Mikä saa hankkeen asiakkaan innostumaan?

 

Monet asiakkaat osallistuvat useisiin hankkeisiin, ja pientä “hankeähkyä” saattaa toisinaan olla ilmassa. Silloin voi olla vaikea motivoida asiakkaita ja kumppaneita viestintään, kun moni ajattelee, että “hanke kuitenkin kohta loppuu” ja “tämä on vaan hanke”. Hankeviestintää suunniteltaessa olisi hyvä miettiä myös hankkeen ja hankeviestinnän jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen. Aina kaiken ei tarvitse loppua hankkeen päättyessä, vaan usein on toivottavaa, että hankkeesta aiheutuu jotain pysyvää, ehkä myös viestintäpuolella. Tämä ajattelu saattaa kannustaa asiakkaitakin aktiivisempaan viestintään. Ajatuksia tästä?

Monessa hankkeessa pohditaan asiakkaiden innostamista, miten saadaan hankkeen asiakkaat osallistumaan? Tai miten hankkeelle saataisiin tuiki tärkeää medianäkyvyyttä, sitä ansaittua julkisuutta paikallismediassa tai vaikka valtakunnan uutisissa?

Kysymyksiin pureuduttiin Hanke viestii -tiimin webinaarissa 23.9. Webinaarissa riitti puhetta asiakkaista. Asiakkaan tunteminen on avain kiinnostavan, houkuttavan ja koukuttavan viestinnän luomiseen. Samoin medioiden ja toimittajien tunteminen on tärkeää, että voit saada hankkeesi teemoille ansaittua medianäkyvyyttä.

Jos et ehtinyt mukaan, ei hätää!
Voit ladata webinaarin tallenteen tästä

Webinaari on suunnattu erityisesti hankkeiden projektipäälliköille, kehittäjille, asiantuntijoila ja viestijöille. Kaikille, jotka haluavat innostusta ja ideoita hankkeiden viestintään.

Etsitkö selkeyttä hankeviestintään?

Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssi auttaa varmistamaan, että viestinnän eteen tehty työ osuu ja palvelee hankkeen tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Tutustu verkkokurssiin!

Kurssimateriaalit ovat käytössäsi heti oston jälkeen ja voimassa vuoden ajan ostosta. Kurssi palvelee kattavasti hankkeen aikana – innostaa ja auttaa viestimään hankkeesta!

Verkkokurssilla opit viestimään hankkeessa ja hankkeesta tuoreesti hankkeen alkumetreiltä alkaen. Opit tunnistamaan hankkeesi asiakkaat ja luomaan heitä kiinnostavaa, innostavaa ja aktivoivaa viestintää. Otat haltuun ripauksen markkinointiajattelua – näin varmistat, että viestisi tavoittaa oikeat ihmiset oikealla viestillä.

Hankkeen tavoite on vaikuttaa

– mutta miten mitata vaikutusta?

Hanke käynnistyy tarpeesta, konkreettisesta tavoitteesta, jota halutaan edistää. Hankkeella on tulostavoite, mihin pyritään. Hankkeen tulokset voivat olla ”pienten askelten” etenemisiä ja saavutuksia, mutta monien hankkeiden avulla on kehitetty valtavia kokonaisuuksia kuten laatujärjestelmiä, uudenlaisia oppimisyhteisöjä, tuote- ja palvelukokonaisuuksia ja pysyviä yhteistyökumppanuuksia yli toimialarajojen.

Hankkeen happotestiksi voidaan asettaa saavutettujen tulosten levittäminen ja hyödyntäminen.

Keskeistä on edistää vaikuttavuutta koko hankkeen aikana eikä vain arvioida sitä jälkikäteen

Hankkeen vaikuttavuuden arviointi käynnistyy jo ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä. Ensimmäiset askelmerkit ovat nykytilan arviointi sekä hankkeen tavoitteiden ja tulostavoitteiden asettaminen.

Hankkeen vaikuttavuuden kannalta ytimeen päästään suunnitteluvaiheessa. Silloin asetetaan hankkeessa toimivalle verkostolle yhteiset tavoitteet, tehdään hankkeelle toteutussuunnitelma, johon sisällytetään vaikuttavuuden arvioinnin kannalta tärkeät hankkeen levitys- ja arviointisuunnitelmat.

