä tee tikusta asiaa

Kun lähestyt toimittajia, mieti, että autat heitä työssään. Tiedotettava aihe voi olla pieni tai suuri, mutta sen on oltava juuri kyseistä mediaa ja sen lukijoita kiinnostava. Kohderyhmän määrittely alkaa toimittajista. Lähellä tiedotteen aihetta olevat mediat suurimmalla todennäköisyydellä kiinnostuvat tiedotteesta.

Ajankohtaisuus on kaiken a ja o

Hyödynnä ajankohtaisia aiheita. Kytke hankkeesi viesti ajankohtaiseen teemaan tai toimialalla käytävään keskusteluun. Kutsu toimittajia mukaan tapahtumaan, seminaarin, messuille, koulutustilaisuuteen. Kaiva esiin tapahtumille ja uutisille juuri haluttua mediaa puhutteleva näkökulma ja ole ajoissa.

Paikallisuus puhuttaa

Monissa hankkeissa tehdään arvokasta työtä paikallisesti. Huomioi erityisesti paikalliset mediat heitä kiinnostavilla aiheilla. Muista, että tiedote palvelee, ei spämmää.

Ole sitkeä

Viestinnän tavoitteena on useimmiten halutun mielikuvan luominen. Johdonmukaisesti ja aktiivisesti viestivästä hankkeesta on toimittajan helpompi muodostaa käsityksensä. Moni toimittaja ottaa talteen tiedotteita ja hyödyntää niitä sopivan tilaisuuden tullen. Jollei heti ensimmäisestä tiedotteesta synny juttua, älä luovuta.

Työ jatkuu tiedotteen lähettämisen jälkeen

Varaa aikaa toimittajien kontaktoinnille tiedotelähetyksen jälkeen. Suurin osa toimittajista käyttää sosiaalista mediaa tiedon ja tarinoiden etsimiseen. Tässä on tilaisuutesi, ole aktiivinen. Ennen ja jälkeen tiedotteen lähetyksen.

Mediatyöpaja 15.11.2018

Mistä ideoita lehdistötiedotteeseen? Miten uutiseksi? Miten lähestyn toimittajia? Millainen tiedote puhuttelee toimittajaa?

Kysytty mediatyöpaja järjestetään 15.11. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!

Lehdet, verkkomediat, radiot ja vaikkapa televisio tarjoavat mahdollisuuksia niin sanottuun ansaittuun medianäkyvyyteen. Näkyminen mediassa on arvokasta hankkeille, joissa ei aiheita puutu!

Mediatyöpajan ohjelmassa on puolen päivän verran täyttä asiaa tiedottamisesta ja tiedotteista. Toimittajan puheenvuorossa kuulemme kiinnostavan ja tuikitärkeän näkökulman mediatyöhön. Työpajan jälkeen tiedät, miten saat tärkeän asiasi esille tiedotusvälineissä ja miten lähdet liikkeelle tai kehität mediaviestintääsi.

>> Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Julkiset hankinnat ostajan ja tarjoajan silmin

Meillä oli ilo olla kertomassa kymmenen vuoden kilpailutuskokemuksiamme yrittäjäkollegoille ja Vantaan kaupungin edustajille Vantaan Yrittäjien hankinta-aamussa.

Julkiset hankinnat tarjoajan näkökulmasta

Kokosimme puheenvuoroomme myös ohjeita kilpailutuksissa menestymiseksi. Ehkä yllättäen nämä asiat eivät juuri eroa mistä tahansa myyntityöstä: olennaista on asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja näitä tarpeita vastaavan tarjooman rakentaminen joko yrityksen omasta osaamisesta tai kokoamalla se verkostokumppaneiden tuella.

Kootut opit

  • Kartoita potentiaaliset asiakkaat, rakenna markkinointirekisteri.
  • Tee sisältömarkkinointia = Helpota elämää, auta ratkaisemaan ongelmia.
  • Rakenna verkkosivustosta markkinoinnin moottori.
  • Selvitä asiakkaan tarpeet.
  • Kokoa tarvittaessa osaava porukka, ryhdy rohkeasti veturiksi.
  • Paketoi ryhmittymän osaaminen.
  • Tekemällä oppii, myös tarjouskilpailuissa  älä lannistu.

Tilaisuuden ohjelma

Pääkaupunkiseudun hankintakyselyn avaus ja johtopäätökset
Pentti Komssi, hankintaneuvoja, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät

Vantaan hankinnat – myös pienyrityksille
Katja Koskelainen, hankintapäällikkö, Vantaan kaupunki

Tavoitteet julkisille hankinnoille
Hannamari Heinonen, elinkeinopolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät

Vaikeuksien kautta voittoon
Sari Olsio, evida Oy/Hanke viestii -tiimi
Tiivistelmä

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!