Author Archives: Sari Olsio

Kuule ja muista -hankkeen ohjausryhmä aloitti viestinnästä

Posted on by

Hanke viestii -tiimi sai ilokseen olla mukana fasilitaattorina ja kouluttajana uuden, kolmevuotisen Kuule ja muista -hankkeen ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa.

Kuuloliiton vetämään hankkeeseen ja sen ohjausryhmään on saatu kattavasti eri järjestöjen asiantuntijoita. Ohjausryhmän ensimmäisen tapaamisen teemaksi oli nostettu hankkeen viestintä: tavoitteena oli pohtia yhdessä, kuinka yhteisestä viestinnästä saataisiin mahdollisimman vaikuttavaa ja parhaalla mahdollisella tavalla eri kohderyhmiä palvelevaa.

Hanke viestii -tiimin tehtävänä oli alustaa hankkeen viestinnän kokonaisuudesta ja sen roolista hankkeen vaikuttavuuden rakentajana. Kartoitimme osallistujien näkemyksiä tärkeimmistä. Toimme myös käytännön esimerkkejä siitä, miten ohjausryhmä, osatoteuttaja ja hanketoimija voi toisaalta kantaa kortensa kekoon, toisaalta käyttää kaiken tuotetun sisällön hyväkseen. Innostimme osallistujat myös vapaasti ideoimaan pienemmissä ryhmissä. Tuloksena syntyi yli 70  ideaa Kuule ja muista -hankkeen viestintään. Jatkotehtäväksi jäi ideoiden priorisointi ja toteutuksen suunnittelu käytännössä.

Alustus ja työpajatyöskentely antoivat paljon konkreettisia vinkkejä hankkeemme viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Ulkopuolisen ammattilaisen fasilitointi auttoi jäsentämään pohdintaa ja mahdollisti sen, että jokainen saa äänensä ja asiantuntemuksensa kuuluviin, totesivat tilaisuuden järjestäjät Tiina Ahonen ja Maarit Honkasola Kuuloliitosta.

Kuule ja muista -hanke

Kuva: Kuuloliitto

Hankkeen tavoitteena on lisätä huonon kuulon ja muistin yhteyksien sekä ikääntyneen hoitamattoman kuulon aleneman aivoterveysvaikutusten tunnistamista. Hankkeessa luodaan keinoja tukea ikääntyneen kuuloa muistiongelmista huolimatta ja edistetään ikäkuuloisen mahdollisuuksia ylläpitää muistiaan. Hanke on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoittama.

Kuule ja muista -hankkeen toteuttavat yhdessä Kuuloliitto ry, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiliitto, Ikäinstituutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry, Jyväskylän yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus, Pohjois-Savon Muisti ry, Audionomiyhdistys ry sekä Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry.

Lisätietoa:

Sari Olsio
Viestinnän asiantuntija, kouluttaja, Hanke viestii -tiimi
sari.olsio@hankeviestii.fi
p. 040 5039712

Tiina Ahonen
Asiantuntija, Kuuloliitto
tiina.ahonen@kuuloliitto.fi
p. 044 346 9539

Maarit Honkasola
Asiantuntija
maarit.honkasola@kuuloliitto.fi
p. 044 346 9544

 

Miten hankeviestintä eroaa muusta viestinnästä?

Posted on by

Tämän päivän hankeviestintä on kaukana yksisuuntaisesta tiedottamisesta. Siinä käytetään  yhä enemmän sisältömarkkinoinnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen keinoja. Asiakas on tarinan sankari eli hanke ei viesti itsestään, vaan jakaa omaa asiantutemustaan asiakasta auttavien sisältöjen avulla.

”Hankeviestintä sanana ohjaa helposti ajattelemaan työtä viestintäammattilaisten osaamisalueena – kyse on oikeastaan viestimisestä. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä  vaikuttavuutta juuri synny. Hanketyö on lähes 100 %  viestimistä eli vuorovaikutusta sekä hanketiimin, asiakkaiden että muiden sidosryhmien kanssa” , toteaa Hanke viestii -tiimin Sari Olsio.

