Viestintä vauhtiin heti hankkeen alussa

Viestintä vaikuttaa sitä laajemmin, mitä aktiivisemmin kaikki osallistuvat. Yhteiseen aikaan kannattaa hankkeen alussa investoida – se tuottaa työniloa ja innostusta yhteiseen tekemiseen.

Hankkeen viestintä ja sen seurauksena vaikuttavuus hyötyvät valtavasti siitä, että kaikkien ideat, osaaminen ja kokemus saadaan käyttöön.

Miksi viestintään ja yhteiseen tekemiseen kannattaa satsata hankkeen alkumetreillä?

  • Yhteinen suunnittelu ja tekeminen sitouttaa hanketiimiläisiä hankkeeseen
  • Yhteinen tekeminen lisää tutkitusti motivaatiota ja työniloa
  • Yhteinen suunnitelma ja yhdessä sovitut työskentelyn tavat karsivat arjesta hässäkkää ja sujuvoittaa työtä
  • Suunnitelmallisuus ja yhteinen tekeminen tekee viestinnästä ennakoivaa, selkeää ja vaikuttavaa
  • Aktiivinen viestintä luo odotuksia ja saa asiakkaat ja sidosryhmät odottamaan tuloksia

Yhteinen viestintäpaja on tärkeä alkupotku hankkeen viestinnälle

Yhteisen, tavoitteellisen tekemisen kompastuskiveksi tuntuu usein muodostuvan yhteisen ajan puute. Yhteiseen tekemiseen innostaminen ja siihen ajan löytäminen onkin yksi hankeviestijöitä eniten pohdituttavista teemoista. Kaiken arkisen puurtamisen keskellä innostusta ja tekemisen meininkiä voi olla vaikea kaivaa tiimiläisistä esiin. Miten innostusta voi herätellä ja avittaa – miten vahvistetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin?

Viestinnän työpaja kannattaa rakentaa houkuttelevaksi ja aktivoivaksi – hyödynnä erilaisia yhteisiin pohdintoihin innostavia menetelmiä.

Varaa viestinnälle hanketiimissä oma tapaaminen. Heti hankkeen alussa viestinnälle rauhoitettu oma työpaja on investointi, joka tuottaa arvoa koko hankkeen ajan. Työpajatyöskentely ja siihen käytetty aika on valmistautumista vaikuttavan hankeviestinnän tekemiseen.

Osallistavista fasilitointimenetelmistä suosittelemme esimerkiksi tulevaisuuden muistelua – innostavan, tarinallisen menetelmän avulla voitte pohtia odotuksianne viestinnälle ja kirkastaa yhteistä näkemystä hankkeen viestinnän tavoitteista.

Menetelmänä tulevaisuuden muistelu sopii hyvin viestinnän ensimmäiseen työpajaan, jossa halutaan visioida hankkeen tavoitteita ja isoa kuvaa, muodostaa näkemys tavoitetilasta ja tavoittaa jokaisen tahtotilaa, toiveita ja odotuksia hankkeelle ja sen viestinnälle. Samaa menetelmää voi käyttää myös työpajoissa, joissa on mukana hankkeen yhteistyökumppaneita tai asiakas.

Tulevaisuuden muistelun menetelmä esitellään lyhyesti alla. Verkkokurssilta Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta löydät lisää menetelmiä!


Muistellaan tulevaisuutta!

Miten työkalua käytetään?

Laadi hankkeellesi sopivia kysymyksiä tai tarinan alkuja. Kysymykset voivat olla esimerkiksi tällaisia:

  • Eletään vuotta 2026 ja hanke on päättynyt. Mihin olet erityisen tyytyväinen?
  • Hanketta kiitetään erityisesti, koska onnistuimme …
  • Erityisesti — (kuka tai ketkä) ovat olleet innoissaan hankkeesta.
  • Olen erityisen tyytyväinen hankkeen viestintään, sillä onnistuimme …
  • Viestinnän onnistumisen kannalta tärkeintä oli, että …
  • Täytyy myöntää, että kun hanke alkoi, olin huolissani, koska …
  • Huoleni oli kuitenkin turha, sillä …
  • Olen erityisen iloinen, että kaikki hankekumppanit ovat …

Menetelmä toimii osana työpajatyöskentelyä siten, että kaikki saavat paperin tai tietokoneella dokumentin, jossa tarinan alut ovat valmiina. Jokainen vastaa kysymyksiin tai jatkaa virkkeitä. Lopuksi halukkaat voivat lukea oman tarinansa.

Mikäli menetelmää käytetään suunnittelun tueksi, alustavan suunnitelman pääpiirteet kootaan keskustellen.

