Category Archives: Työkalut

Yhteen hiileen puhaltava hanketiimi

Posted on by

Fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hankeorganisaatioiden yhteinen kahvihuone on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Facebook-ryhmässä ja päivitetään tuntoja Twitterissä. Näin ainakin mikäli hankkeiden vetäjiä on uskominen. Ja miksei olisi, yhä useampi rahoitettu hanke on usean toimijan valtakunnallinen verkostohanke. Monessa hankkeessa kansainvälisyydellä maustettuna.

Kun tiedonjakaminen ja kokemusten vaihto ei onnistu päivittäisessä kanssakäymisessä, erilaiset virtuaaliset työtilat mahdollistavat eri paikkakunnilla toimivien hanketiimien yhteistyön. Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä vain on laajentunut.

Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, on aina ilo huomata se hersyvä pulputus kun hanketoimijat kohtaavat, face-to-face. Syksyn työpajoissa saimme olla mukana ideoimassa erilaisten verkostomaisesti toimivien hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja. Palaute myös innostaa meitä kehittämään uusia ideoita ja toimintamalleja hankkeiden sisäisen viestinnän vauhdittajaksi.

Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken, vaikka puolikkaan päivän työpajan verran, omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen kahvihuoneiden ytimestä.

”Innostavaa kuulla muiden hankkeiden tekemistä sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Suurikiitos!”

”Päivässä toteutui tärkein tavoitteeni muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen. Päivä myös innosti taas miettimään hankkeen viestintää.”

 

Tarina tuo hankkeen lähelle ihmistä

Posted on by

Olipa kerran hanke. Mutta millainen on hankkeen tarina? Pysyykö kohdeyleisö mukana alusta loppuun, jo jatkoa odottaen?

Hyvä tarina pitää otteessaan. Hyvin muotoiltu hanketarina kertoo miksi hanke on olemassa, miksi hanketyötä tehdään ja mikä merkitys sillä on. Tarina inhimillistää ja elävöittää toisinaan kuiviakin hanketeemoja. Tarinallinen juoni tekee monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi ja ymmärrettäviksi.

Yritysmaailmaan verrattuna hankkeiden tarinallisuuden lähtökohdat ovat hyvällä mallilla. Tarinankerronnan ydin ei löydy tuotteista ja palvelutarjoomasta, vaan työstä joka itsestään on tarinanarvoista. Ja sitähän hanketyö usein on, luodaan ja kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan.

Luodaan, jaetaan ja keskustellaan on yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen. Mehevimmät tarinat syntyvät yhdessä yleisön kanssa. Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse. Yhdessä tehden syntyy monta pientä tarinaa, jotka huolehtivat siitä, että yleisö pysyy mukana.

Hyvässä tarinassa on draamaa, mutkia matkassa ja haasteita voitettavaksi. Niitä löytyy useimmiten myös hanketyössä. Kuinka valmiita hankkeet ovat kertomaan tekijöiden näköistä tarinaa hankkeen alkutaipaleelta kohti saavutettavia tuloksia? Usein viestinnästä innostutaan vasta sitten, kun on tuloksia kerrottavaksi, siloista hankeraporttia jaettavaksi.

Voisivatko urheilussa tuotetut tarinat antaa mallia hankkeisiin? Urheilu on tänä päivänä vähemmän lopputulosten ja saavutusten kertomista ja raportointia. Innostavimmat tarinat syntyvät kisojen aikana, jopa pelikenttien ulkopuolella. Hankkeen tarina alkaa jo alkumetreillä ja kulkee punaisena lankana läpi hankkeen viestinnän. Mikä saa yleisösi syttymään – valmis hanketulos vai matka kohti tuloksia?

Ja sen pituinen se. Vai onko hankkeesi tarinaan kirjoitettu jo jatko-osa?

Muutama vinkki mehukkaan tarinankerronnan pariin:

Storytelling työkaluna, vaikuta tarinoilla bisneksessä
– perusteellinen työkalu tarinankerrontaan (Rauhala M., Vikström T.)
Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka
– tarinalähtöistä palvelumuotoilua selkeästi (Kalliomäki A.)
Taru Sormusten herrasta
– tarinaklassikko, koko matka sinne ja takaisin  (Tolkien J.R.R.)