Tiiviitä pyrähdyksiä

Hankeviestinnän erottaa muusta viestinnästä hankkeiden määräaikaisuus. Lyhyt aikajänne on hankeviestinnän ominaispiirre, joka näkyy viestinnässä monella tapaa:

  • se vaikuttaa resurssien käyttöön, eli siihen paljonko suhteellisen lyhyessä ajassa päättyvän projektin viestintään kannattaa satsata
  • viestinnän budjetti on usein pieni, jolloin on otettava käyttöön kustannustehokkaita tapoja viestiä
  • liikkeelle on lähdettävä nopeasti, tuloksia pitää saada lyhyessä ajassa aikaan
  • toisiaan seuraavien hankkeiden virta saattaa laimentaa viestintäintoa.

Alla oleva erinomainen kommentti ja kysymys nousi esiin Hankeviestinnän voimatunti -webinaarissamme (katso tallenne täältä):

Monet asiakkaat osallistuvat useisiin hankkeisiin, ja pientä ”hankeähkyä” saattaa toisinaan olla ilmassa. Silloin voi olla vaikea motivoida asiakkaita ja kumppaneita viestintään, kun moni ajattelee, että ”hanke kuitenkin kohta loppuu” ja ”tämä on vaan hanke”. Hankeviestintää suunniteltaessa olisi hyvä miettiä myös hankkeen ja hankeviestinnän jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen. Aina kaiken ei tarvitse loppua hankkeen päättyessä, vaan usein on toivottavaa, että hankkeesta aiheutuu jotain pysyvää, ehkä myös viestintäpuolella. Tämä ajattelu saattaa kannustaa asiakkaitakin aktiivisempaan viestintään. Ajatuksia tästä?

Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankkeen päätyttyä kannattaakin ottaa mukaan jo hankehakemukseen ja suunnitella sekä hanketyötä että viestinnän toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tiimityötä

Hankeviestinnän toinen ominaispiirre on se, että sitä tehdään verkoston voimin. Hankkeita tehdään verkostoissa, joissa on valtavasti potentiaalia, ideoita ja käsipareja myös viestintään. Toisaalta kiireen keskellä tiimin innostaminen konkreettiseen tekemiseen ei ole se helpoin temppu. Tarvitaan yhteinen näkemys, viestinnän johtamista ja konkreettisia toimintatapoja ja malleja, miten viestintä on osa jokaisen työtä hankkeessa.

Parhaimmillaan hankkeen viestintä hyödyttää myös kaikkia mukana olevia organisaatioita: kun tehdään hyvää  viestintää, organisaatiot jakavat sitä mielellään myös omissa kanavissaan. Hankeviestinnän onnistumisen avain on vahva pohja: varmistetaan että viestintää ryhdytään tekemään heti alussa suunnitelmallisesti, luodaan odotuksia ja saadaan asiakkaat ja sidosryhmät odottamaan tuloksia.

 

 

Tutustu myös Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, josta löydät ketterän ja asiakaslähtöisen viestinnän suunnittelun avaimet.

 

 

Viestintä jää hankkeissa usein viimeiseksi hoidettavaksi asiaksi

Posted on by

Viestinnän keskeisyyttä tai siihen tarvittavaa vuorovaikutusta ei aina tunnisteta, kertovat hanketoimijat. Kysyimme hankeviestinnän haasteista verkkokyselyllä maalis-huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi yli 50 hanketoimijaa ympäri Suomen.

Haastavinta hankkeiden viestinnässä kyselyyn vastanneiden mukaan on:

  1. asiakkaiden tavoittaminen ja puhutteleminen sekä kanavien valinta (55% vastanneista)
  2. verkoston innostaminen ja sitouttaminen viestintään (53%)
  3. vaikuttavuuden mittaaminen (43%).

