Asiakaslähtöiseen viestintään kannattaa satsata

Nykyisen tieto- ja sisältötulvan keskellä ihmisillä tulee helposti ähky kaikesta ympärillä olevasta informaatiosta ja halutun viestin läpi saaminen on yhä hankalampaa.

Kun viestintää tehdään asiakasta auttavilla ja ilahduttavilla sisällöillä, saadaan aikaiseksi vaikuttavampia toimenpiteitä. Asiakaslähtöinen viestintä erottuu, herättää kiinnostuksen, vakuuttaa, aktivoi, sitouttaa ja edistää suosittelua. Asiakaslähtöinen viestintä kannattaa, sillä se on yksinkertaisesti tuloksekkaampaa.

Työterveyslaitoksen TYÖ2030-hankkeet panostavat viestinnän asiakaslähtöisyyteen

Vaikka asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen suunnittelu ovat abstrakteja käsitteitä, kyse on hyvin käytännönläheisestä viestinnän kehittämisestä. Asiakaslähtöisesti toimiva hanketiimi kerää tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista suoraan asiakkailta. Kun asiakkaan ilot ja haasteet tunnetaan, osataan tuottaa asiakasta auttavaa tietoa ja palvella heitä paremmin – näin hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaammin.

Työterveyslaitos halusi tarjota rahoittamilleen TYÖ2030-ohjelman hankkeille asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluja ja käytännönläheistä tukea hankkeiden viestintään. Hanke viestii -tiimi suunnitteli näihin tarpeisiin viestintävalmennuksen, joka toteutettiin touko-syyskuussa 2022.

TYÖ2030-hankkeiden viestintävalmennus

hankeviestinnan-kehittamisen-paikat

Tarpeet asiakkaiden aktivoimiseksi ja kohderyhmien tavoittamiseksi nousivat selvästi esiin TYÖ2030-ohjelman viestintävalmennuksen ennakkokyselyssä. Näet kuvan isona, kun klikkaat kuvaa!

Valmennus koostui neljästä osasta:

  1. Ennakkotehtävä, jonka avulla kartoitettiin viestinnän haasteita hankkeissa.
  2. Viestinnän Zoom-työpajat: Täytettiin oman hankkeen viestinnän canvas ja tutustuttiin asiakaslähtöisen suunnittelun työkaluihin.
  3. Noin viikko valmennuksen jälkeen tunnin viestintäsparraus kullekin hankkeelle erikseen.
  4. Mahdollisuus jatkaa opiskelua Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssilla.

Ennakkotehtävä antoi hyvän kuvan hankkeiden viestinnän arjesta. Asiakkaiden tavoittaminen ja aktivoiminen olivat kaikille tuttuja haasteita – lyhyt aikajänne ja niukat mediabudjetit lisäävät vaikeusastetta. Vastauksissa pohdittiin myös vaikuttavuutta: miten viestiä hankkeen avulla tavoiteltavasta muutoksesta eikä hankkeesta? Muutos on uutinen, itse hanke ei.

Työpajoissa työstettiin hankkeen omaa suunnitelmaa Viestinnän canvas -työkirjaan ja sparrattiin kärkiviestejä ristiin hankkeiden kesken. Käytännön esimerkeistä haettiin keinoja irrottautua ammattisanastosta ja käyttää värikästä kieltä.

Hankekohtaisissa sparrauksissa vietiin oppeja käytäntöön viestintäkonsultin tuella: työstettiin hankkeiden kärkiviestejä, käytiin läpi tulevia viestinnän tehtäviä ja ideoitiin keinoja ja sisältöjä niihin – eli edettiin operatiiviseen suunnitteluun.

Yhdessä kehittämistä ja oppimista

Hanke viestii -tiimi rakensi nelivaiheisen viestintävalmennuksen TYÖ2030-ohjelman aloitteen pohjalta. Työskentelymenetelmät ja valmennuksen sisältö suunniteltiin yhdessä, ja niitä kehitettiin osallistujien palautteen mukaisesti vielä matkan varrellakin.

“Yhteistyö Hanke viestii -tiimin kanssa on ollut täsmällistä, innostunutta ja hyvin koottua. Ja viestintäsparrauksen sisältöön on hankkeissa oltu todella tyytyväisiä”, toteaa työelämän kehittämiskonsultti, FT Laura Sarparanta TYÖ2030-ohjelmasta.

Osallistujat antoivat kiittävää palautetta: valmennus antoi uusia työkaluja ja innosti kehittämään hankkeen viestintää. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä ja ideoita arvostettiin.

Hanke viestii -tiimille valmennuksen toteuttaminen oli mieluinen haaste – keskustelut TYÖ2030-hankkeiden asiantuntijoiden ja projektipäälliköiden kanssa olivat antoisia. Muita sparraamalla oppii paljon myös itse.

Lisätietoja

Laura Sarparanta, Työelämän kehittämiskonsultti, FT
Työterveyslaitos, TYÖ2030-ohjelma
laura.sarparanta@ttl.fi

Sari Olsio, Viestinnän asiantuntija, KTM
Hanke viestii -tiimi/evida Oy
sari.olsio@hankeviestii.fi

Tarvitsetko viestinnän sparraajaa hankkeellesi! Ota yhteyttä, autamme mielellämme! >>

Verkkokurssi Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta on itsenäinen kurssi hankkeen viestinnän tueksi. Verkkokurssi auttaa viestimään vaikuttavasti hankkeessa ja hankkeesta. Lue lisää verkkokurssista!

Verkkokurssilta apua hankeviestintään

Hanketyö on ennen kaikkea viestintää, viestimistä hanketiimin, verkoston ja hankkeen asiakkaiden välilllä. Viestinnällä hanke tehdään todeksi. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä vaikuttavuutta juuri synny.

Kysyimme keväällä 2021 hanketoimijoilta viestinnän haasteista ja millaista unelmien hankeviestintä olisi, jos kaikki olisi mahdollista. Kiitos kaikille vastanneille, saimme arvokasta tietoa ja ennen kaikkea asiakasymmärrystä verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi.

Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssi on nyt avattu. Kurssin käytännönläheiset opit ja työkalut antavat avaimet yhteisen näkemyksen ja selkeän käsikirjoituksen luomiseen hankkeen viestintään.  Kurssilla opit viestimään hankkeessa ja hankkeesta tuoreesti alkumetreistä hankkeen päättymiseen asti. Eikä viestintä pääty siihen. Hankkeen aikana saavutetut opit ja oivallukset antavat avaimia taas uuteen.

Hankeviestinnän verkkokurssi

Ota haltuun hankeviestijän työkalupakki 

“Kiinnostus hankeviestinnän verkkokurssia kohtaan innosti meitä kurssin tekijöitä. Iso kiitos vielä kerran kaikille hankeviestinnän haasteita ja unelmia jakaneille.  Halusimme tehdä kurssista selkeän kymmenen avaimen kokonaisuuden, joka tarjoaa runsaasti tietoa, työkaluja ja oivalluksia viestinnän tekemiseen kompaktissa muodossa. Malli selkiyttää hankkeen viestinnän tehtävät viiteen eri vaiheeseen; ideoi, aktivoi, innosta, opi ja onnistu”, kertoo Hanke viestii -tiimin ja Viestintäkurssit.fi verkkokurssialustan perustaja ja kouluttaja Marja-Liisa Torniainen.

Verkkokurssilla saat käytännön työkalut kuhunkin vaiheeseen. Tämän lisäksi

  • opit suunnittelemaan hankkeiden viestintää systemaattisesti vaihe vaiheelta
  • perehdyt asiakaslähtöiseen suunnitteluun
  • saat työkalupakkiisi tehokkaita menetelmiä, joilla varmistat viestinnän & hankkeesi vaikuttavuuden.

Kurssimateriaali koostuu 10 videosta (10-20 min.) ja tekstiosiosta, työpaja- ja ryhmätyömenetelmistä sekä 10 ladattavasta työpohjasta.

Videoiden diat ovat käytettävissäsi myös pdf-muodossa. Kurssi sisältää edistymisen seurannan ja se sopii opiskeltavaksi joko alusta loppuun tai käytettäväksi työkalupakkina siten, että poimit sieltä kulloinkin tarvitsemasi työkalut.

Tutustu Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, klikkaa itsesi kurssille ja ota opit käyttöösi!
Verkkokurssin toteuttajat ja kouluttajat ovat Hanke viestii -tiimin viestinnän asiantuntijat Sari Olsio, Marja-Liisa Torniainen ja Sari Selkälä.

Viestintä jää hankkeissa usein viimeiseksi hoidettavaksi asiaksi

Viestinnän keskeisyyttä tai siihen tarvittavaa vuorovaikutusta ei aina tunnisteta, kertovat hanketoimijat. Kysyimme hankeviestinnän haasteista verkkokyselyllä maalis-huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi yli 50 hanketoimijaa ympäri Suomen.

Haastavinta hankkeiden viestinnässä kyselyyn vastanneiden mukaan on:

  1. asiakkaiden tavoittaminen ja puhutteleminen sekä kanavien valinta (55% vastanneista)
  2. verkoston innostaminen ja sitouttaminen viestintään (53%)
  3. vaikuttavuuden mittaaminen (43%).

Ilahduttavaa oli, että yhteisen näkemyksen löytäminen osatoteuttajien kanssa on harvoin haasteena (9%). Hanketiimit siis osaavat puhaltaa yhteen hiileen.

Unelmien hankeviestintää

Kysyimme myös, millaista hankkeen viestintä olisi, jos aika, raha tai osaaminen ei sitä rajoittaisi. Vastauksissa ei tavoiteltu kuuta taivaalta: korkeintaan toivottiin tekoälyn tukea sisällöntuotantoon. Unelmien hankeviestintä täyttää vastausten valossa laadukkaan viestinnän tunnusmerkit: jos resurssit sallisivat, hankkeissa tehtäisiin monikanavaista, monipuolista, aktiivista, jatkuvaa ja säännöllistä viestintää. Kaikki vastaukset on koottu sanapilveen alla.

Sanapilvi vastauksista

Vastaukset kysymykseen: Jos kaikki olisi mahdollista, millaista hankeviestintänne olisi?

Hyvän hankeviestinnän resepti

Vastauksissa kuvattiin viestinnän merkitystä mm. näin osuvasti: ”Hankkeissa kehitetään toimintaa, tutkitaan ja tehdään yhteisiä asioita. Kaikki hankkeen toimet pitäisi viestiä niin suullisesti, kirjallisesti kuin erilaisten tehtävien kautta, sillä hanke on yhtä kuin viestintää.”

Vastaajien sanoin hyvän hankeviestinnän resepti näyttää tältä:

  1. Kohdenna viestintä tarkkaan erilaisille ryhmille kohderyhmän tai asiakasryhmän sisällä.
  2. Personoi viestit kutakin erilaista ryhmää puhuttelevaksi.
  3. Keskustele yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa hankkeen tavoitteista, sisällöistä ja oivalluksista
  4. Ota aikaa yhteisten tavoitteiden, hyötyjen ja toimintatapojen miettimiseen.
  5. Jaa ja hyödynnä hankkeessa syntyviä sisältöjä ja oivalluksia .
  6. Viesti hankkeen vaikuttavuudesta yhteistyökumppaneille ja verkostoille konkreettisesti ja tehokkaasti.

Kysely toteutettiin toukokuussa Viestintäkurssit.fi -alustalla julkaistavan hankeviestinnän verkkokurssin suunnittelun pohjaksi. Kurssin toteuttamisesta vastaavat Hanke viestii -tiimin Sari Olsio, Sari Selkälä ja Marja-Liisa Torniainen.

Kutsu Hankeviestinnän voimatunnille

Hanketiimiä ja hankkeen asiakkaita innostava viestintä on aiheenamme Viestintäkurssit.fi:n Hankeviestinnän voimatunnilla 1.6.2021 klo 9-10. Maksuttomassa webinaarissa tapaat koko Hanke viestii -tiimin. Ilmoittaudu mukaan!

kuvituskuva2

Varmista, että hankkeesi on uutinen

Ansaittu medianäkyvyys on tehokasta. Mediatiedotteen lähettäminen laajalle joukolle onnistuu kohtuullisen helposti ja nopeasti. Mutta millainen  uutinen ylittää julkaisukynnyksen?

Hyvä tiedote on toimittajalle arvokas työkalu. Toimittajat lukevat tiedotteita ja hyödyntävät niitä ahkerasti työssään. Liana Technologiesin (ent. Koodiviidakko) tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia toimittajista hyödynsi tiedotetta työssään kuluneen viikon aikana. Viimeisen 24 tunnin aikana liki 30 prosenttia!

Miten varmistat, että juuri sinun aiheesi kiinnostaa?

Toisinaan sattuma voi puuttua peliin, mutta sen varaan ei kannata jättäytyä. Resepti medianäkyvyyteen on olemassa.

Älä tee tikusta asiaa

Kun lähestyt toimittajia, mieti, että autat heitä työssään. Tiedotettava aihe voi olla pieni tai suuri, mutta sen on oltava juuri kyseistä mediaa ja sen lukijoita kiinnostava. Kohderyhmän määrittely alkaa toimittajista. Lähellä tiedotteen aihetta olevat mediat suurimmalla todennäköisyydellä kiinnostuvat tiedotteesta.

Ajankohtaisuus on kaiken a ja o

Hyödynnä ajankohtaisia aiheita. Kytke hankkeesi viesti ajankohtaiseen teemaan tai toimialalla käytävään keskusteluun. Kutsu toimittajia mukaan tapahtumaan, seminaarin, messuille, koulutustilaisuuteen. Kaiva esiin tapahtumille ja uutisille juuri haluttua mediaa puhutteleva näkökulma ja ole ajoissa.

Paikallisuus puhuttaa

Monissa hankkeissa tehdään arvokasta työtä paikallisesti. Huomioi erityisesti paikalliset mediat heitä kiinnostavilla aiheilla. Muista, että tiedote palvelee, ei spämmää.

Ole sitkeä

Viestinnän tavoitteena on useimmiten halutun mielikuvan luominen. Johdonmukaisesti ja aktiivisesti viestivästä hankkeesta on toimittajan helpompi muodostaa käsityksensä. Moni toimittaja ottaa talteen tiedotteita ja hyödyntää niitä sopivan tilaisuuden tullen. Jollei heti ensimmäisestä tiedotteesta synny juttua, älä luovuta.

Työ jatkuu tiedotteen lähettämisen jälkeen

Varaa aikaa toimittajien kontaktoinnille tiedotelähetyksen jälkeen. Suurin osa toimittajista käyttää sosiaalista mediaa tiedon ja tarinoiden etsimiseen. Tässä on tilaisuutesi, ole aktiivinen. Ennen ja jälkeen tiedotteen lähetyksen.

Ydinviestin ytimessä

Ydinviestit muodostavat hankkeesi viestinnän kivijalan ja niitä on tärkeä tuoda esiin kaikessa suullisessa, kirjallisessa ja visuaalisessa viestinnässä. Ne antavat viestinnän sisällöille suunnan. Sisällöt antavat suunnalle konkretian. Hankkeen arkisetkin tapahtumat linkittyvät ydinviesteihin.

Ydinviesti voi olla lyhyt tarina, muutama lause tai yksittäisiä sanoja. Ydinviesti elää ja muovautuu kohderyhmän mukaan, mutta se tiivistää kaiken sen, mikä hankkeen tavoitteisiin on kirjattu. Viestejä, joita toivot yleisösi kuulevan ja muistavan.

Muutamalla muistisäännöllä pääset nopeasti ydinviestin terävöittämisen ytimeen:

Tarjoa kuulijallesi hyötyä

Hankkeesi on ainutlaatuinen. Mieti millaista hyötyä kohderyhmällesi tuotat.

Laita kohderyhmähattu päähän

Onko hankkeellasi monia erilaisia kohderyhmiä? Hio ydinviestisi eri yleisöä puhuttelevaksi, mutta muista silti, että kaikki viestit vahvistavat aina hankkeesi tarinaa.

Yksinkertainen on kaunista

Ole selkeä, vältä ammattislangia, jargoniaa ja kapulakieltä. Varmista, että mahdollisimman suuri joukko ihmisiä ymmärtää ydinviestisi.

Herätä tunteita

Faktat unohtuvat helpommin kuin koetut tunteet. Miten voit herätellä ydinviestilläsi kuulijan tunteita?

Testaa, testaa, testaa

Siedä keskeneräisyyttä ja testaa ydinviestejäsi kohderyhmilläsi. Herättikö ydinviesti niitä tunteita, joita halusitkin. Jos ei, palaa kohtaan yksi.

Jos tuntuu, että hankkeesi ydinviestejä olisi varaa terävöittää, ota rohkeasti yhteyttä. Tarjoamme hankkeisiin viestinnän osaamista, yhdessä tekemistä, markkinointiajattelua ja aitoa asiakasymmärrystä. Kaivetaan yhdessä ydinviestin ydintä esiin!

 

 

Kuva & some -työpaja

Kuvia someen

”Viestijällä tulee olla jatkuva kyky tuottaa ja julkaista nopeasti kanavaan sopivia, riittävän korkealaatuisia, oikeita asioita viestiviä kuvia ja videoita.”

Kuvallisen viestinnän hanskaavan, digitaalisen viestinnän monitoimimiehen Antti Huttusen evästys ei liene kenellekään aikaansa seuraavalle yllätys.

Kuva & some -työpaja Tapahtumahotelli Huoneessa

Tapahtumahotelli Huone tarjoaa loistavat puitteet työpajoille!

Siinäpä sitä on tekemistä hankkeissakin. Miten kaiken muun ohella ehtii ja osaa tuupata hankkeen viestiä esille some-kanavissa, joissa kuvien osuus on ratkaisevan suuri? Huomiosta kilpaillaan, ja tuossa kilpailussa kuvat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tehtävä työ voi tuntua vuoren kokoiselta. Kannattaa kuitenkin katsoa asian valoisaa puolta: kuka tahansa ja mikä yhteisö tahansa voi tänä päivänä perustaa oman kanavan, houkutella viestinsä äärelle ihmisiä tarjoamalla puhuttelevia, mielekkäitä ja kiinnostavia sisältöjä.

Kohderyhmähattu päässä, jälleen kerran

Kuva & some -työpajaamme tammikuussa osallistuneista moni on onnistunutkin sytyttämään roihuavan digi-leirinuotion. Esimerkiksi @SenioriVerkko luovii somessa upealla asenteella ja tuottaa ikäihmisille ja muille seuraajilleen elämänmakuisia sisältöjä. Kaikki tämä syntyy luontevasti osana arkea, kuten Huttunenkin työpajassa meitä opasti tekemään.

Hanke viestii -tiimissä olemme asetelleet kerta kerran jälkeen asiakkaidemme päähän niitä kuuluisia kohderyhmähattuja. Niin nytkin.

Antin mukaan kuvien aihepiirit pitäisi kaivaa hankkeen kohderyhmän maailmasta. Mihin kohderyhmääsi kuuluvat ihmiset voivat samaistua?

Mistä laadukkaat kuvat sitten tulevat?

Hyvien kuvien kaipuussa kamppaillaan kaikissa organisaatioissa ja hankkeissa. Antti Huttusen nyrkkisääntö riittävän hyvälle kuvalle voisi olla, että kuvat ovat niin hyviä kuin kohderyhmään kuuluva hyvä amatöörikuvaaja ottaisi.

Toisaalta, ei kannata asettaa itselleen liikaa paineita. Moni some-kanava sallii ja ehkä vähän odottaakin kuvilta rosoisuutta?

Katse kuviin – poimintoja Antin opeista

  1. Tunnista kohderyhmät. Mikä uppoaa tähän kohderyhmään?
  2. Mikä on viestisi, mitä hankkeen on tarkoitus viestiä? Pohdi myös sävyjä, pysytäänkö asialinjalla vai voiko huumorinkukka kukkia?
  3. Luo kuvakonsepti, eräänläinen kuvaviestinnän suunnitelma.
  4. Ota kuvien tuotanto ja julkaiseminen osaksi rutiineja. Jos useampi tuottaa kuvia, tarvitaanko kuraattori valitsemaan ja käsittelemään kuvat?
  5. Kun näet hyvän, puhuttelevan kuvan, pysähdy ja analysoi: miksi kuva upposi?
  6. Opettele käyttämään tekniikkaa, laitteita ja ohjelmia.
  7. Analysoi, käytä some-kanavien analytiikkatyökaluja ahkerasti: mikä toimii, mikä ei?
  8. Peilaa aika-ajoin julkaistua kuvien virtaa ja pohdi, viestivätkö kuvat haluttuja asioita.

 


Seuraava tiivis puolen päivän koulutuksemme on Tarinapaja 2.2.2017, johon ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Tarinallistamisen ykkösasiantuntija Anne Kalliomäki johdattaa meidät hyödyntämään viestinnässä tarinallista palvelumuotoilua.

Mikäli kaipaat hankkeellesi tai organisaatiollesi apua viestintään, ota yhteyttä! Ota yhteyttä myös, jos olet kiinnostunut Kuva & some -koulutuksesta. Voit ehdottaa myös muita työpajan aiheita!


Antti Huttunen piti Hanke viestii -tiimin Kuva & some –työpajan tammikuussa 2017. Antti on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- ja markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa. 

 

Entäs kuvat?

Vieraskynä Antti Huttunen

Siinä on kysymys, jonka esittämällä olen hiljentänyt monta neukkaria.

Viestintä muuttuu jatkuvasti visuaalisemmaksi
Kuvan ja videon merkitys korostuu, kun sosiaalisen median kanavat kehittyvät vastaamaan yhä paremmin käyttäjien tarpeita. Samalla ajankohtaisuuden ja julkaisunopeuden vaatimukset kiihtyvät ja kuvan elinkaari lyhenee. Puhutaan mieluummin tunneista, enintään päivistä. Viestijät, jotka eivät ole hereillä, jäävät armottomasti jälkeen.

Vanha malli,
jossa välissä on ehkäpä mainostoimisto ja jossain arvoketjun päässä valokuvaaja, joka ei välttämättä edes tapaa asiakasta, on tuomittu epäonnistumaan. Se on auttamattoman hidasta ja tehotonta eli kallista. Enää ei riitä myöskään malli, jossa asiat ratkaistaan kuvapankilla, oli se sitten oma tai ostettu. Todennäköisesti kuvat eivät viesti sitä, mitä käyttöyhteys edellyttää ja ovat vanhoja. Tätä ei myöskään paikata sillä, että siskonpoika räppää kännykkäkameralla tärähtäneen kuvan.

Kuva kuuluu viestinnän keskiöön
ja näkemys siitä ja sen tuottamisesta on viestintätiimiltä vaadittavaa osaamista. On tärkeää, että viestinnästä vastaavat ymmärtävät sen mahdollisuudet ja pystyvät vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita kuvaviestinnässä onnistuminen edellyttää. Onnistuminen vaatii  organisaatioilta uudenlaista tapaa ajatella ja organisoitua. Kuvien pitää viestiä oikeita asioita sekä aiheeltaan että tyyliltään ja olla ajankohtaisia. Oikeita asioita viestivää, laadukasta kuvaa tulee pystyä tuottamaan ja julkaisemaan nopealla prosessilla silloin kun tarpeita ilmenee.

Onnistunut kuvaviestintä
vaatii alkuun pinnistelyä ja hikeä, mutta kun rytmi ja malli löytyvät, tapahtuvat asiat pehmeästi rullaten. Viestinnästä tulee tehokkaampaa, nopeampaa ja osuvampaa.

Ilmoittaudu Kuva & some -työpajaan 11.1.2017 >>

Antti Huttunen on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Antti toimii myös kahden startup-yrityksen hallituksessa. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa.
 

lanka3

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Tarina tuo hankkeen lähelle ihmistä

Olipa kerran hanke. Mutta millainen on hankkeen tarina? Pysyykö kohdeyleisö mukana alusta loppuun, jo jatkoa odottaen?

Hyvä tarina pitää otteessaan. Hyvin muotoiltu hanketarina kertoo miksi hanke on olemassa, miksi hanketyötä tehdään ja mikä merkitys sillä on. Tarina inhimillistää ja elävöittää toisinaan kuiviakin hanketeemoja. Tarinallinen juoni tekee monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi ja ymmärrettäviksi.

Yritysmaailmaan verrattuna hankkeiden tarinallisuuden lähtökohdat ovat hyvällä mallilla. Tarinankerronnan ydin ei löydy tuotteista ja palvelutarjoomasta, vaan työstä joka itsestään on tarinanarvoista. Ja sitähän hanketyö usein on, luodaan ja kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan.

Luodaan, jaetaan ja keskustellaan on yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen. Mehevimmät tarinat syntyvät yhdessä yleisön kanssa. Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse. Yhdessä tehden syntyy monta pientä tarinaa, jotka huolehtivat siitä, että yleisö pysyy mukana.

Hyvässä tarinassa on draamaa, mutkia matkassa ja haasteita voitettavaksi. Niitä löytyy useimmiten myös hanketyössä. Kuinka valmiita hankkeet ovat kertomaan tekijöiden näköistä tarinaa hankkeen alkutaipaleelta kohti saavutettavia tuloksia? Usein viestinnästä innostutaan vasta sitten, kun on tuloksia kerrottavaksi, siloista hankeraporttia jaettavaksi.

Voisivatko urheilussa tuotetut tarinat antaa mallia hankkeisiin? Urheilu on tänä päivänä vähemmän lopputulosten ja saavutusten kertomista ja raportointia. Innostavimmat tarinat syntyvät kisojen aikana, jopa pelikenttien ulkopuolella. Hankkeen tarina alkaa jo alkumetreillä ja kulkee punaisena lankana läpi hankkeen viestinnän. Mikä saa yleisösi syttymään – valmis hanketulos vai matka kohti tuloksia?

Ja sen pituinen se. Vai onko hankkeesi tarinaan kirjoitettu jo jatko-osa?

Muutama vinkki mehukkaan tarinankerronnan pariin:

Storytelling työkaluna, vaikuta tarinoilla bisneksessä
perusteellinen työkalu tarinankerrontaan (Rauhala M., Vikström T.)
Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka
– tarinalähtöistä palvelumuotoilua selkeästi (Kalliomäki A.)
Taru Sormusten herrasta
– tarinaklassikko, koko matka sinne ja takaisin  (Tolkien J.R.R.)

 

 

Glasgow'n metro

Mediatyö: kolme konstia medianäkyvyyteen

Ansaitun näkyvyyden perässä juoksevat monet, ja mediatiedotteiden lähettäminen laajoillakin jakeluilla on nykyään helppoa ja nopeaa. Pitkälle kehittyneet jakelupalvelut helpottavat viestijää, mutta mitä muuta tarvitaan? Miten tiedottaminen ja mediatyö saadaan tuottamaan näkyvyyttä ja mediaosumia?

Kävin tutkimassa edinburghilaisessa viestintätoimistossa, miten mediatyötä tehdään Skotlannissa. Halogen Communications tekee media- ja PR-työtä muun muassa koulutusalan organisaatioille: esimerkiksi toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow Clyde on saanut yhteistyön myötä erinomaista näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Glasgow Clyde

Glasgow Clyde on toisen asteen ammatillinen oppilaitos Glasgow’ssa Skotlannissa.

Halogenin resepti medianäkyvyyteen on yksinkertainen.

  • Kontaktit: toimittajiin otetaan suoraan yhteyttä ja selvitetään heidän taustat ja kiinnostuksen kohteet. Muistetaan heitä yksilöllisellä palvelulla, juttuideoilla, valmiilla jutuilla.
  • Kasvot: toimitetaan uniikkeja sisältöjä, tarinoita ja valmiita haastatteluja. Tarinoita ihmisistä, kasvot asioille ja ilmiöille.
  • Kuvat: tarjotaan tiedotusvälineille laadukkaita kuvia. Toimittajille lähetetään yksilöllisten juttujen ohessa myös yksilölliset kuvat.

Simppeliä mutta työlästä. Yhden teeman ympärille rakennettu tiedotusprojekti voi koostua yli kymmenestä tiedotteesta! Projektit pystytään kuitenkin viemään maaliin suhteellisen tehokkaasti, kun työ suunnitellaan hyvin ja käytetään osin samoja tekstejä ja vain osin räätälöidään.

On tavallista, että joukko Glasgow Clyden opiskelijoita kootaan samaan tilaan, jossa viestintätoimiston ammattilaiset haastattelevat nuoria ja otetaan paljon hyviä kuvia.

Toimittajat saavat osakseen henkilökohtaista palvelua, ideoita, halutessaan valmiin jutun ja kuvat sekä pitkäaikaisen, osaavan ja luotettavan kumppanin.

Vaivannäkö on ollut helppo perustella sekä oppilaitokselle että jutuissa näkyville opiskelijoille. Kukapa nuori suunnittelija ei haluaisi itseään lehtien palstoille itse suunnittelemassaan mekossa? Oppilaitoksen brändin kehittymisen kannalta jutut paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä ovat olleet yksi merkittävimmistä osatekijöistä.


Kirjoittajan verkostoitumisvierailun Glasgow’hun Skotlantiin mahdollisti Erasmus+ -ohjelma ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Erasmus+ on ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen osaajat kehittävät asiantuntijuutta ja verkostoituvat eurooppalaisten kollegojen kanssa. Omniassa mahdollisuus tarjottiin myös InnoOmnian Luoviva-yhteisössä toimivalle yrittäjälle.