Voit myös kysyä hanketiimiläisiltä kysymykset erikseen ja kirjata vastaukset.

Lähde: Innokylä.fi


Tutustu Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, jolta löydät käytännön työkaluja vaikuttavaan ja innostavaan hankeviestintään!

Tutustu verkkokurssiin!

Viestintä jää hankkeissa usein viimeiseksi hoidettavaksi asiaksi

Viestinnän keskeisyyttä tai siihen tarvittavaa vuorovaikutusta ei aina tunnisteta, kertovat hanketoimijat. Kysyimme hankeviestinnän haasteista verkkokyselyllä maalis-huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi yli 50 hanketoimijaa ympäri Suomen.

Haastavinta hankkeiden viestinnässä kyselyyn vastanneiden mukaan on:

  1. asiakkaiden tavoittaminen ja puhutteleminen sekä kanavien valinta (55% vastanneista)
  2. verkoston innostaminen ja sitouttaminen viestintään (53%)
  3. vaikuttavuuden mittaaminen (43%).

Ilahduttavaa oli, että yhteisen näkemyksen löytäminen osatoteuttajien kanssa on harvoin haasteena (9%). Hanketiimit siis osaavat puhaltaa yhteen hiileen.

Unelmien hankeviestintää

Kysyimme myös, millaista hankkeen viestintä olisi, jos aika, raha tai osaaminen ei sitä rajoittaisi. Vastauksissa ei tavoiteltu kuuta taivaalta: korkeintaan toivottiin tekoälyn tukea sisällöntuotantoon. Unelmien hankeviestintä täyttää vastausten valossa laadukkaan viestinnän tunnusmerkit: jos resurssit sallisivat, hankkeissa tehtäisiin monikanavaista, monipuolista, aktiivista, jatkuvaa ja säännöllistä viestintää. Kaikki vastaukset on koottu sanapilveen alla.

Sanapilvi vastauksista

Vastaukset kysymykseen: Jos kaikki olisi mahdollista, millaista hankeviestintänne olisi?

Hyvän hankeviestinnän resepti

Vastauksissa kuvattiin viestinnän merkitystä mm. näin osuvasti: ”Hankkeissa kehitetään toimintaa, tutkitaan ja tehdään yhteisiä asioita. Kaikki hankkeen toimet pitäisi viestiä niin suullisesti, kirjallisesti kuin erilaisten tehtävien kautta, sillä hanke on yhtä kuin viestintää.”

Vastaajien sanoin hyvän hankeviestinnän resepti näyttää tältä:

  1. Kohdenna viestintä tarkkaan erilaisille ryhmille kohderyhmän tai asiakasryhmän sisällä.
  2. Personoi viestit kutakin erilaista ryhmää puhuttelevaksi.
  3. Keskustele yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa hankkeen tavoitteista, sisällöistä ja oivalluksista
  4. Ota aikaa yhteisten tavoitteiden, hyötyjen ja toimintatapojen miettimiseen.
  5. Jaa ja hyödynnä hankkeessa syntyviä sisältöjä ja oivalluksia .
  6. Viesti hankkeen vaikuttavuudesta yhteistyökumppaneille ja verkostoille konkreettisesti ja tehokkaasti.

Kysely toteutettiin toukokuussa Viestintäkurssit.fi -alustalla julkaistavan hankeviestinnän verkkokurssin suunnittelun pohjaksi. Kurssin toteuttamisesta vastaavat Hanke viestii -tiimin Sari Olsio, Sari Selkälä ja Marja-Liisa Torniainen.

Kutsu Hankeviestinnän voimatunnille

Hanketiimiä ja hankkeen asiakkaita innostava viestintä on aiheenamme Viestintäkurssit.fi:n Hankeviestinnän voimatunnilla 1.6.2021 klo 9-10. Maksuttomassa webinaarissa tapaat koko Hanke viestii -tiimin. Ilmoittaudu mukaan!

Yhteen hiileen puhaltava hanketiimi

Fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hankeorganisaatioiden yhteinen kahvihuone on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Facebook-ryhmässä ja päivitetään tuntoja Twitterissä. Näin ainakin mikäli hankkeiden vetäjiä on uskominen. Ja miksei olisi, yhä useampi rahoitettu hanke on usean toimijan valtakunnallinen verkostohanke. Monessa hankkeessa kansainvälisyydellä maustettuna.

Kun tiedonjakaminen ja kokemusten vaihto ei onnistu päivittäisessä kanssakäymisessä, erilaiset virtuaaliset työtilat mahdollistavat eri paikkakunnilla toimivien hanketiimien yhteistyön. Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä vain on laajentunut.

Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, on aina ilo huomata se hersyvä pulputus kun hanketoimijat kohtaavat, face-to-face. Syksyn työpajoissa saimme olla mukana ideoimassa erilaisten verkostomaisesti toimivien hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja. Palaute myös innostaa meitä kehittämään uusia ideoita ja toimintamalleja hankkeiden sisäisen viestinnän vauhdittajaksi.

Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken, vaikka puolikkaan päivän työpajan verran, omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen kahvihuoneiden ytimestä.

”Innostavaa kuulla muiden hankkeiden tekemistä sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Suurikiitos!”

”Päivässä toteutui tärkein tavoitteeni muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen. Päivä myös innosti taas miettimään hankkeen viestintää.”

 

Yhdessä pysähtyminen kirkastaa hankkeen tavoitteen

Syksyllä kysyimme joukolta hanketoimijoita, millaisia haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden viestinnässä. Haasteiden top viiteen nousivat sisäisen viestinnän ja yhteisesti sovittujen viestinnän käytäntöjen puute, vaikuttavuuden arviointi ja kohderyhmien tavoittaminen. Lähes kaikkia näitä haasteita kuorrutti yksi yhteinen tekijä – aikapula!

Ei vain hankkeissa, vaan meillä kaikilla on jatkuva pula ainoasta asiasta mitä jokaisella ihmisillä on saman verran vuorokaudessa – ajasta. Elämme tehokkuuden kulttuurissa, jossa kaikilla on liian vähän aikaa. Työyhteisöissä ja yhteisissä projekteissa ajanpuute paisuu moninkertaiseksi. Yhteisen, tavoitteellisen tekemisen akilleen kantapääksi tuntuukin muodostuvan yhteisen ajan puute. Entä jos ottaisimme aikalisän?

Yhdessä pysähtyminen ja yhteisen ajan merkitys kirkastui kevään työpajoissa, ryhmien kokoonpanosta ja työpajojen teemoista riippumatta. Kuin varkain, tehokkaan, iloisen ja innostavan tekemisen sivutuotteena työpajojen jälkeisissä palautteissa tuli esille ylivoimainen innostus siitä, että aika ja panostus olivat juuri se investointi, joka kantaa hankkeessa pitkälle.

Kaikkeen tekemiseen tarvitaan riittävä määrä valmistautumista ja suunnittelua. Metsätyömiehen valmistumisaika oli ennen se aika, joka meni hevosen valjastamiseen, ravintolakeittiössä käsite on mis-en-place eli tehdään tarvittavat alkuvalmistelut ennen kuin ruokaa voidaan ryhtyä valmistamaan. Projekti- tai hankesuunnittelussa valmisteluaika kattaa sen ajan, joka tarvitaan ennen kuin päästään tekemisen alkuun. Ydin on tietenkin siinä, että keittiössä ei koskaan tehdä mis-en-placea ilman, että sen jälkeen laitetaan ruokaa, hevosta ei valjastettu ja jätetty metsätöihin lähtemättä.

Näin myös hankkeissa, joiden haasteena on yhteisen suunnittelun ja tekemisen jäsentämiseen käytettävän ajan puute. Työpajoissa toteutettu työskentely ja siihen käytetty aika on valmistautumista vaikuttavan hankeviestinnän tekemiseen.

Työpajassa oli tärkeintä, että saimme ohjatusti pohtia ja keskittyä käsillä olevaan aiheeseen. Kun työskentely oli hyvin johdettua ja sillä oli raamit, saimme paljon aikaan. Saimme ideoita, ja mikä tärkeintä: jaamme nyt yhteisen ymmärryksen, mitä teemme seuraavaksi!
– Hankepäällikkö Maija Venäläinen LUVY

Hevonen on valjastettu ja pöytä katettu. Kiitos kaikille kevään aikana työpajoihimme osallistuneille. Hankkeen tavoitteiden äärelle pysähtymiseen käytetty yhteinen aika tulee varmasti näkymään virtaviivaisena ja vaikuttavana tekemisenä.

Varaa tiimillesi aikaa pysähtyä >>

Kriisiviestintä hankearjessa

Vahinko ei tule kello kaulassa, harvemmin huutelee etukäteen. Useimmiten kuitenkin antaa heikkoja signaaleja, ennakkovaroituksia, mutta miten niitä tulkitaan? Kriisiviestinnän strategia ja toimintamallit on hyvä suunnitella kaikessa rauhassa, sillä kun askelmerkit ovat selvät, kriisin tullessa on helppo toimia. Kaikkia tilanteita ei voi koskaan mallintaa etukäteen, mutta on hyvä miettiä millaiset kriisit hankkeen arkea voivat ravistella:

Ulkoiset kriisit – mietitään oman hankkeen näkökulmasta
Sisäiset kriisit kuten ristiriidat tai työtapaturmat
Mainekriisi
Sosiaalinen media – tuo oman lisänsä kriisiviestintään

Jokainen kriisiviestintää joskus tehnyt tietää, että kun kriisi on päällä, on turha unelmoida suuresta PR-menestyksestä. Mutta hyvin mietityt kriisivalmiudet antavat hyvät eväät siihen, miten vahingot minimoidaan ja kuinka luottamus jälleenrakennetaan kriisin jälkeen. Alla muutamia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä vaikka jo tänään, rauhassa oman tiimin kanssa. Ja muistaa samalla, että kriisissä sisäinen viestintä on vähintääkin yhtä tärkeää kuin ulkoinen.

Onko hankkeella ajanmukainen kriisiviestintäsuunnitelma tai ohjeistus?
Onko kriisiviestinnän vastuu ja työnjako selvillä?
Onko onnettomuuksien lisäksi varauduttu mainekriiseihin?
Onko sosiaalinen media osa kriisien ennakointia ja hallintaa?
Onko kriisiviestintää harjoiteltu? Myös sisäisen viestinnän toimivuutta on tärkeä testata!
Ovatko avainhenkilöt saaneet kriisiviestinnän valmennusta?

Kriiseillä on useimmiten tietty kronologia. Pahimpia iskuja ja kupruja voi pehmentää pohtimalla tapahtumien kulkua etukäteen. Kuinka herkellä korvalla heikkoja signaaleja osataan kuunnella, millaisia vahinkoja kriisistä voi aiheutua ja miten niihin reagoidaan?  Kun potentiaaliset kriisin aiheet ja vaiheet mallinnetaan, on helppo suunnitella työkalut, jotka kriisin yllättäessä otetaan käyttöön:

Ajantasaiset kriisiviestinnän ohjeet ja suunnitelmat
Henkilöiden vastuualueet
Valmiit tiedote- ja verkkosivupohjat
Valmiit sidosryhmä- ja mediarekisterit

Kaiken tämän jälkeen on hyvä käyttää muutama hetki ja miettiä miten mahdollisen kriisin jälkityö hoidetaan ja arvioida mitä kriisistä voi oppia. Vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää paikkansa tiettyyn rajaan asti. Hyvällä suunnitelmalla ei tee mitään, jos ei sitä toteuteta. Kun on tekemisen paikka, ei kun tuulta päin!

 

 

 

 

 

Hyppy liikkuvaan junaan – projektiviestintää

Projekteissa lähdetään yleensä vauhdilla liikkeelle: fokus on tavoitteessa ja innostusta ilmassa. Näin pitää ollakin, tämä on todettu jo aiemmassa blogikirjoituksessamme.

Taulukossa alla kuvataan karkeasti projektin elinkaaren vaiheita. Käsi ylös, muistatko projektin, jossa viestintää on ryhdytty huhuilemaan hätiin alimman rivin kohdalla? Kun juna lähestyy määräasemaa, viestinnän ammattilaisen työkalupakki on lähtöasemalla ja viestijä itse buukattu muihin töihin.

Työkalupakista löytyy (tai tässä tapauksessa olisi löytynyt) tämänkin projektin tarpeisiin monenlaista.

Mitä viestintä projektissa sitten oikein tekee? Viestinnän suunnittelulla edistetään aidosti viestinnän tavoitteita ja varmistetaan projektin vaikuttavuutta. Aikataulutettu viestintäsuunnitelma karsii arjesta hässäkkää ja tekee viestinnästä ennakoivaa. Viestintä huolehtii projektin sisäisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta, suunnittelee ja toteuttaa viestintätuotteita sekä pohtii jo määrittelyvaiheessa levittämistä ja juurruttamista ja projektin luonteesta riippuen myös markkinointia. Muutoshankkeissa viestinnällä on usein tarkat tuntosarvet ja tulkin rooli esimerkiksi henkilöstön ja projektihenkilöstön välillä.

Hanke viestii -tiimissä olemme kiteyttäneet viestinnän ytimen projekteissa näin: ideoi, innosta, näy ja kuulu, aktivoi ja onnistu.