Ilahduttavaa oli, että yhteisen näkemyksen löytäminen osatoteuttajien kanssa on harvoin haasteena (9%). Hanketiimit siis osaavat puhaltaa yhteen hiileen.

Unelmien hankeviestintää

Kysyimme myös, millaista hankkeen viestintä olisi, jos aika, raha tai osaaminen ei sitä rajoittaisi. Vastauksissa ei tavoiteltu kuuta taivaalta: korkeintaan toivottiin tekoälyn tukea sisällöntuotantoon. Unelmien hankeviestintä täyttää vastausten valossa laadukkaan viestinnän tunnusmerkit: jos resurssit sallisivat, hankkeissa tehtäisiin monikanavaista, monipuolista, aktiivista, jatkuvaa ja säännöllistä viestintää. Kaikki vastaukset on koottu sanapilveen alla.

Sanapilvi vastauksista

Vastaukset kysymykseen: Jos kaikki olisi mahdollista, millaista hankeviestintänne olisi?

Hyvän hankeviestinnän resepti

Vastauksissa kuvattiin viestinnän merkitystä mm. näin osuvasti: ”Hankkeissa kehitetään toimintaa, tutkitaan ja tehdään yhteisiä asioita. Kaikki hankkeen toimet pitäisi viestiä niin suullisesti, kirjallisesti kuin erilaisten tehtävien kautta, sillä hanke on yhtä kuin viestintää.”

Vastaajien sanoin hyvän hankeviestinnän resepti näyttää tältä:

  1. Kohdenna viestintä tarkkaan erilaisille ryhmille kohderyhmän tai asiakasryhmän sisällä.
  2. Personoi viestit kutakin erilaista ryhmää puhuttelevaksi.
  3. Keskustele yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa hankkeen tavoitteista, sisällöistä ja oivalluksista
  4. Ota aikaa yhteisten tavoitteiden, hyötyjen ja toimintatapojen miettimiseen.
  5. Jaa ja hyödynnä hankkeessa syntyviä sisältöjä ja oivalluksia .
  6. Viesti hankkeen vaikuttavuudesta yhteistyökumppaneille ja verkostoille konkreettisesti ja tehokkaasti.

Kysely toteutettiin toukokuussa Viestintäkurssit.fi -alustalla julkaistavan hankeviestinnän verkkokurssin suunnittelun pohjaksi. Kurssin toteuttamisesta vastaavat Hanke viestii -tiimin Sari Olsio, Sari Selkälä ja Marja-Liisa Torniainen.

Kutsu Hankeviestinnän voimatunnille

Hanketiimiä ja hankkeen asiakkaita innostava viestintä on aiheenamme Viestintäkurssit.fi:n Hankeviestinnän voimatunnilla 1.6.2021 klo 9-10. Maksuttomassa webinaarissa tapaat koko Hanke viestii -tiimin. Ilmoittaudu mukaan!

Julkiset hankinnat ostajan ja tarjoajan silmin

Posted on by
Meillä oli ilo olla kertomassa kymmenen vuoden kilpailutuskokemuksiamme yrittäjäkollegoille ja Vantaan kaupungin edustajille Vantaan Yrittäjien hankinta-aamussa.

Julkiset hankinnat tarjoajan näkökulmasta

Kokosimme puheenvuoroomme myös ohjeita kilpailutuksissa menestymiseksi. Ehkä yllättäen nämä asiat eivät juuri eroa mistä tahansa myyntityöstä: olennaista on asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja näitä tarpeita vastaavan tarjooman rakentaminen joko yrityksen omasta osaamisesta tai kokoamalla se verkostokumppaneiden tuella.

Kootut opit

  • Kartoita potentiaaliset asiakkaat, rakenna markkinointirekisteri.
  • Tee sisältömarkkinointia = Helpota elämää, auta ratkaisemaan ongelmia.
  • Rakenna verkkosivustosta markkinoinnin moottori.
  • Selvitä asiakkaan tarpeet.
  • Kokoa tarvittaessa osaava porukka, ryhdy rohkeasti veturiksi.
  • Paketoi ryhmittymän osaaminen.
  • Tekemällä oppii, myös tarjouskilpailuissa – älä lannistu.