 

 

Glasgow'n metro

Mediatyö: kolme konstia medianäkyvyyteen

Posted on by

Ansaitun näkyvyyden perässä juoksevat monet, ja mediatiedotteiden lähettäminen laajoillakin jakeluilla on nykyään helppoa ja nopeaa. Pitkälle kehittyneet jakelupalvelut helpottavat viestijää, mutta mitä muuta tarvitaan? Miten tiedottaminen ja mediatyö saadaan tuottamaan näkyvyyttä ja mediaosumia?

Kävin tutkimassa edinburghilaisessa viestintätoimistossa, miten mediatyötä tehdään Skotlannissa. Halogen Communications tekee media- ja PR-työtä muun muassa koulutusalan organisaatioille: esimerkiksi toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow Clyde on saanut yhteistyön myötä erinomaista näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Glasgow Clyde

Glasgow Clyde on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow’ssa Skotlannissa.

Halogenin resepti medianäkyvyyteen on yksinkertainen.

  • Kontaktit: toimittajiin otetaan suoraan yhteyttä ja selvitetään heidän taustat ja kiinnostuksen kohteet. Muistetaan heitä yksilöllisellä palvelulla, juttuideoilla, valmiilla jutuilla.
  • Kasvot: toimitetaan uniikkeja sisältöjä, tarinoita ja valmiita haastatteluja. Tarinoita ihmisistä, kasvot asioille ja ilmiöille.
  • Kuvat: tarjotaan tiedotusvälineille laadukkaita kuvia. Toimittajille lähetetään yksilöllisten juttujen ohessa myös yksilölliset kuvat.

Simppeliä mutta työlästä. Yhden teeman ympärille rakennettu tiedotusprojekti voi koostua yli kymmenestä tiedotteesta! Projektit pystytään kuitenkin viemään maaliin suhteellisen tehokkaasti, kun työ suunnitellaan hyvin ja käytetään osin samoja tekstejä ja vain osin räätälöidään.

On tavallista, että joukko Glasgow Clyden opiskelijoita kootaan samaan tilaan, jossa viestintätoimiston ammattilaiset haastattelevat nuoria ja otetaan paljon hyviä kuvia.

Toimittajat saavat osakseen henkilökohtaista palvelua, ideoita, halutessaan valmiin jutun ja kuvat sekä pitkäaikaisen, osaavan ja luotettavan kumppanin.

Vaivannäkö on ollut helppo perustella sekä oppilaitokselle että jutuissa näkyville opiskelijoille. Kukapa nuori suunnittelija ei haluaisi itseään lehtien palstoille itse suunnittelemassaan mekossa? Oppilaitoksen brändin kehittymisen kannalta jutut paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä ovat olleet yksi merkittävimmistä osatekijöistä.

Kirjoittajan verkostoitumisvierailun Glasgow’hun Skotlantiin mahdollisti Erasmus+ -ohjelma ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Erasmus+ on ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen osaajat kehittävät asiantuntijuutta ja verkostoituvat eurooppalaisten kollegojen kanssa. Omniassa mahdollisuus tarjottiin myös InnoOmnian Luoviva-yhteisössä toimivalle yrittäjälle.

Yhdessä pysähtyminen kirkastaa hankkeen tavoitteen

Posted on by

Syksyllä kysyimme joukolta hanketoimijoita, millaisia haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden viestinnässä. Haasteiden top viiteen nousivat sisäisen viestinnän ja yhteisesti sovittujen viestinnän käytäntöjen puute, vaikuttavuuden arviointi ja kohderyhmien tavoittaminen. Lähes kaikkia näitä haasteita kuorrutti yksi yhteinen tekijä – aikapula!

Ei vain hankkeissa, vaan meillä kaikilla on jatkuva pula ainoasta asiasta mitä jokaisella ihmisillä on saman verran vuorokaudessa – ajasta. Elämme tehokkuuden kulttuurissa, jossa kaikilla on liian vähän aikaa. Työyhteisöissä ja yhteisissä projekteissa ajanpuute paisuu moninkertaiseksi. Yhteisen, tavoitteellisen tekemisen akilleen kantapääksi tuntuukin muodostuvan yhteisen ajan puute. Entä jos ottaisimme aikalisän?

Yhdessä pysähtyminen ja yhteisen ajan merkitys kirkastui kevään työpajoissa, ryhmien kokoonpanosta ja työpajojen teemoista riippumatta. Kuin varkain, tehokkaan, iloisen ja innostavan tekemisen sivutuotteena työpajojen jälkeisissä palautteissa tuli esille ylivoimainen innostus siitä, että aika ja panostus olivat juuri se investointi, joka kantaa hankkeessa pitkälle.