Projektiviestintää

Projektin vaiheita
 Viestinnän tehtäviä, mm.
Tarpeen ennakointi Tarvekartoitukset, kyselyt
Valmistelu ja esiselvitykset Ideointi ja tavoitteet, levittämisen ja juurruttamisen alustava suunnittelu
Projektisuunnitelma Aikataulutettu viestintäsuunnitelma, riskisuunnitteluun liittyvä viestintä, projektin sisäisen viestinnän suunnittelu, viestinnän budjetointi, tiedottaminen
Projektin toteuttaminen ja seuranta Jatkuva viestintäsuunnitelman mukainen käytännön viestintätyö, hankkeen näkyvyyden varmistaminen, kontaktit kohderyhmiin ja osallistaminen, tutkimukset ja kartoitukset, viestinnän seuranta
Projektin päättäminen, tulokset ja vaikutukset Levittäminen ja juurruttaminen, tuotosten ja tulosten raportointi ja viestiminen, käytännön viestintätyö ja sen mittarointi
Arviointi, dokumentointi, juurruttaminen, levittäminen, tulosten soveltaminen Levittäminen ja juurruttaminen, viestinnän arviointi, vaikutusten arviointi

Pohdittavaksi

Palaa yhteen projektiin, jossa olet ollut mukana tai pohdi nyt käynnissä olevaa projektia. Miten projektissa viestittiin? Oliko tai onko projektilla hyvä aikataulutettu viestintäsuunnitelma? Mitä hyötyä viestinnästä on ollut? Onko siitä ollut jotakin haittaa?

Projektin onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ottaa viestintä huomioon lähtölaukauksesta alkaen. Kuitenkin asiansa osaava viestijä ottaa tilanteen haltuun, vaikka olisi joutunut hyppäämään liikkuvaan junaan. Ammattilainen kannattaa siis ottaa kyytiin vaikka projektijuna olisi jo matkalla.


 Kirjoittaja kävi mainiossa projektinhallintapäivässä, jonka järjesti viestintä- ja tiedotusalan asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry. Osaamistaan meille jakoi Janne Maarniemi, Ramboll Finland Oy /Ramboll Management Consulting. Viestin toiminnanjohtajan Pia Valtosen tiivistys päivän annista blogissa Vinkit projektinhallintaan viestinnän asiantuntijoille.

Innostusta ilmassa

Kun eri organisaatioista koottu ihmisten joukko pystyttää yhdessä hankkeen, aiemmista sidosryhmistä muodostuukin ryhmä, joka tarvitsee keskinäistä sisäistä viestintää.

Hankkeen onnistumisen kannalta on oleellista, että viestit kulkevat ja tavoittavat, ne ovat relevantteja ja sisältävät oikeita asioita, tietoa jaetaan aktiivisesti ja dokumentit ovat järjestyksessä ja kaikkien löydettävissä. Viestejä pitää olla riittävästi vaan ei liikaa.

Yksi sisäisen viestinnän tärkeimmistä tehtävistä on verkoston jäsenten innostaminen ja sitouttaminen hankkeeseen. Siksi myös sisältöön ja viestinnän sävyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Jokaisessa talossa on käytössä erilaisia sisäisen ja sidosryhmille suunnatun viestinnän tapoja ja välineitä. Sisäiseen viestintään on mahdollisesti käytössä intranet ja vaikkapa uutiskirje, sidosryhmäviestinnässä käytetään uutiskirjeitä, blogeja ja verkkopalvelua tapaamisia ja muuta yhteydenpitoa unohtamatta.

Mikä sitten toimii hankkeen sisäisessä viestinnässä?

Sopikaa hankkeen sisäisestä viestinnästä yhdessä. Organisaatioidenne viestinnästä voi löytyä apua ja vinkkejä toimivien tapojen löytämiseksi. Myös aiempien hankkeiden onnistuneita kokemuksia kannattaa jakaa. Suosittelemme kirjaamaan sisäisen viestinnän suunnitelman ylös. Sisäinen viestintä on jokaisen hankekumppanin asia!

Pohdittavaa:
  • Mikä on hankkeesi sisäisen viestinnän ydinviesti?
  • Keitä ovat sisäisen viestinnän kohderyhmät?
  • Kuka viestii ja mitä asioita?
  • Mitä kanavia käytätte?
  • Miten usein valituilla tavoilla viestitään?
  • Millaisia viestinnän tarpeita mukana olevilla organisaatioilla on hankkeeseen liittyen?
  • Olisiko yhteisestä dokumenttienhallinnasta teille hyötyä?
  • Kuka vastaa viestinnän koordinoinnista ja tekee viestintään liittyvät päätökset?
  • Tarvitaanko hankkeen sisäiseen viestintään ulkopuolista apua?

Hankkeen sisäinen viestintä on myös hankkeen markkinointia. Aktiivisella otteella ihmiset innostuvat hankkeesta ja hankkeen tavoitteista!