Tilaisuuden ohjelma

Pääkaupunkiseudun hankintakyselyn avaus ja johtopäätökset
Pentti Komssi, hankintaneuvoja, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät

Vantaan hankinnat – myös pienyrityksille
Katja Koskelainen, hankintapäällikkö, Vantaan kaupunki

Tavoitteet julkisille hankinnoille
Hannamari Heinonen, elinkeinopolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät

Vaikeuksien kautta voittoon
Sari Olsio, evida Oy/Hanke viestii -tiimi
Tiivistelmä

Vastuullisuusviestintää Tuunaajamutsin tuella

Posted on by

Hankkeet, järjestöt ja yritykset tekevät kukin omalla sarallaan työtä paremman huomisen puolesta. Ne myös tuottavat monenlaista hyötyä yksilöille ja yhteiskunnalle. Tästä arvokkaasta työstä saadaan suurin hyöty levittämällä tietoa työn tekemisestä ja sen tuloksista tehokkaiden viestinnän ja markkinoinnin työkalujen avulla eli tekemällä vastuullisuusviestintää.

Saimme blogiimme vieraaksi Tuunaajamutsin, Annakaisa Kilpisen, joka kertoo paljon kiitosta saaneesta työstään yritysten ja yhteisöjen kanssa:

Tuunaajamutsi auttaa tekemään toiminnan ydinarvoja ja tavoitteita näkyviksi

Arvot ohjaavat jokaisen yrityksen toimintaa ja ne auttavat valintojen tekemistä hankalissa tilanteissa. Arvojen tulee olla tiedossa kaikilla yrityksessä työskentelevillä, eikä niiden pitäisi olla pelkästään sanahelinää yrityksen verkkosivuilla. Arvot konkretisoituvat parhaiten toiminnan avulla.

Case Scandic

Ilokseni olen saanut luvan kertoa tässä kuinka arvot konkretisoituivat Scandic hotellien myyntitiimin tuunausohjelmassa: Scandic-hotellien myyntitiimin palaveriin haluttiin rento ja yhteisöllinen ohjelma kokouksen päätteeksi. Ohjelmaksi valittiin kokouksen ajankohtaan sopiva joulukorttien askartelu. Yksi ketjun hotelleista, Marski oli juuri menossa remonttiin, joten päätettiin, että kortit tehtäisiin kyseisen hotellin poistomateriaalista.

Tuunaajamutsi kävi valitsemassa joulukortteihin soveltuvat materiaalit Scandic Marskista sekä suunnitteli korttimallit ja esivalmisteli kierrätysmateriaalin.  Lyhyen alustuksen jälkeen jokainen myyntipäällikkö heittäytyi rohkeasti askartelemaan, huolimatta siitä, että osa tunsi olevansa hyvinkin kaukana omalta mukavuusalueeltaan.

Yhtenäinen ilme ja laatu varmistettiin käyttämällä leimasimia ja työstämällä jouluiset kuviot leikkureilla. Näin saatiin aikaan persoonallinen ja ammattimainen lopputulos.  Korteista tuli yksilöllisesti sommiteltuja, vastaanottajille varta vasten suunniteltuja ja tekijöidensä näköisiä, jotka samalla viestivät Scandicin ympäristövastuusta – olihan kortit valmistettu kierrätysmateriaaleista.

Kortti viesti saajalleen yksilöllistä arvostamista. Olihan yrityksen yhteyshenkilö valmistanut sen henkilökohtaisesti asiakasta ajatellen. Korteista välittyi myös uskallus erottua totutusta: tällä kerralla ei ollutkaan niitä tavanomaisia joulukortteja.

Tuunaajamutsi Työpajan tuloksia

Scandic on ollut kestävän kehityksen uranuurtaja jo vuodesta 1993 ja ketjulla on 183 joutsenmerkittyä hotellia.