Kaikkeen tekemiseen tarvitaan riittävä määrä valmistautumista ja suunnittelua. Metsätyömiehen valmistumisaika oli ennen se aika, joka meni hevosen valjastamiseen, ravintolakeittiössä käsite on mis-en-place eli tehdään tarvittavat alkuvalmistelut ennen kuin ruokaa voidaan ryhtyä valmistamaan. Projekti- tai hankesuunnittelussa valmisteluaika kattaa sen ajan, joka tarvitaan ennen kuin päästään tekemisen alkuun. Ydin on tietenkin siinä, että keittiössä ei koskaan tehdä mis-en-placea ilman, että sen jälkeen laitetaan ruokaa, hevosta ei valjastettu ja jätetty metsätöihin lähtemättä.

Näin myös hankkeissa, joiden haasteena on yhteisen suunnittelun ja tekemisen jäsentämiseen käytettävän ajan puute. Työpajoissa toteutettu työskentely ja siihen käytetty aika on valmistautumista vaikuttavan hankeviestinnän tekemiseen.

”Työpajassa oli tärkeintä, että saimme ohjatusti pohtia ja keskittyä käsillä olevaan aiheeseen. Kun työskentely oli hyvin johdettua ja sillä oli raamit, saimme paljon aikaan. Saimme ideoita, ja mikä tärkeintä: jaamme nyt yhteisen ymmärryksen, mitä teemme seuraavaksi!”
– Hankepäällikkö Maija Venäläinen LUVY

Hevonen on valjastettu ja pöytä katettu. Kiitos kaikille kevään aikana työpajoihimme osallistuneille. Hankkeen tavoitteiden äärelle pysähtymiseen käytetty yhteinen aika tulee varmasti näkymään virtaviivaisena ja vaikuttavana tekemisenä.

Varaa tiimillesi aikaa pysähtyä >>

Kriisiviestintä hankearjessa

Posted on by

Vahinko ei tule kello kaulassa, harvemmin huutelee etukäteen. Useimmiten kuitenkin antaa heikkoja signaaleja, ennakkovaroituksia, mutta miten niitä tulkitaan? Kriisiviestinnän strategia ja toimintamallit on hyvä suunnitella kaikessa rauhassa, sillä kun askelmerkit ovat selvät, kriisin tullessa on helppo toimia. Kaikkia tilanteita ei voi koskaan mallintaa etukäteen, mutta on hyvä miettiä millaiset kriisit hankkeen arkea voivat ravistella:

Ulkoiset kriisit – mietitään oman hankkeen näkökulmasta
Sisäiset kriisit kuten ristiriidat tai työtapaturmat
Mainekriisi
Sosiaalinen media – tuo oman lisänsä kriisiviestintään

Jokainen kriisiviestintää joskus tehnyt tietää, että kun kriisi on päällä, on turha unelmoida suuresta PR-menestyksestä. Mutta hyvin mietityt kriisivalmiudet antavat hyvät eväät siihen, miten vahingot minimoidaan ja kuinka luottamus jälleenrakennetaan kriisin jälkeen. Alla muutamia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä vaikka jo tänään, rauhassa oman tiimin kanssa. Ja muistaa samalla, että kriisissä sisäinen viestintä on vähintääkin yhtä tärkeää kuin ulkoinen.

Onko hankkeella ajanmukainen kriisiviestintäsuunnitelma tai ohjeistus?
Onko kriisiviestinnän vastuu ja työnjako selvillä?
Onko onnettomuuksien lisäksi varauduttu mainekriiseihin?
Onko sosiaalinen media osa kriisien ennakointia ja hallintaa?
Onko kriisiviestintää harjoiteltu? Myös sisäisen viestinnän toimivuutta on tärkeä testata!
Ovatko avainhenkilöt saaneet kriisiviestinnän valmennusta?

Kriiseillä on useimmiten tietty kronologia. Pahimpia iskuja ja kupruja voi pehmentää pohtimalla tapahtumien kulkua etukäteen. Kuinka herkellä korvalla heikkoja signaaleja osataan kuunnella, millaisia vahinkoja kriisistä voi aiheutua ja miten niihin reagoidaan?  Kun potentiaaliset kriisin aiheet ja vaiheet mallinnetaan, on helppo suunnitella työkalut, jotka kriisin yllättäessä otetaan käyttöön:

Ajantasaiset kriisiviestinnän ohjeet ja suunnitelmat
Henkilöiden vastuualueet
Valmiit tiedote- ja verkkosivupohjat
Valmiit sidosryhmä- ja mediarekisterit

Kaiken tämän jälkeen on hyvä käyttää muutama hetki ja miettiä miten mahdollisen kriisin jälkityö hoidetaan ja arvioida mitä kriisistä voi oppia. Vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää paikkansa tiettyyn rajaan asti. Hyvällä suunnitelmalla ei tee mitään, jos ei sitä toteuteta. Kun on tekemisen paikka, ei kun tuulta päin!

 

 

 

 

 

Hyppy liikkuvaan junaan – projektiviestintää

Posted on by

Projekteissa lähdetään yleensä vauhdilla liikkeelle: fokus on tavoitteessa ja innostusta ilmassa. Näin pitää ollakin, tämä on todettu jo aiemmassa blogikirjoituksessamme.

Taulukossa alla kuvataan karkeasti projektin elinkaaren vaiheita. Käsi ylös, muistatko projektin, jossa viestintää on ryhdytty huhuilemaan hätiin alimman rivin kohdalla? Kun juna lähestyy määräasemaa, viestinnän ammattilaisen työkalupakki on lähtöasemalla ja viestijä itse buukattu muihin töihin.

Työkalupakista löytyy (tai tässä tapauksessa olisi löytynyt) tämänkin projektin tarpeisiin monenlaista.

Mitä viestintä projektissa sitten oikein tekee? Viestinnän suunnittelulla edistetään aidosti viestinnän tavoitteita ja varmistetaan projektin vaikuttavuutta. Aikataulutettu viestintäsuunnitelma karsii arjesta hässäkkää ja tekee viestinnästä ennakoivaa. Viestintä huolehtii projektin sisäisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta, suunnittelee ja toteuttaa viestintätuotteita sekä pohtii jo määrittelyvaiheessa levittämistä ja juurruttamista ja projektin luonteesta riippuen myös markkinointia. Muutoshankkeissa viestinnällä on usein tarkat tuntosarvet ja tulkin rooli esimerkiksi henkilöstön ja projektihenkilöstön välillä.

Hanke viestii -tiimissä olemme kiteyttäneet viestinnän ytimen projekteissa näin: ideoi, innosta, näy ja kuulu, aktivoi ja onnistu.

Projektiviestintää

Projektin vaiheita
 Viestinnän tehtäviä, mm.
Tarpeen ennakointi Tarvekartoitukset, kyselyt
Valmistelu ja esiselvitykset Ideointi ja tavoitteet, levittämisen ja juurruttamisen alustava suunnittelu
Projektisuunnitelma Aikataulutettu viestintäsuunnitelma, riskisuunnitteluun liittyvä viestintä, projektin sisäisen viestinnän suunnittelu, viestinnän budjetointi, tiedottaminen
Projektin toteuttaminen ja seuranta Jatkuva viestintäsuunnitelman mukainen käytännön viestintätyö, hankkeen näkyvyyden varmistaminen, kontaktit kohderyhmiin ja osallistaminen, tutkimukset ja kartoitukset, viestinnän seuranta
Projektin päättäminen, tulokset ja vaikutukset Levittäminen ja juurruttaminen, tuotosten ja tulosten raportointi ja viestiminen, käytännön viestintätyö ja sen mittarointi
Arviointi, dokumentointi, juurruttaminen, levittäminen, tulosten soveltaminen Levittäminen ja juurruttaminen, viestinnän arviointi, vaikutusten arviointi

Pohdittavaksi

Palaa yhteen projektiin, jossa olet ollut mukana tai pohdi nyt käynnissä olevaa projektia. Miten projektissa viestittiin? Oliko tai onko projektilla hyvä aikataulutettu viestintäsuunnitelma? Mitä hyötyä viestinnästä on ollut? Onko siitä ollut jotakin haittaa?

Projektin onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ottaa viestintä huomioon lähtölaukauksesta alkaen. Kuitenkin asiansa osaava viestijä ottaa tilanteen haltuun, vaikka olisi joutunut hyppäämään liikkuvaan junaan. Ammattilainen kannattaa siis ottaa kyytiin vaikka projektijuna olisi jo matkalla.

 Kirjoittaja kävi mainiossa projektinhallintapäivässä, jonka järjesti viestintä- ja tiedotusalan asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry. Osaamistaan meille jakoi Janne Maarniemi, Ramboll Finland Oy /Ramboll Management Consulting. Viestin toiminnanjohtajan Pia Valtosen tiivistys päivän annista blogissa Vinkit projektinhallintaan viestinnän asiantuntijoille.

Viestinnän näkymiä vuodelle 2015

Posted on by

Keräsimme vuoden vaihteessa haastatteluilla ja verkkokyselyllä tietoa siitä, mikä on viestinnän tila hankkeissa tällä hetkellä ja millaisia odotuksia viestintäpalveluille asetetaan.

Perinteiset lehdistötiedotteet sekä omat tapahtumat ja verkkosivut ovat tutkimuksemme mukaan hankkeissa käytetyimpiä viestintäkeinoja – toimiviksi todettuja ja tarpeen varmasti jatkossakin. Viestinnän kohderyhmät osataan määritellä ja suunnata viestinnän sisällöt näille kohderyhmille. Valtaosa vastaajista oli kiteyttänyt hankkeensa pääviestit ja palvelut helposti viestittävään muotoon.

Hankeviestinnän tilanne vaikuttaa siis varsin hyvältä.

Vielä parempia tuloksia rakennetaan jatkossa rohkeudella ja aitoudella – erottuva sisältö varmistaa viestinnän vaikuttavuuden. Näin tilannetta kuvasi yksi vastaajistamme:

”Viestimme liian perinteisin tavoin, jolloin innostus ei välity. Innostuksen omasta hankkeesta pitäisi näkyä kaikessa toiminnassa. Se vakuuttaa ja myy.”

Kanavan valinta on osa viestiä: senkin avulla ja ansiosta voi erottua. Hankkeen blogi on tutkimuksemme mukaan useimmille vielä käyttämätön mahdollisuus. Samoin kuin yhteystietorekisterin rakentaminen ja eri kohderyhmille räätälöity sähköpostimarkkinointi.

Annetaan siis innostuksen näkyä ja viestitään niillä foorumeilla, jotka luontevasti kuuluvat kohderyhmiämme edustavien ihmisten arkeen.

PS. Innostunut ja innostava viestintä tuottaa parhaat tulokset silloin, kun se on suunniteltu systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Tässä on monelle uudenvuodenlupauksen paikka, sillä yli puolet hankkeista oli vielä vailla aikataulutettua viestintäsuunnitelmaa.

Riittääkö some?

Posted on by

Kesäduunia! -hanke on Suomen 4H-liiton hanke, jonka toimenpiteet toteutettiin Salossa läheisessä yhteistyössä Salon 4H-yhdistyksen kanssa. Tavoitteena oli edistää nuorten kesätöiden saamista ja tavoitteet saavutettiin hienosti. Hanke tavoitti runsaat 4 000 nuorta ja yli 50 nuorta sai hankkeen toimenpiteiden avulla kesätyöpaikan.

Viimeisenä hankevuonna pyrittiin erityisesti kehittämään ja testailemaan viestintää sosiaalisessa mediassa. Hanketyöntekijä Anna Laakkosen mukaan hankkeen edetessä haasteeksi muodostui, miten tavoittaa nuoret nopeasti muuttuvassa some-kentässä.

Sosiaalinen media on tehnyt viestinnän helpommaksi, sillä kanavia riittää ja viestintä on monesti täysin ilmaista. Kolikon kääntöpuoli on alati muuttuva kenttä, jossa hankeviestijä ei tahdo pysyä riittävän nopeasti nuorten perässä.

Mitä halutaan saavuttaa, keitä halutaan tavoittaa ja millaisella viestillä – siinä yksinkertaisesti hyvän some-strategian ydin. Helppo juttu, mutta

Kun kolmivuotinen hanke päättyi, somekenttä nuorten tavoittamiseen oli varsin erilainen kuin hankkeen alkuvaiheessa. Tarvitaan liukkaita liikkeitä ja nopeaa reagointia. Ja ennen kaikkea kykyä kuunnella kohderyhmää.

Yhden kanavan haltuunotto ei riitä, sillä nuoret ovat pirstoutuneet eri puolille. Facebook on edelleen suosittu, mutta joukkopako nuorten keskuudessa kiihtyy ja Facebook keski-ikäistyy. Rajatulle ryhmälle tarkoitetut ja WhatsApp:n kaltaiset pikaviestipalvelut kasvattavat suosiotaan avoimempien yhteisöjen rinnalla.

Hanke tahtoi sinne, missä nuoret ovat ja aloitti yhteistyön kahden suurimman nettitoimijan kanssa. Suomi24 on vakiinnuttanut paikkansa Suomen käytetyimpien sivustojen joukossa ikään tai paikkakuntaan katsomatta. Demi.fi on Suomen suosituin tyttöjen foorumi.

Hankkeelle luotiin nimimerkki Suomi24:ään, joka kierteli eri palstoilla etsien keskustelua ja kysymyksiä kesätöihin liittyen ja vastaten niihin asiantuntevasti. Demi.fi:ssä järjestettiin kesätyöaiheisia live-chatteja. Kymmenet nuoret osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti ja lähes 4 000 nuorta luki keskusteluja kuitenkaan niihin itse osallistumatta.

SOME MORE

Viimeisen vuoden aikana Kesäduunia! -hanke on viestinyt Instagrammissa, jossa on saatukin aikaiseksi kaivattua vuorovaikutteisuutta ja keskustelua nuorten kanssa kuvien välityksellä. Instagrammissa jaettiin paljon kuvia tapahtumista ja tempauksista reaaliajassa. Oikeita hashtagejä käyttämällä ja oikeita henkilöitä seuraamalla kuvat tavoittavat yllättävät määrät ihmisiä.

Nykyisten kokemusten mukaan Instagrammin ja suosittujen verkkopalvelujen lisäksi Twitter ja WhatsApp tyyppiset sovellukset toimivat hyvin ainakin hankkeissa, joissa ollaan tekemisissä nuorten kanssa. Kuvien ja tunnelman jakaminen on tärkeää.

Nuoret keksivät iskeviä meemitekstejä kuviin, joissa komeili yhdistyksen maskotti Nile-kissa. Meemejä hyödynnettiin hankkeen viestinnässä.

Nuoret keksivät iskeviä meemitekstejä kuviin, joissa komeili yhdistyksen maskotti Nile-kissa. Meemejä hyödynnettiin hankkeen viestinnässä.

  • kotisivut 4H.fi/kesäduunia
  • Facebook-ryhmä
  • Instagram
  • You tube
  • Forum24
  • Demi.fi
  • Ajokortti työelämään -kurssit
  • TET-infot ja tapahtumat kouluilla
  • Jalkautuminen kauppakeskuksiin ja tapahtumiin
  • Suorat kontaktit työllistäviin yrityksiin sähköpostilla, soittamalla ja yritystapaamisilla, tapahtumissa ja messuilla.

P.S. Älä unohdu verkkoon – loppujen lopuksi nopeatempoisen somen keskellä nuoriin saa kenties parhaiten sellaisen kontaktin, joka johtaa toimintaan osallistumiseen, puhumalla kasvotusten. Tämä vaatii puhujalta toki jonkin verran ilmaisukykyä ja heittäytymistä. Kesäduunia! -hankkeessa eduksi oli se, että hanketyötekijä itsekin on nuori ja samalla aaltopituudella nuorten kanssa.

Hankkeen toteuttaja on Suomen 4H-liitto, projektipäällikkönä toimi Suomen 4H-liiton järjestöpäällikkö Hilkka Näse. Läheisenä yhteistyökumppanina hankkeessa oli paikallinen Salon 4H-yhdistys. Hankkeelle myönnettiin Leader-rahoitus toimintaryhmä Ykkösakseli ry:n kautta.

 

Mitä hankkeesi viestintäarkeen kuuluu?

Posted on by

Hanke viestii –palveluiden kehittämistyö aloitettiin haastattelemalla asiakaskuntaa: hanketiimeissä työskenteleviä, projektipäälliköitä, rahoittajia ja hankepalveluiden johtoa. Keskustelimme saman pöydän ääressä siitä, miten eri hankkeissa suunnitellaan ja toteutetaan viestintää ja millaisia haasteita hankearki tuo mukanaan. Saimme arvokasta tietoa oman kokemuksemme tueksi ja Hankeviestinnän tehoselkeytin –mallin hienosäädettyä.

Lupasimme itsellemme jatkaa asiakkaidemme arkeen perehtymistä laajemmin. Meille on tärkeää, että Hanke viestii –palvelut vastaavat asiakkaidemme todellisia, muuttuvia tarpeita. Emme oleta, vaan kysymme ja kuuntelemme.

 

Klikkaa kyselyyn tästä

Siksi kuulisimme mielellämme, mitä hankearkeesi kuuluu? Keräämme tietoa verkkokyselyllä ja toivomme, että annat meille 5-10 minuuttia aikaasi.

Siirry kyselylomakkeeseen tästä»

Vastauksesi on meille arvokas, kaikkien vastanneiden kesken arvomme 500 euron lahjakortin palveluihimme.

Keräämme kartoituksella tietoa siitä, mikä on viestinnän tila hankkeissa tällä hetkellä ja millaisia odotuksia palveluntarjoajille asetetaan. Tuloksia on luvassa tällä foorumilla vuoden vaihteessa.

Kiitos jo etukäteen ajastasi ja ajatuksistasi!

Kohderyhmä nuoret: nuoret mukaan!

Posted on by

Huhuu..! Missä nuoret? Espoolaisen Työtaitaja-hankkeen pääkohderyhmä on työelämän kynnyksellä tai ilman työtä olevat 17–29-vuotiaat nuoret. Hankkeessa on tuotettu mm. toiminnallisia ja innostavia työtaitovalmennuksia, työtaitoja kehittävä lautapeli ja tulevaisuuden työkirja.

Mutta miten nuoret on saatu pelaamaan, suorittamaan työtaitokortti tai avaamaan kirja? Tekemään video-cv ja osallistumaan sillä kilpailuun?

Hankkeen projektipäällikkö Tiina Koivisto on halunnut nuoret mukaan tekemään nuorille.

”Nuoret osaavat tehdä nuorille kiinnostavaa viestintää. Nuoriin vetoaa erityisesti hyvä kuvien käyttö ja videot. Myös hankkeen nettisivut ovat nuorten käsialaa.”

Tulevaisuuden työkirja

Tulevaisuuden työkirjassa äänessä ovat nuoret.

Nuorten työnhaun ja työnteon taitoja preppaavassa Tulevaisuuden työkirjassa ääneen pääsevät nuoret itse. Mukana on nuorten tarinoita: mikä heitä innoittaa, kiinnostaa ja huolettaa, mistä he iloitsevat? Nuoret ovat antaneet rohkeasti kasvonsa tarinoille.

Työkirjan ulkoasun takana puolestaan on joukko Metropolian mediatekniikan opiskelijoita.

”Nuoret ovat tehneet aivan upeaa työta. Kaikki hankkeessa mukana olleet nuoret ovat olleet älyttömän taitavia ja hyviä! Rinta rottingilla on saanut katsoa heidän tekemistään!” Tiina iloitsee.

Nuorten välineet käyttöön

Nuorten suosimat välineet kuten Twitter on otettu hankkeessa käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen Facebook-sivut tavoittavat viikoittain pitkästi yli 200 kävijää. Vaikka nuorten Facebookin käyttö vaihtelee, heidän vanhempiaan ja oppilaitosten opettajia ja muuta henkilökuntaa tavoitetaan sitä kautta.

”Tämä pätee myös alueelliseen lehteen Länsiväylään. Ilmaisjakelulehti on ollut mukana paletissa, koska sitä lukevat nuorten vanhemmat.”

Tietysti myös kontaktit oppilaitoksiin ja laajat verkostot on käytetty laajalti hyväksi. Valmennukset ja tilaisuudet ovat houkutelleet nuoria liikkeelle ja työkirja on saanut innostuneen vastaanoton.

Onnistumisen avain nuorten kanssa on ollut tasa-arvoinen kohtaaminen.

”Olemme antaneet nuorille tilaa, antaneet heidän itse keksiä ja luoda. Emme anna heille mitään ylhäältä annettuna. Kunnioitus on ollut mukana kaikessa tekemisessämme.”

Työtaitaja-hanke: keskiössä nuoret

Työtaitaja-hankkeen taustalla on työnantajilta, muun muassa espoolaisilta yrityksiltä tullut palaute: nuorilta toivotaan parempia työelämätaitoja. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Mukana ovat Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Espoon kaupunki, Suomen Yrittäjät ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Espoon palvelupiste.