Kun perustukset vaikuttavuuden arvioinnille on tehty hyvin jo alkumetreillä, loppu on tukevalla pohjalla ja vaikuttavuuden hedelmät on helppo poimia. Toteutusvaiheessa tulosten aktiivinen seuranta ja dokumentointi nivovat vaikuttavuuden ja hankkeen tavoitteet yhteen. Hankkeen jälkeen on aika tarkastella hankkeen välittömiä vaikutuksia ja koko hankkeen elinkaaren mittaista vaikuttavuutta. Mitä toiminnan tuotokset saavat aikaan, miten ne vastaavat hankkeen asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita tai miten hyvin niillä päästään hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Tapahtuiko muutosta, mikä muuttui, kuinka merkittävää muutos on ja onko muutos kestävää?

Vaikka vaikuttavuus on tavallisimmin sitä, miten hyvin toiminto saavuttaa tavoitteensa, laajemmin tarkasteltuna vaikuttavuutta ovat myös hankkeen ei-toivotut vaikutukset tai myönteiset sivuvaikutukset, joita ei alun perin tavoiteltu. Vaikuttavuutta nekin.

Hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseen pureudutaan tarkemmin Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssilla. Tutustu kurssiin ja vaikuttavan hankeviestinnän avaimiin.

 

Innosta hanketiimi yhteiseen tekemiseen

Jos kaikki menisi hankkeessasi kuten rasvattu, miten innostus näkyisi hankkeen tiimissä ja hankeverkostossa? Millaista yhteistyö olisi?

Yhteiseen tekemiseen innostaminen on yksi hankeviestijöitä eniten pohdituttavista teemoista. Arkisen puurtamisen keskellä innostusta ja tekemisen meininkiä voi olla vaikea kaivaa tiimiläisistä esiin. Jo toista vuotta jatkuneen haluttua tiiviimmänkin etätyön myötä ja fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hanketiimien yhteinen ideointi on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Teams-tapaamisissa ja päivitetään tuntoja Zoomissa. Ja tsempataan yhteiseen tekemiseen!

Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Vuosien saatossa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä, on vain entisestään laajentunut.

Työpajatyöskentely ja fasilitoidut palaverit tavaksi

Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, tarvitaan paljon jaksamista ja uusia ideoita kehittää hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja viestinnän vauhdittajaksi.

Fasilitointimenetelmistä löytyy runsaasti kirjallisuutta sekä suomeksi että englanniksi. Löydät erilaisiin tilanteisiin sopivia menetelmiä myös hakemalla vaikkapa Googlesta hakusanoilla ryhmätyöskentely, fasilitointimenetelmät, fasilitointi, toiminnalliset menetelmät, osallistavat menetelmät.

Minuuttikierros
– nopea ”työkalu” aktivoida ja osallistaa koko tiimiä

Minuuttikierros on puheenvuorokierros, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on minuutti aikaa ilmaista näkemyksensä, mielipiteensä tai ajatuksensa johonkin ennalta määrättyyn asiaan. Tavoitteena on antaa kaikille ryhmäläisille tasaveroinen mahdollisuus esittää oma ajatuksensa. Sen avulla voidaan aktivoida passiivisia ja rikkoa ryhmän valtasuhteita. Menetelmällä saa nopeasti esiin ryhmässä olevaa tietämystä. Kaikki kuulevat toistensa ajatukset ja eri näkökulmat tulevat huomioiduksi.

  1. Jokaisella osallistujalla on yksi minuutti aikaa ilmaista näkemyksensä käsiteltävään asiaan. Toisen minuuttia ei saa keskeyttää eikä kommentoida. Minuutista pidetään tarkasti kiinni (minuutti mitataan kellolla tai tiimalasilla). Minuutin voi olla myös hiljaa.
  2. Kierrätä kelloa ryhmässä siten, että edellinen puhuja katsoo ajan kellosta.
  3. Puheenvuoro vaihtuu, kun kello siirtyy seuraavalle.

Menetelmää voi jalostaa ja muokata tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Pienellä ryhmällä voidaan tehdä kaksi kierrosta peräkkäin. Puheenvuoron pituutta voidaan myös tarvittaessa tiivistää tai pidentää (esim. 30 sekuntia tai 2 minuuttia).

Hyödynnä minuuttikierrosta myös fiilis- tai palautekierroksen käymiseen tai vaikka kuulumisten kertomiseen hanketiimin rutiinikokouksissa.

Menetelmä lisää ryhmään keskinäistä luottamusta, luo rutiinia ja ja ryhmäyttää.

Lähde: Innokylä.fi 

Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella ja ylläpitämään liekkiä koko hankkeen aikana. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen olemassaolon ytimestä.

Tutustu myös Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, josta löydät yhteiseen työskentelyyn sopivia menetelmiä, jotka kannattaa ottaa aktiiviseen käyttöön.

 

Verkkokurssilta apua hankeviestintään

Hanketyö on ennen kaikkea viestintää, viestimistä hanketiimin, verkoston ja hankkeen asiakkaiden välilllä. Viestinnällä hanke tehdään todeksi. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä vaikuttavuutta juuri synny.

Kysyimme keväällä 2021 hanketoimijoilta viestinnän haasteista ja millaista unelmien hankeviestintä olisi, jos kaikki olisi mahdollista. Kiitos kaikille vastanneille, saimme arvokasta tietoa ja ennen kaikkea asiakasymmärrystä verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi.

Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssi on nyt avattu. Kurssin käytännönläheiset opit ja työkalut antavat avaimet yhteisen näkemyksen ja selkeän käsikirjoituksen luomiseen hankkeen viestintään.  Kurssilla opit viestimään hankkeessa ja hankkeesta tuoreesti alkumetreistä hankkeen päättymiseen asti. Eikä viestintä pääty siihen. Hankkeen aikana saavutetut opit ja oivallukset antavat avaimia taas uuteen.

Hankeviestinnän verkkokurssi

Ota haltuun hankeviestijän työkalupakki 

”Kiinnostus hankeviestinnän verkkokurssia kohtaan innosti meitä kurssin tekijöitä. Iso kiitos vielä kerran kaikille hankeviestinnän haasteita ja unelmia jakaneille.  Halusimme tehdä kurssista selkeän kymmenen avaimen kokonaisuuden, joka tarjoaa runsaasti tietoa, työkaluja ja oivalluksia viestinnän tekemiseen kompaktissa muodossa. Malli selkiyttää hankkeen viestinnän tehtävät viiteen eri vaiheeseen; ideoi, aktivoi, innosta, opi ja onnistu”, kertoo Hanke viestii -tiimin ja Viestintäkurssit.fi verkkokurssialustan perustaja ja kouluttaja Marja-Liisa Torniainen.

Verkkokurssilla saat käytännön työkalut kuhunkin vaiheeseen. Tämän lisäksi

  • opit suunnittelemaan hankkeiden viestintää systemaattisesti vaihe vaiheelta
  • perehdyt asiakaslähtöiseen suunnitteluun
  • saat työkalupakkiisi tehokkaita menetelmiä, joilla varmistat viestinnän & hankkeesi vaikuttavuuden.

Kurssimateriaali koostuu 10 videosta (10-20 min.) ja tekstiosiosta, työpaja- ja ryhmätyömenetelmistä sekä 10 ladattavasta työpohjasta.

Videoiden diat ovat käytettävissäsi myös pdf-muodossa. Kurssi sisältää edistymisen seurannan ja se sopii opiskeltavaksi joko alusta loppuun tai käytettäväksi työkalupakkina siten, että poimit sieltä kulloinkin tarvitsemasi työkalut.

Tutustu Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, klikkaa itsesi kurssille ja ota opit käyttöösi!
Verkkokurssin toteuttajat ja kouluttajat ovat Hanke viestii -tiimin viestinnän asiantuntijat Sari Olsio, Marja-Liisa Torniainen ja Sari Selkälä.

Varmista, että hankkeesi on uutinen

Ansaittu medianäkyvyys on tehokasta. Mediatiedotteen lähettäminen laajalle joukolle onnistuu kohtuullisen helposti ja nopeasti. Mutta millainen  uutinen ylittää julkaisukynnyksen?

Hyvä tiedote on toimittajalle arvokas työkalu. Toimittajat lukevat tiedotteita ja hyödyntävät niitä ahkerasti työssään. Liana Technologiesin (ent. Koodiviidakko) tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia toimittajista hyödynsi tiedotetta työssään kuluneen viikon aikana. Viimeisen 24 tunnin aikana liki 30 prosenttia!

Miten varmistat, että juuri sinun aiheesi kiinnostaa?

Toisinaan sattuma voi puuttua peliin, mutta sen varaan ei kannata jättäytyä. Resepti medianäkyvyyteen on olemassa.

Älä tee tikusta asiaa

Kun lähestyt toimittajia, mieti, että autat heitä työssään. Tiedotettava aihe voi olla pieni tai suuri, mutta sen on oltava juuri kyseistä mediaa ja sen lukijoita kiinnostava. Kohderyhmän määrittely alkaa toimittajista. Lähellä tiedotteen aihetta olevat mediat suurimmalla todennäköisyydellä kiinnostuvat tiedotteesta.

Ajankohtaisuus on kaiken a ja o

Hyödynnä ajankohtaisia aiheita. Kytke hankkeesi viesti ajankohtaiseen teemaan tai toimialalla käytävään keskusteluun. Kutsu toimittajia mukaan tapahtumaan, seminaarin, messuille, koulutustilaisuuteen. Kaiva esiin tapahtumille ja uutisille juuri haluttua mediaa puhutteleva näkökulma ja ole ajoissa.

Paikallisuus puhuttaa

Monissa hankkeissa tehdään arvokasta työtä paikallisesti. Huomioi erityisesti paikalliset mediat heitä kiinnostavilla aiheilla. Muista, että tiedote palvelee, ei spämmää.

Ole sitkeä

Viestinnän tavoitteena on useimmiten halutun mielikuvan luominen. Johdonmukaisesti ja aktiivisesti viestivästä hankkeesta on toimittajan helpompi muodostaa käsityksensä. Moni toimittaja ottaa talteen tiedotteita ja hyödyntää niitä sopivan tilaisuuden tullen. Jollei heti ensimmäisestä tiedotteesta synny juttua, älä luovuta.

Työ jatkuu tiedotteen lähettämisen jälkeen

Varaa aikaa toimittajien kontaktoinnille tiedotelähetyksen jälkeen. Suurin osa toimittajista käyttää sosiaalista mediaa tiedon ja tarinoiden etsimiseen. Tässä on tilaisuutesi, ole aktiivinen. Ennen ja jälkeen tiedotteen lähetyksen.

Mediatyöpaja 17.5.2019

Mistä ideoita lehdistötiedotteeseen? Miten lähestyn toimittajia? Millainen tiedote huomataan?

Kevään mediatyöpaja on suunnattu erityisesti järjestöissä viestintää tekeville,
tervetuloa mukaan hakemaan lisätehoa mediaviestintään ja verkostoitumaan!

Lehdet, verkkomediat, radiot ja vaikkapa televisio tarjoavat mahdollisuuksia ansaittuun medianäkyvyyteen. Mutta miten varmistat, että juuri sinun aiheesi kiinnostaa?

Suositun mediatyöpajan ohjelmassa on aamupäivän verran täyttä asiaa vaikuttavasta tiedottamisesta, napakoista tiedotteista ja ennen kaikkea sujuvasta yhteistyöstä toimittajien ja medioiden suuntaan. Toimittajan puheenvuorossa kuulet kiinnostavan ja tuikitärkeän näkökulman mediatyöhön.

Työpajan jälkeen tiedät, miten saat tärkeän asiasi esille tiedotusvälineissä ja miten lähdet liikkeelle tai kehität suunnitelmallista mediaviestintääsi.

>> Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Hinta 250 € + alv. 24% / hlö. Kun samasta hankkeesta tai organisaatiosta osallistuu useampi, hinta 190 €  +alv. 24 %/ hlö.

Ydinviestin ytimessä

Ydinviestit muodostavat hankkeesi viestinnän kivijalan ja niitä on tärkeä tuoda esiin kaikessa suullisessa, kirjallisessa ja visuaalisessa viestinnässä. Ne antavat viestinnän sisällöille suunnan. Sisällöt antavat suunnalle konkretian. Hankkeen arkisetkin tapahtumat linkittyvät ydinviesteihin.

Ydinviesti voi olla lyhyt tarina, muutama lause tai yksittäisiä sanoja. Ydinviesti elää ja muovautuu kohderyhmän mukaan, mutta se tiivistää kaiken sen, mikä hankkeen tavoitteisiin on kirjattu. Viestejä, joita toivot yleisösi kuulevan ja muistavan.

Muutamalla muistisäännöllä pääset nopeasti ydinviestin terävöittämisen ytimeen:

Tarjoa kuulijallesi hyötyä

Hankkeesi on ainutlaatuinen. Mieti millaista hyötyä kohderyhmällesi tuotat.

Laita kohderyhmähattu päähän

Onko hankkeellasi monia erilaisia kohderyhmiä? Hio ydinviestisi eri yleisöä puhuttelevaksi, mutta muista silti, että kaikki viestit vahvistavat aina hankkeesi tarinaa.

Yksinkertainen on kaunista

Ole selkeä, vältä ammattislangia, jargoniaa ja kapulakieltä. Varmista, että mahdollisimman suuri joukko ihmisiä ymmärtää ydinviestisi.

Herätä tunteita

Faktat unohtuvat helpommin kuin koetut tunteet. Miten voit herätellä ydinviestilläsi kuulijan tunteita?

Testaa, testaa, testaa

Siedä keskeneräisyyttä ja testaa ydinviestejäsi kohderyhmilläsi. Herättikö ydinviesti niitä tunteita, joita halusitkin. Jos ei, palaa kohtaan yksi.

Jos tuntuu, että hankkeesi ydinviestejä olisi varaa terävöittää, ota rohkeasti yhteyttä. Tarjoamme hankkeisiin viestinnän osaamista, yhdessä tekemistä, markkinointiajattelua ja aitoa asiakasymmärrystä. Kaivetaan yhdessä ydinviestin ydintä esiin!

 

 

Entäs kuvat?

Vieraskynä Antti Huttunen

Siinä on kysymys, jonka esittämällä olen hiljentänyt monta neukkaria.

Viestintä muuttuu jatkuvasti visuaalisemmaksi
Kuvan ja videon merkitys korostuu, kun sosiaalisen median kanavat kehittyvät vastaamaan yhä paremmin käyttäjien tarpeita. Samalla ajankohtaisuuden ja julkaisunopeuden vaatimukset kiihtyvät ja kuvan elinkaari lyhenee. Puhutaan mieluummin tunneista, enintään päivistä. Viestijät, jotka eivät ole hereillä, jäävät armottomasti jälkeen.

Vanha malli,
jossa välissä on ehkäpä mainostoimisto ja jossain arvoketjun päässä valokuvaaja, joka ei välttämättä edes tapaa asiakasta, on tuomittu epäonnistumaan. Se on auttamattoman hidasta ja tehotonta eli kallista. Enää ei riitä myöskään malli, jossa asiat ratkaistaan kuvapankilla, oli se sitten oma tai ostettu. Todennäköisesti kuvat eivät viesti sitä, mitä käyttöyhteys edellyttää ja ovat vanhoja. Tätä ei myöskään paikata sillä, että siskonpoika räppää kännykkäkameralla tärähtäneen kuvan.

Kuva kuuluu viestinnän keskiöön
ja näkemys siitä ja sen tuottamisesta on viestintätiimiltä vaadittavaa osaamista. On tärkeää, että viestinnästä vastaavat ymmärtävät sen mahdollisuudet ja pystyvät vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita kuvaviestinnässä onnistuminen edellyttää. Onnistuminen vaatii  organisaatioilta uudenlaista tapaa ajatella ja organisoitua. Kuvien pitää viestiä oikeita asioita sekä aiheeltaan että tyyliltään ja olla ajankohtaisia. Oikeita asioita viestivää, laadukasta kuvaa tulee pystyä tuottamaan ja julkaisemaan nopealla prosessilla silloin kun tarpeita ilmenee.

Onnistunut kuvaviestintä
vaatii alkuun pinnistelyä ja hikeä, mutta kun rytmi ja malli löytyvät, tapahtuvat asiat pehmeästi rullaten. Viestinnästä tulee tehokkaampaa, nopeampaa ja osuvampaa.

Ilmoittaudu Kuva & some -työpajaan 11.1.2017 >>

Antti Huttunen on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Antti toimii myös kahden startup-yrityksen hallituksessa. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa.
 

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Yhteen hiileen puhaltava hanketiimi

Fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hankeorganisaatioiden yhteinen kahvihuone on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Facebook-ryhmässä ja päivitetään tuntoja Twitterissä. Näin ainakin mikäli hankkeiden vetäjiä on uskominen. Ja miksei olisi, yhä useampi rahoitettu hanke on usean toimijan valtakunnallinen verkostohanke. Monessa hankkeessa kansainvälisyydellä maustettuna.

Kun tiedonjakaminen ja kokemusten vaihto ei onnistu päivittäisessä kanssakäymisessä, erilaiset virtuaaliset työtilat mahdollistavat eri paikkakunnilla toimivien hanketiimien yhteistyön. Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä vain on laajentunut.

Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, on aina ilo huomata se hersyvä pulputus kun hanketoimijat kohtaavat, face-to-face. Syksyn työpajoissa saimme olla mukana ideoimassa erilaisten verkostomaisesti toimivien hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja. Palaute myös innostaa meitä kehittämään uusia ideoita ja toimintamalleja hankkeiden sisäisen viestinnän vauhdittajaksi.

Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken, vaikka puolikkaan päivän työpajan verran, omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen kahvihuoneiden ytimestä.

”Innostavaa kuulla muiden hankkeiden tekemistä sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Suurikiitos!”

”Päivässä toteutui tärkein tavoitteeni muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen. Päivä myös innosti taas miettimään hankkeen viestintää.”