Scandicin arvot

Be caring
Olemme ystävällisiä ja toivotamme jokaisen lämpimästi tervetulleeksi. Välitämme ihmisistä, ympäristöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Be you
Meillä arvostetaan jokaisen ainutlaatuista potentiaalia ja erojemme tuomia etuja – ja siksi otamme myös jokaisen vieraamme vastaan ainutlaatuisena yksilönä.

Be a pro
Palveluidemme korkeaan ja yhtenäiseen laatuun voi aina luottaa. Emme kuitenkaan pitäydy siinä, mitä meiltä odotetaan, vaan nousemme sen yläpuolelle. Tiedämme, että avain menestykseen on pienissä yksityiskohdissa ja tahdossamme tehdä hyvän sijaan parasta

Be bold
Uskallamme tehdä asioita eri tavalla, astua mukavuusalueidemme ulkopuolelle ja keskittyä enemmän tulevaan kuin menneeseen. Haluamme inspiroida vieraitamme, toisiamme, omistajiamme sekä ympäröivää yhteiskuntaamme.

Jos vastuullisuusviestinnän kehittäminen innostaa, olemme mielellämme avuksi! Toteutamme yrityskohtaisia työpajoja, joissa Hanke viestii -tiimi alustaa viestinnän keinojen ja kanavien kehittämistyötä ja Tuunaajamutsi tuottaa käsillä tekemisen osuuden. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan sinun tarpeisiisi sopiva kokonaisuus:

Hanke viestii -tiimi
Sari Olsio
sari.olsio@hankeviestii.fi
040 50309712

Tuunaajamutsi
Annakaisa Kilpinen
www.tuunaajamutsi.fi
050 4027376
annakaisa.kilpinen@tuunaajamutsi.fi
Linkedin
Facebook
Instagram

 

 

 

6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat –hanke Vantaalla

Posted on by

Petikko-Varisto toteuttaa kestävän kaupunkikehityksen strategiaa

Petikko-Variston alue on kaikille pääkaupunkiseudulla asuville tuttu ostospaikka jo vuosikymmenten takaa. Alueen yritykset ja Vantaan kaupunki tekevät nyt yhdessä töitä alueen kehittämiseksi kestävällä tavalla.

Suomen liikennöidyimpien väylien keskellä sijaitsevan Petikko-Variston alueella toimii yli 300 yritystä. Alueelle on laadittu kehittämissuunnitelma*, jonka yhtenä osana tänä syksynä on tiivistetty alueen yritysten yhteistoimintaa ja otettu käyttöön uusia markkinoinnin keinoja. Työtä tehdään osana 6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat –hanketta.

Haemme aktiivisesti uusia tapoja olla tiiviisti mukana alueen kehittämisessä yritysten rinnalla. Toki myös Petikko-Variston taloudellinen merkitys Vantaan kaupungille on suuri, kertoo asiantuntija Riikka Ikonen Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista.

Alueen markkinoinnin kehittämishankkeen toteuttivat Petikko-Variston kauppiasyhdistys ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut Hanke viestii –yrittäjätiimin kanssa syksyn 2017 aikana.

Petikko-Varistosta on kasvanut vuosikymmenten aikana tunnettu brändi. Brändin ”omistaa” ja sitä rakentaa omalla toiminnallaan moninainen ja jatkuvasti uusiutuva yritysten joukko. Hankkeen puitteissa saimme yhdessä alueen yritysten kanssa rakennettua uusia työkaluja tavoitteellista brändityötä ja yhteismarkkinointia varten, toteaa Sari Olsio markkinoinnin kehittämistyötä vetäneestä Hanke viestii -tiimistä.

Kauppiasyhdistys on ollut kehittämistyön keskipiste, joka on koonnut alueen yritysten edustajia ideoimaan ja keskustelemaan virtuaalisesti ja kasvotusten.

