Fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hankeorganisaatioiden yhteinen kahvihuone on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Facebook-ryhmässä ja päivitetään tuntoja Twitterissä. Näin ainakin mikäli hankkeiden vetäjiä on uskominen. Ja miksei olisi, yhä useampi rahoitettu hanke on usean toimijan valtakunnallinen verkostohanke. Monessa hankkeessa kansainvälisyydellä maustettuna.
Kun tiedonjakaminen ja kokemusten vaihto ei onnistu päivittäisessä kanssakäymisessä, erilaiset virtuaaliset työtilat mahdollistavat eri paikkakunnilla toimivien hanketiimien yhteistyön. Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä vain on laajentunut.
Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, on aina ilo huomata se hersyvä pulputus kun hanketoimijat kohtaavat, face-to-face. Syksyn työpajoissa saimme olla mukana ideoimassa erilaisten verkostomaisesti toimivien hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja. Palaute myös innostaa meitä kehittämään uusia ideoita ja toimintamalleja hankkeiden sisäisen viestinnän vauhdittajaksi.
Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken, vaikka puolikkaan päivän työpajan verran, omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen kahvihuoneiden ytimestä.
”Innostavaa kuulla muiden hankkeiden tekemistä sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Suurikiitos!”
”Päivässä toteutui tärkein tavoitteeni muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen. Päivä myös innosti taas miettimään hankkeen viestintää.”