Hanke viestii –tiimi on ollut meille oiva kumppani Vantaan kaupungin rinnalla. He ovat tuoneet kehittämistyöhön vankan markkinoinnin työkalupakin ja tekemisen meininkiä. Yhteiskehittäminen on tuottanut sekä nopeasti asiakkaille näkyviä uudistuksia että suunnitelman alueen markkinoinnin kehittämiseksi pidemmällä tähtäimellä, sanoo Petikko-Variston kauppiasyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Autoverkkokauppa.fi:n vähittäiskaupan johtaja Juha Rusama.

Kehittämistyö jatkuu ja sen tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaisuutta asiakkaille ja yrityksille. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, kauppiaiden, kiinteistönomistajien, Vantaan kaupungin ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa.

Petikko-Variston markkinoinnin kehittäminen on osa 6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat -kärkihanketta. 6Aika on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jota toteuttavat yhteistyössä Suomen suurimmat kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Vantaan kaupunki hakee hankkeessa tehokkaita tapoja toteuttaa yhteiskehittämistä kaupunkiorganisaation sisällä ja sen sidosryhmien välillä. Lisätietoja 6Aika strategiasta ja Avoimet innovaatioalustat hankkeesta: http://6aika.fi/.
____

*) Petikko-Variston alueen elinkeinopoliittinen kehittäminen – toimenpidesuunnitelma 5.5.2017

 

6Aika-strategiatyötä Vantaalla

Elämyksellisyys on vahva vaikuttamisen keino

Posted on by

Palvelukehityksen asiantuntija Petteri Huvio vahvistaa Hanke viestii -tiimiä ja tuo Hankeviestinnän kehittämistreffeille uusia näkökulmia. Petterin johdolla elämystyöpajassa ideoidaan yhdessä, miten hankkeessa voidaan tuottaa elämyksiä: keinoina yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus.

Työpajan tavoitteet

Vaikuttava viestintä on selkeää, aitoa ja avointa. Se muuttaa asenteita, luo odotuksia ja vastaa niihin, innostaa osallistumaan. Elämystyöpaja on tehokas puolen päivän työpaja ja tilauskoulutus, joka auttaa hankkeita viestimään koskettavasti ja vaikuttavasti.

Työpajassa suunnitellaan yhdessä mitä, miten, missä ja milloin hankkeen kannattaa viestiä, jotta se saavuttaisi tavoitteensa ja jättäisi pysyviä jälkiä. Työpajan tuloksena saat kokeneiden viestinnän ammattilaisten rakentaman viestintäsuunnitelman hankkeesi viestinnän tueksi.

Työpajan sisältö

Työpaja toteutetaan 1/2 päivän tilauskoulutuksena hankkeen avainhenkilöiden kanssa. Työpajassa suunnitellaan viestinnän toteuttamisen pohjaksi keinoja, sisältöideoita ja teemoja, joiden pohjalta asiantuntijamme laativat hankkeelle sen resursseilla tehokkaasti toteutettavan viestintäsuunnitelman.

>> Ota yhteyttä, niin lähetämme sinulle tilaisuuden ohjelmarungon ja hintatiedot

>> Voit myös lähettää sähköpostia suoraan tästä

Tulokset – innostunut projektitiimi, repullinen uusia ideoita hankeviestintään ja viestintäsuunnitelma

  • lisää asiakasymmärrystä ja palvelukehitysosaamista
  • ideoita hankkeen viestinnän toteuttamiseen
  • innostusta yhdessä tekemiseen
  • viestinnän ammattilaisten laatima hankkeen viestintäsuunnitelma

Tervetuloa tekemään töitä kanssamme!

Kuvassa vasemmalta Sari Olsio, Marja-Liisa Torniainen, Sari Selkälä ja Petteri Huvio. Tervetuloa tekemään töitä kanssamme!

Kansanedustaja Johanna Karimäki ja Hanke viestii -tiimi

Vaikuttajaviestintää

Posted on by

Viestimättä ei voi vaikuttaa, totesimme yhdestä suusta, kun tapasimme Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen ja keskustelimme viestinnästä lounaspöydän ääressä.

Kansanedustaja on raskaan sarjan viestijä

Kansanedustaja viestii koko ajan: pitää puheita, antaa haastatteluja, keskustelee, kommentoi, kirjoittaa aloitteita, välikysymyksiä, kannanottoja ja blogitekstejä, päivittää Facebookia ja kotisivuaan, tviittaa ja jakaa kuvia Instagramissa. Viestintä koetaan niin tärkeäksi, että siihen varataan resursseja ja sen osaamista kehitetään jatkuvasti – tapaamisestamme Karimäki jatkoikin eduskuntaryhmänsä järjestämään some-koulutukseen.

Tästä me yrittäjät, yritykset ja hankkeet voisimme ottaa oppia.

Viestintä ei saisi jäädä erilliseksi toiminnoksi, vaan sen tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa myös yrityksissä, yhteisöissä ja hankkeissa. Haluttu viesti ei itsestään liikahda henkilöstön, asiakkaiden tai hankkeen sidosryhmien tietoisuuteen, tärkeistä asioista täytyy aktiivisesti kertoa ja keskustella. Jos näin ei tee, jää työn vaikuttavuus heikoksi ja huonoimmassa tapauksessa huhupuhe korvaa puuttuvan tiedon.

Juttuideoita kaivataan

Jotain kehittämisen varaa löytyi kuitenkin myös kansanedustajien viestintäpaletista. Kun omaa mediaa (verkkosivustot, blogit ja some) päivittää aktiivisesti, jää perinteisempi mediatyö helposti vähemmälle. Mediamaailma on kuitenkin jatkuvasti hyviä juttuideoita vailla ja sitä kautta on mahdollista tavoittaa suuria yleisöjä kerralla.

Kannustammekin kaikkia viestijöitä ottamaan vielä askeleen pidemmälle. Hyvin valmistellusta selvityksestä tai esitysaineistosta syntyy kohtuullisella vaivalla kiinnostava tiedote tai jutun taustamateriaali. Juttuidean tarjoaminen toimituksille on palvelua, sitä ei tarvitse arastella yhtään. Ja kun toimittajille tarjoaa tutkittua tietoa, inhimillisiä tarinoita, kuvia ja videoita, voi itselle arkisesta asiasta syntyä valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävä aihe.

Hanke viestii –tiimi pääsi kurkistamaan kansanedustajan työpäivään, kun Johanna Karimäki kutsui meidät vierailulle Eduskuntaan keskustelemaan viestinnällä vaikuttamisesta ja yrittäjän arjesta. Kiitämme lounaasta ja hyvästä keskustelusta! Sari Olsio on Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa Yrittäjän ääni –ohjelmassa, joten keskustelu jatkuu koko vaalikauden.

Yrittäjän ääni -blogivierailu

Posted on by

Tiimiyrittäjyys oli vaikuttajaviestinnän rinnalla toinen tärkeä aihe, josta Hanke viestii -tiimi keskusteli kansanedustaja Johanna Karimäen kanssa. Totesimme mm. että yrittäjäporukassa erilaisten osaamisten yhdistäminen tuo lisää virtaa tekemiseen ja antaa mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä paremmin. Tiimiyritysten on myös tutkitusti todettu olevan kasvuhakuisempia, innovatiivisempia ja kansainvälisempiä kuin yksin perustettujen ja johdettujen yritysten.

Tästä teemasta syntyi oma blogikirjoituksensa, joka julkaistiin Suomen Yrittäjien Yrittäjän ääni -blogissa otsikolla Tiimiyrittäjyys puhutti Pikkuparlamentissa.

Suomen Yrittäjien aloitteesta kaikille 200 kansanedustajalle on valittu omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä. Hanke viestii -tiimin Sari Olsio on kansanedustaja Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä. 

 

Petteri Huvio: Elämys luo pysyviä muutoksia

Posted on by

Vieraskynä:
Hanke viestii -tiimin yhteistyökumppani
Petteri Huvio

Elämykset jäävät mieleen. Ne muistetaan vielä vuosien jälkeenkin. Voimakkaat elämykset saavat myös aikaan pysyviä muutoksia.

Voidaanko hankkeissa saada aikaan elämyksiä? Ensin täytyy pohtia, mitä tarkoittaa elämys. Elämys on merkittävä, unohtumaton kokemus ja se koetaan aina henkilökohtaisesti. Se mitä koetaan ja ehkä myös opitaan elämyksen aikana, voi muuttua osaksi omaa arkipersoonaa. Elämys voi johtaa myös maailmankuvan muuttumiseen. Elämys on enemmän kuin mukava, miellyttävä kokemus. Kokemuksen voi kuitenkin rakentaa elämykseksi.

Miten elämyksiä rakennetaan?

Jokainen määrittää itse oman elämyksensä eli se on aina henkilökohtainen. Näin ollen elämyksen kokeminen on aina henkilöstä itsestään kiinni. Niitä ei voida tuottaa takuuvarmasti. Voidaan kuitenkin luoda puitteet, joiden avulla elämysten syntyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. Jos ajatellaan palvelua, niin siinä keskitytään siihen mitä asiakkaalle tarjotaan. Elämyksessä tärkeintä on miten ja millainen kokemus asiakkaalle luodaan. Elämyksestä voidaan tehdä elämystuote.

Elämystuote on kokemus, joka on tuotteistettu. Siinä sisältö ja toteutustapa on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Hyvä elämys tarjoaa henkilökohtaisen oppimiskokemuksen.

Palveluiden elämyksellisyyttä voidaan kehittää esimerkiksi Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen kehittämän Elämyskolmio-mallin avulla. Malli koostuu palvelun elementeistä sekä asiakkaan kokemuksesta. Palvelun elementteinä ovat yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus. Palvelun tulisi olla yksilöllinen, mikä tarkoittaa että täysin samanlaista palvelua ei ole tarjolla muualla. Aitoudella tarkoitetaan palvelun uskottavuutta. Voimme uskoa palveluun. Palvelulla tulee olla hyvä tarina, joka määrittää kokemukselle sosiaalisen merkityksen ja sisällön. Hyvä tarina puhuttelee meitä. Mitä useammalla aistilla voimme kokea kokemuksen, sitä todennäköisemmin koemme sen elämyksenä. Kontrasti liittyy asiakkaan näkökulmaan. Kokemuksen tulisi olla mahdollisimman erilainen kuin asiakkaan oma arki. Vuorovaikutus on vuorovaikutusta muiden kokemuksen kokijoiden kanssa. Voimme kokea olevamme osa yhteisöä tai ryhmää.

Kuinka hankkeeseen voidaan tuoda mukaan elämys?

Ensin on tietysti pohdittava, kuka on hankkeen asiakas ja mitä hanke haluaa hänelle tarjota. Kun nämä ovat selvillä, voidaan elämyskolmion avulla suunnitella mahdollisimman otolliset olosuhteen elämyksien syntymiselle. Yksinkertaistettuna siis näin: jos haluamme vaikuttaa nuoriin ja aktivoida heitä, niin voimme kehittää hankkeessa kokonaisuuden, joka tuottaa nuorille innostavan elämyksen. Näin todennäköisyys, että nuoret oikeasti aktivoituvat kasvaa.

Elämyksellisen palvelun ansiosta syntyy aidosti pysyviä vaikutuksia ja vaikuttavampia hankkeita.


Palvelukehityksen asiantuntija Petteri Huvio vahvistaa Hanke viestii -tiimiä ja tuo Hankeviestinnän kehittämistreffeille uusia näkökulmia. Petterin johdolla työpajassa ideoidaan, miten hankkessa voidaan tuottaa elämyksiä: keinoina yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus.