Kuule ja muista -hankkeen ohjausryhmä aloitti viestinnästä

Hanke viestii -tiimi sai ilokseen olla mukana fasilitaattorina ja kouluttajana uuden, kolmevuotisen Kuule ja muista -hankkeen ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa.

Kuuloliiton vetämään hankkeeseen ja sen ohjausryhmään on saatu kattavasti eri järjestöjen asiantuntijoita. Ohjausryhmän ensimmäisen tapaamisen teemaksi oli nostettu hankkeen viestintä: tavoitteena oli pohtia yhdessä, kuinka yhteisestä viestinnästä saataisiin mahdollisimman vaikuttavaa ja parhaalla mahdollisella tavalla eri kohderyhmiä palvelevaa.

Hanke viestii -tiimin tehtävänä oli alustaa hankkeen viestinnän kokonaisuudesta ja sen roolista hankkeen vaikuttavuuden rakentajana. Kartoitimme osallistujien näkemyksiä tärkeimmistä. Toimme myös käytännön esimerkkejä siitä, miten ohjausryhmä, osatoteuttaja ja hanketoimija voi toisaalta kantaa kortensa kekoon, toisaalta käyttää kaiken tuotetun sisällön hyväkseen. Innostimme osallistujat myös vapaasti ideoimaan pienemmissä ryhmissä. Tuloksena syntyi yli 70  ideaa Kuule ja muista -hankkeen viestintään. Jatkotehtäväksi jäi ideoiden priorisointi ja toteutuksen suunnittelu käytännössä.

Alustus ja työpajatyöskentely antoivat paljon konkreettisia vinkkejä hankkeemme viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Ulkopuolisen ammattilaisen fasilitointi auttoi jäsentämään pohdintaa ja mahdollisti sen, että jokainen saa äänensä ja asiantuntemuksensa kuuluviin, totesivat tilaisuuden järjestäjät Tiina Ahonen ja Maarit Honkasola Kuuloliitosta.

Kuule ja muista -hanke

Kuva: Kuuloliitto

Hankkeen tavoitteena on lisätä huonon kuulon ja muistin yhteyksien sekä ikääntyneen hoitamattoman kuulon aleneman aivoterveysvaikutusten tunnistamista. Hankkeessa luodaan keinoja tukea ikääntyneen kuuloa muistiongelmista huolimatta ja edistetään ikäkuuloisen mahdollisuuksia ylläpitää muistiaan. Hanke on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n rahoittama.

Kuule ja muista -hankkeen toteuttavat yhdessä Kuuloliitto ry, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiliitto, Ikäinstituutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry, Jyväskylän yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus, Pohjois-Savon Muisti ry, Audionomiyhdistys ry sekä Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry.

Lisätietoa:

Sari Olsio
Viestinnän asiantuntija, kouluttaja, Hanke viestii -tiimi
sari.olsio@hankeviestii.fi
p. 040 5039712

Tiina Ahonen
Asiantuntija, Kuuloliitto
tiina.ahonen@kuuloliitto.fi
p. 044 346 9539

Maarit Honkasola
Asiantuntija
maarit.honkasola@kuuloliitto.fi
p. 044 346 9544

 

Maksuton työpaja 7.4.2022: Hanke & asiakaskokemus

Aito ja avoin viestintä luo odotuksia ja vastaa niihin, innostaa osallistumaan! Järjestämme huhtikuussa hanketoimijoille avoimen viestinnän työpajan.
Hanke & asiakaskokemus -työpajassa saat tietoa asiakaskokemuksen kehittämisestä ja rakennat uusia verkostoja, opit toisilta ja osallistut itse yhteiseen ideointiin. Asiakasajatteluun johdattavan alustuksen jälkeen asiakasta auttavia ja ilahduttavia ideoita työstetään ohjatusti pienryhmissä.

 

Työpajasta saat:

  • mallin asiakasta innostavaan viestintään
  • ideoita oman hankkeen viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnettäväksi
Työpaja on suunnattu erityisesti hankkeiden projektipäälliköille, kehittäjille, viestijöille ja asiantuntijoille. Kaikille, jotka haluavat innostusta ja ideoita hankkeiden viestintään!

Hanke & asiakaskokemus – maksuton työpaja

Aika: Torstai 7.4.2022 klo 14.00–15.30
Paikka: Online – työpaja Zoom-alustalla. Poimi osoite kalenteriisi sivulta, johon sinut ohjataan ilmoittautumisen jälkeen. Saat toki linkin vielä myös hyvissä ajoin ennen työpajaa sähköpostiisi.

Työpaja on maksuton ja mukaan mahtuu rajattu määrä osallistujia.

Ilmoittaudu mukaan!

 

Miten hankeviestintä eroaa muusta viestinnästä?

Tämän päivän hankeviestintä on kaukana yksisuuntaisesta tiedottamisesta. Siinä käytetään  yhä enemmän sisältömarkkinoinnin ja asiakaskokemuksen kehittämisen keinoja. Asiakas on tarinan sankari eli hanke ei viesti itsestään, vaan jakaa omaa asiantutemustaan asiakasta auttavien sisältöjen avulla.

”Hankeviestintä sanana ohjaa helposti ajattelemaan työtä viestintäammattilaisten osaamisalueena – kyse on oikeastaan viestimisestä. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä  vaikuttavuutta juuri synny. Hanketyö on lähes 100 %  viestimistä eli vuorovaikutusta sekä hanketiimin, asiakkaiden että muiden sidosryhmien kanssa” , toteaa Hanke viestii -tiimin Sari Olsio.

Tiiviitä pyrähdyksiä

Hankeviestinnän erottaa muusta viestinnästä hankkeiden määräaikaisuus. Lyhyt aikajänne on hankeviestinnän ominaispiirre, joka näkyy viestinnässä monella tapaa:

  • se vaikuttaa resurssien käyttöön, eli siihen paljonko suhteellisen lyhyessä ajassa päättyvän projektin viestintään kannattaa satsata
  • viestinnän budjetti on usein pieni, jolloin on otettava käyttöön kustannustehokkaita tapoja viestiä
  • liikkeelle on lähdettävä nopeasti, tuloksia pitää saada lyhyessä ajassa aikaan
  • toisiaan seuraavien hankkeiden virta saattaa laimentaa viestintäintoa.

Alla oleva erinomainen kommentti ja kysymys nousi esiin Hankeviestinnän voimatunti -webinaarissamme (katso tallenne täältä):

Monet asiakkaat osallistuvat useisiin hankkeisiin, ja pientä ”hankeähkyä” saattaa toisinaan olla ilmassa. Silloin voi olla vaikea motivoida asiakkaita ja kumppaneita viestintään, kun moni ajattelee, että ”hanke kuitenkin kohta loppuu” ja ”tämä on vaan hanke”. Hankeviestintää suunniteltaessa olisi hyvä miettiä myös hankkeen ja hankeviestinnän jatkuvuutta hankkeen päättymisen jälkeen. Aina kaiken ei tarvitse loppua hankkeen päättyessä, vaan usein on toivottavaa, että hankkeesta aiheutuu jotain pysyvää, ehkä myös viestintäpuolella. Tämä ajattelu saattaa kannustaa asiakkaitakin aktiivisempaan viestintään. Ajatuksia tästä?

Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankkeen päätyttyä kannattaakin ottaa mukaan jo hankehakemukseen ja suunnitella sekä hanketyötä että viestinnän toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tiimityötä

Hankeviestinnän toinen ominaispiirre on se, että sitä tehdään verkoston voimin. Hankkeita tehdään verkostoissa, joissa on valtavasti potentiaalia, ideoita ja käsipareja myös viestintään. Toisaalta kiireen keskellä tiimin innostaminen konkreettiseen tekemiseen ei ole se helpoin temppu. Tarvitaan yhteinen näkemys, viestinnän johtamista ja konkreettisia toimintatapoja ja malleja, miten viestintä on osa jokaisen työtä hankkeessa.

Parhaimmillaan hankkeen viestintä hyödyttää myös kaikkia mukana olevia organisaatioita: kun tehdään hyvää  viestintää, organisaatiot jakavat sitä mielellään myös omissa kanavissaan. Hankeviestinnän onnistumisen avain on vahva pohja: varmistetaan että viestintää ryhdytään tekemään heti alussa suunnitelmallisesti, luodaan odotuksia ja saadaan asiakkaat ja sidosryhmät odottamaan tuloksia.

 


 

Tutustu myös Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, josta löydät ketterän ja asiakaslähtöisen viestinnän suunnittelun avaimet.

 

 

Verkkokurssilta apua hankeviestintään

Hanketyö on ennen kaikkea viestintää, viestimistä hanketiimin, verkoston ja hankkeen asiakkaiden välilllä. Viestinnällä hanke tehdään todeksi. Jos hankkeessa ja hankkeesta ei viestitä, sen tulokset jäävät vain hanketiimin hyväksi eikä vaikuttavuutta juuri synny.

Kysyimme keväällä 2021 hanketoimijoilta viestinnän haasteista ja millaista unelmien hankeviestintä olisi, jos kaikki olisi mahdollista. Kiitos kaikille vastanneille, saimme arvokasta tietoa ja ennen kaikkea asiakasymmärrystä verkkokurssin suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi.

Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssi on nyt avattu. Kurssin käytännönläheiset opit ja työkalut antavat avaimet yhteisen näkemyksen ja selkeän käsikirjoituksen luomiseen hankkeen viestintään.  Kurssilla opit viestimään hankkeessa ja hankkeesta tuoreesti alkumetreistä hankkeen päättymiseen asti. Eikä viestintä pääty siihen. Hankkeen aikana saavutetut opit ja oivallukset antavat avaimia taas uuteen.

Hankeviestinnän verkkokurssi

Ota haltuun hankeviestijän työkalupakki 

”Kiinnostus hankeviestinnän verkkokurssia kohtaan innosti meitä kurssin tekijöitä. Iso kiitos vielä kerran kaikille hankeviestinnän haasteita ja unelmia jakaneille.  Halusimme tehdä kurssista selkeän kymmenen avaimen kokonaisuuden, joka tarjoaa runsaasti tietoa, työkaluja ja oivalluksia viestinnän tekemiseen kompaktissa muodossa. Malli selkiyttää hankkeen viestinnän tehtävät viiteen eri vaiheeseen; ideoi, aktivoi, innosta, opi ja onnistu”, kertoo Hanke viestii -tiimin ja Viestintäkurssit.fi verkkokurssialustan perustaja ja kouluttaja Marja-Liisa Torniainen.

Verkkokurssilla saat käytännön työkalut kuhunkin vaiheeseen. Tämän lisäksi

  • opit suunnittelemaan hankkeiden viestintää systemaattisesti vaihe vaiheelta
  • perehdyt asiakaslähtöiseen suunnitteluun
  • saat työkalupakkiisi tehokkaita menetelmiä, joilla varmistat viestinnän & hankkeesi vaikuttavuuden.

Kurssimateriaali koostuu 10 videosta (10-20 min.) ja tekstiosiosta, työpaja- ja ryhmätyömenetelmistä sekä 10 ladattavasta työpohjasta.

Videoiden diat ovat käytettävissäsi myös pdf-muodossa. Kurssi sisältää edistymisen seurannan ja se sopii opiskeltavaksi joko alusta loppuun tai käytettäväksi työkalupakkina siten, että poimit sieltä kulloinkin tarvitsemasi työkalut.

Tutustu Vaikuttava hankeviestintä – 10 avainta -verkkokurssiin, klikkaa itsesi kurssille ja ota opit käyttöösi!
Verkkokurssin toteuttajat ja kouluttajat ovat Hanke viestii -tiimin viestinnän asiantuntijat Sari Olsio, Marja-Liisa Torniainen ja Sari Selkälä.

Viestintä jää hankkeissa usein viimeiseksi hoidettavaksi asiaksi

Viestinnän keskeisyyttä tai siihen tarvittavaa vuorovaikutusta ei aina tunnisteta, kertovat hanketoimijat. Kysyimme hankeviestinnän haasteista verkkokyselyllä maalis-huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi yli 50 hanketoimijaa ympäri Suomen.

Haastavinta hankkeiden viestinnässä kyselyyn vastanneiden mukaan on:

  1. asiakkaiden tavoittaminen ja puhutteleminen sekä kanavien valinta (55% vastanneista)
  2. verkoston innostaminen ja sitouttaminen viestintään (53%)
  3. vaikuttavuuden mittaaminen (43%).

Ilahduttavaa oli, että yhteisen näkemyksen löytäminen osatoteuttajien kanssa on harvoin haasteena (9%). Hanketiimit siis osaavat puhaltaa yhteen hiileen.

Unelmien hankeviestintää

Kysyimme myös, millaista hankkeen viestintä olisi, jos aika, raha tai osaaminen ei sitä rajoittaisi. Vastauksissa ei tavoiteltu kuuta taivaalta: korkeintaan toivottiin tekoälyn tukea sisällöntuotantoon. Unelmien hankeviestintä täyttää vastausten valossa laadukkaan viestinnän tunnusmerkit: jos resurssit sallisivat, hankkeissa tehtäisiin monikanavaista, monipuolista, aktiivista, jatkuvaa ja säännöllistä viestintää. Kaikki vastaukset on koottu sanapilveen alla.

Sanapilvi vastauksista

Vastaukset kysymykseen: Jos kaikki olisi mahdollista, millaista hankeviestintänne olisi?

Hyvän hankeviestinnän resepti

Vastauksissa kuvattiin viestinnän merkitystä mm. näin osuvasti: ”Hankkeissa kehitetään toimintaa, tutkitaan ja tehdään yhteisiä asioita. Kaikki hankkeen toimet pitäisi viestiä niin suullisesti, kirjallisesti kuin erilaisten tehtävien kautta, sillä hanke on yhtä kuin viestintää.”

Vastaajien sanoin hyvän hankeviestinnän resepti näyttää tältä:

  1. Kohdenna viestintä tarkkaan erilaisille ryhmille kohderyhmän tai asiakasryhmän sisällä.
  2. Personoi viestit kutakin erilaista ryhmää puhuttelevaksi.
  3. Keskustele yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa hankkeen tavoitteista, sisällöistä ja oivalluksista
  4. Ota aikaa yhteisten tavoitteiden, hyötyjen ja toimintatapojen miettimiseen.
  5. Jaa ja hyödynnä hankkeessa syntyviä sisältöjä ja oivalluksia .
  6. Viesti hankkeen vaikuttavuudesta yhteistyökumppaneille ja verkostoille konkreettisesti ja tehokkaasti.

Kysely toteutettiin toukokuussa Viestintäkurssit.fi -alustalla julkaistavan hankeviestinnän verkkokurssin suunnittelun pohjaksi. Kurssin toteuttamisesta vastaavat Hanke viestii -tiimin Sari Olsio, Sari Selkälä ja Marja-Liisa Torniainen.

Kutsu Hankeviestinnän voimatunnille

Hanketiimiä ja hankkeen asiakkaita innostava viestintä on aiheenamme Viestintäkurssit.fi:n Hankeviestinnän voimatunnilla 1.6.2021 klo 9-10. Maksuttomassa webinaarissa tapaat koko Hanke viestii -tiimin. Ilmoittaudu mukaan!

Varmista, että hankkeesi on uutinen

Ansaittu medianäkyvyys on tehokasta. Mediatiedotteen lähettäminen laajalle joukolle onnistuu kohtuullisen helposti ja nopeasti. Mutta millainen  uutinen ylittää julkaisukynnyksen?

Hyvä tiedote on toimittajalle arvokas työkalu. Toimittajat lukevat tiedotteita ja hyödyntävät niitä ahkerasti työssään. Liana Technologiesin (ent. Koodiviidakko) tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia toimittajista hyödynsi tiedotetta työssään kuluneen viikon aikana. Viimeisen 24 tunnin aikana liki 30 prosenttia!

Miten varmistat, että juuri sinun aiheesi kiinnostaa?

Toisinaan sattuma voi puuttua peliin, mutta sen varaan ei kannata jättäytyä. Resepti medianäkyvyyteen on olemassa.

Älä tee tikusta asiaa

Kun lähestyt toimittajia, mieti, että autat heitä työssään. Tiedotettava aihe voi olla pieni tai suuri, mutta sen on oltava juuri kyseistä mediaa ja sen lukijoita kiinnostava. Kohderyhmän määrittely alkaa toimittajista. Lähellä tiedotteen aihetta olevat mediat suurimmalla todennäköisyydellä kiinnostuvat tiedotteesta.

Ajankohtaisuus on kaiken a ja o

Hyödynnä ajankohtaisia aiheita. Kytke hankkeesi viesti ajankohtaiseen teemaan tai toimialalla käytävään keskusteluun. Kutsu toimittajia mukaan tapahtumaan, seminaarin, messuille, koulutustilaisuuteen. Kaiva esiin tapahtumille ja uutisille juuri haluttua mediaa puhutteleva näkökulma ja ole ajoissa.

Paikallisuus puhuttaa

Monissa hankkeissa tehdään arvokasta työtä paikallisesti. Huomioi erityisesti paikalliset mediat heitä kiinnostavilla aiheilla. Muista, että tiedote palvelee, ei spämmää.

Ole sitkeä

Viestinnän tavoitteena on useimmiten halutun mielikuvan luominen. Johdonmukaisesti ja aktiivisesti viestivästä hankkeesta on toimittajan helpompi muodostaa käsityksensä. Moni toimittaja ottaa talteen tiedotteita ja hyödyntää niitä sopivan tilaisuuden tullen. Jollei heti ensimmäisestä tiedotteesta synny juttua, älä luovuta.

Työ jatkuu tiedotteen lähettämisen jälkeen

Varaa aikaa toimittajien kontaktoinnille tiedotelähetyksen jälkeen. Suurin osa toimittajista käyttää sosiaalista mediaa tiedon ja tarinoiden etsimiseen. Tässä on tilaisuutesi, ole aktiivinen. Ennen ja jälkeen tiedotteen lähetyksen.

Kehittämishanke on kuin start-up – kokeile ja opi nopeasti

Teemu Ruohonen | Rojekto Oy

Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja – se on oikeastaan startup-toimintaa. Jos siis haluat lisätä hankkeesi kehittämiskyvykkyyttä, kannattaa tutustua startup-maailmaan ja opiskella kokeilevaa työtapaa. Parasta on, että ensimmäiset askeleet ovat yksinkertaisia, ne on nopea ottaa ja niistä taatusti oppii!

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Todellisuudessa hyvin suunniteltu ei ole lainkaan tehty. Etenkin kehittämistyössä, jossa tekeminen liittyy uuden toimintatavan, tuotteen tai palvelun luomiseen, suunnitelma on lähinnä valistunein arvaus tulevasta.

Vasta tekemällä selviää, miten ideat ja suunnitelmat toimivat.

Toimintaympäristö muuttuu, arvaaminen vaikeutuu

Toimintaympäristön jatkuva muutos tekee olosuhteista vaikeammin ymmärrettäviä ja ennustettavia. Hyvä joukko erilaisia kehitystrendejä heijastuu myös kehittämishankkeiden arkeen toimialasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteet elävät, teknologia harppoo eteenpäin, asiakkaat ja palveluiden käyttäjät muuttavat tottumuksiaan ja arvottavat asioita milloin milläkin perusteella.

Epävarmuuden lisääntyessä arvaaminen vaikeutuu. Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen onkin sillä, joka kykenee reagoimaan ketterästi muutoksiin ja tekemään resurssiviisaita ratkaisuja.

Kehittämishankkeilla ja startupeilla on paljon yhteistä

Hanketoiminta uusien ratkaisujen kehittämisessä on yhdenlaista startup-toimintaa. Jo klassikoksi muodostuneen Lean Startup -kirjan (2011) kirjoittaja Eric Ries on määritellyt startupin instituutioksi, jonka tavoitteena on kehittää uusi tuote tai palvelu erityisen epävarmoissa olosuhteissa.

Lopulta kyse ei ole siitä, tehdäänkö työtä liiketoiminnan, julkisten palveluiden tai hyväntekeväisyyden parissa – tahtotila ja olosuhteet ratkaisevat.

Startupeilla ja kehittämishankkeilla on muutakin yhteistä. Nimittäin mitä todennäköisimmin ne eivät etene alussa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaympäristön muutos ja suunnitelmien arvausluontoisuus pitävät siitä huolen. Hankkeistaminen on startupin kaltaista riskienhallintaa ja kasvuoption testaamista. Kehittämishypoteesi projektoidaan, taloutta turvataan erillisellä rahoituksella ja parhaimmillaan syntyy tuotos, joka skaalataan laajempaan jakeluun. Todennäköisesti tuloksia eivät kuitenkaan muutaman vuoden päästä muista muut kuin tekijät itse.

Jokaisen kehittäjän olisikin syytä tarkastella omaa startup-asennettaan ja -osaamistaan.

Kokeilemalla tuloksia nopeasti ja fiksusti

Ries onnistui kirjan myötä vauhdittamaan kokeilemiseen perustuvan toimintastrategian valtavirtaistumista ja jalkautumista erilaisille toimialoille. Toimintatavan ytimessä on tee-mittaa-opi -sykli (build-measure-learn).

Ideana on siis tuottaa ketterällä otteella konkretiaa, testata sitä ja oppia tuloksista.

Tavoitteena on saada vauhtia syklin toistamiseen pienentämällä työstettävää yksikkökokoa ja kaventamalla aikaikkunaa. Mitä fiksummin kokeillaan ja löydetään toimivia asioita, joita jatkaa kuin toimimattomia, joita muuttaa, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä arvoa eli tuloksia tuottavan tekemisen äärelle. Kokeileminen on pohjimmiltaan arvontuoton ja resurssien kuluttamisen, siis panos-tuotos -suhteen hallinnointia. Tulokset ovat lopulta seurausta tehokkaasti maksetuista oppirahoista.

Kokeileminen ei ole mitenkään uusi asia. Fiksut tyypit ovat läpi ihmiskunnan historian kokeilleet uusia ideoita ennen varsinaista toteutusta.

Kokeileminen on peruslähtökohta tieteellisessä tutkimuksessa. Niinikään ihmisen kehitys varhaislapsuudesta alkaa kokeilemisesta ja yrittämisen ja erehtymisen kautta syntyvistä oppimiskokemuksista. Teoreettisena mallina tekemällä oppiminen löytyy nykyään yhtälailla institutionaalisen kehittämistyön kuin koulutustoiminnan ytimestä. Tekemisellä ja oppimisella on vahva liitto.


 

Kirjoittaja on kokeileva kehittäjä ja kouluttaja, KM Teemu Ruohonen. Teemulla kymmenen vuoden kokemus yhteisöllisten toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä. Rojektipäällikkö työskentelee Rojekto-yrityksessään yhteisöllisen kehittämisen ja kokeilevan projektitoiminnan ohjaajana ja coachina. Lisäksi Teemu kouluttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ammattikorkeakoulussa.

www.rojektipaallikko.fi

Julkiset hankinnat ostajan ja tarjoajan silmin

Meillä oli ilo olla kertomassa kymmenen vuoden kilpailutuskokemuksiamme yrittäjäkollegoille ja Vantaan kaupungin edustajille Vantaan Yrittäjien hankinta-aamussa.

Julkiset hankinnat tarjoajan näkökulmasta

Kokosimme puheenvuoroomme myös ohjeita kilpailutuksissa menestymiseksi. Ehkä yllättäen nämä asiat eivät juuri eroa mistä tahansa myyntityöstä: olennaista on asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja näitä tarpeita vastaavan tarjooman rakentaminen joko yrityksen omasta osaamisesta tai kokoamalla se verkostokumppaneiden tuella.

Kootut opit

  • Kartoita potentiaaliset asiakkaat, rakenna markkinointirekisteri.
  • Tee sisältömarkkinointia = Helpota elämää, auta ratkaisemaan ongelmia.
  • Rakenna verkkosivustosta markkinoinnin moottori.
  • Selvitä asiakkaan tarpeet.
  • Kokoa tarvittaessa osaava porukka, ryhdy rohkeasti veturiksi.
  • Paketoi ryhmittymän osaaminen.
  • Tekemällä oppii, myös tarjouskilpailuissa  älä lannistu.

Tilaisuuden ohjelma

Pääkaupunkiseudun hankintakyselyn avaus ja johtopäätökset
Pentti Komssi, hankintaneuvoja, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät

Vantaan hankinnat – myös pienyrityksille
Katja Koskelainen, hankintapäällikkö, Vantaan kaupunki

Tavoitteet julkisille hankinnoille
Hannamari Heinonen, elinkeinopolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät

Vaikeuksien kautta voittoon
Sari Olsio, evida Oy/Hanke viestii -tiimi
Tiivistelmä

Vastuullisuusviestintää Tuunaajamutsin tuella

Hankkeet, järjestöt ja yritykset tekevät kukin omalla sarallaan työtä paremman huomisen puolesta. Ne myös tuottavat monenlaista hyötyä yksilöille ja yhteiskunnalle. Tästä arvokkaasta työstä saadaan suurin hyöty levittämällä tietoa työn tekemisestä ja sen tuloksista tehokkaiden viestinnän ja markkinoinnin työkalujen avulla eli tekemällä vastuullisuusviestintää.

Saimme blogiimme vieraaksi Tuunaajamutsin, Annakaisa Kilpisen, joka kertoo paljon kiitosta saaneesta työstään yritysten ja yhteisöjen kanssa:

Tuunaajamutsi auttaa tekemään toiminnan ydinarvoja ja tavoitteita näkyviksi

Arvot ohjaavat jokaisen yrityksen toimintaa ja ne auttavat valintojen tekemistä hankalissa tilanteissa. Arvojen tulee olla tiedossa kaikilla yrityksessä työskentelevillä, eikä niiden pitäisi olla pelkästään sanahelinää yrityksen verkkosivuilla. Arvot konkretisoituvat parhaiten toiminnan avulla.

Case Scandic

Ilokseni olen saanut luvan kertoa tässä kuinka arvot konkretisoituivat Scandic hotellien myyntitiimin tuunausohjelmassa: Scandic-hotellien myyntitiimin palaveriin haluttiin rento ja yhteisöllinen ohjelma kokouksen päätteeksi. Ohjelmaksi valittiin kokouksen ajankohtaan sopiva joulukorttien askartelu. Yksi ketjun hotelleista, Marski oli juuri menossa remonttiin, joten päätettiin, että kortit tehtäisiin kyseisen hotellin poistomateriaalista.

Tuunaajamutsi kävi valitsemassa joulukortteihin soveltuvat materiaalit Scandic Marskista sekä suunnitteli korttimallit ja esivalmisteli kierrätysmateriaalin.  Lyhyen alustuksen jälkeen jokainen myyntipäällikkö heittäytyi rohkeasti askartelemaan, huolimatta siitä, että osa tunsi olevansa hyvinkin kaukana omalta mukavuusalueeltaan.

Yhtenäinen ilme ja laatu varmistettiin käyttämällä leimasimia ja työstämällä jouluiset kuviot leikkureilla. Näin saatiin aikaan persoonallinen ja ammattimainen lopputulos.  Korteista tuli yksilöllisesti sommiteltuja, vastaanottajille varta vasten suunniteltuja ja tekijöidensä näköisiä, jotka samalla viestivät Scandicin ympäristövastuusta – olihan kortit valmistettu kierrätysmateriaaleista.

Kortti viesti saajalleen yksilöllistä arvostamista. Olihan yrityksen yhteyshenkilö valmistanut sen henkilökohtaisesti asiakasta ajatellen. Korteista välittyi myös uskallus erottua totutusta: tällä kerralla ei ollutkaan niitä tavanomaisia joulukortteja.

Tuunaajamutsi Työpajan tuloksia

Scandic on ollut kestävän kehityksen uranuurtaja jo vuodesta 1993 ja ketjulla on 183 joutsenmerkittyä hotellia.

Scandicin arvot

Be caring
Olemme ystävällisiä ja toivotamme jokaisen lämpimästi tervetulleeksi. Välitämme ihmisistä, ympäristöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Be you
Meillä arvostetaan jokaisen ainutlaatuista potentiaalia ja erojemme tuomia etuja – ja siksi otamme myös jokaisen vieraamme vastaan ainutlaatuisena yksilönä.

Be a pro
Palveluidemme korkeaan ja yhtenäiseen laatuun voi aina luottaa. Emme kuitenkaan pitäydy siinä, mitä meiltä odotetaan, vaan nousemme sen yläpuolelle. Tiedämme, että avain menestykseen on pienissä yksityiskohdissa ja tahdossamme tehdä hyvän sijaan parasta

Be bold
Uskallamme tehdä asioita eri tavalla, astua mukavuusalueidemme ulkopuolelle ja keskittyä enemmän tulevaan kuin menneeseen. Haluamme inspiroida vieraitamme, toisiamme, omistajiamme sekä ympäröivää yhteiskuntaamme.


Jos vastuullisuusviestinnän kehittäminen innostaa, olemme mielellämme avuksi! Toteutamme yrityskohtaisia työpajoja, joissa Hanke viestii -tiimi alustaa viestinnän keinojen ja kanavien kehittämistyötä ja Tuunaajamutsi tuottaa käsillä tekemisen osuuden. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan sinun tarpeisiisi sopiva kokonaisuus:

Hanke viestii -tiimi
Sari Olsio
sari.olsio@hankeviestii.fi
040 50309712

Tuunaajamutsi
Annakaisa Kilpinen
www.tuunaajamutsi.fi
050 4027376
annakaisa.kilpinen@tuunaajamutsi.fi
Linkedin
Facebook
Instagram

 

 

 

Mitä hyötyä hankkeelle tarinallistamisesta x 5

Anne Kalliomäki | Tarinakone
Kuva: Nukula Oy

Onnistunut hanke edellyttää aina ihmisten innostamista ja sitouttamista. Hankkeiden tavoitteet saavutetaan yhdessä tekemällä.

Kokonaisvaltainen tarinallistaminen antaa hankkeelle rakennetta, muotoa ja ennen kaikkea välittää tunnetta.

Tunne on se, joka saa meidät liikkeelle ja toimimaan yhdessä!

Miksi tarinallistaa?

1 Tarina viestii hankkeen visiosta innostavalla tavalla.

Ihmisten innostaminen mukaan hankkeeseen on onnistumisen edellytys. Tarinan avulla hankkeen tavoitteesta luodaan innostava ja sitouttava visio. Hankekokemuksen tarinallistaminen saa hankkeen maistumaan, tuoksumaan, näkymään, kuulumaan ja tuntumaan.

Parhaimmillaan tarinaa voidaan hyödyntää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiset tarinanuotiopiirit voivat olla keino rakentaa myös hankkeen sisältöä yhdessä eri toimijoiden kanssa.

 2 Tarinallistamalla hankkeen tilaisuuksiin elämyksellisyyttä, joka jättää muistijälkiä.

Sosiaalisesta mediasta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – live-kohtaamisten merkitys on nyt entistä tärkeämpi. Tarinallistamisen avulla hanketilaisuuksiin luodaan tarinallinen rakenne ja ripaus elämyksellisyyttä. Huumori saa hankkeisiin vauhtia! Näin puhetta hankkeesta syntyy enemmän, myös siellä sosiaalisessa mediassa.

3 Punainen lanka selkeyttää hankkeen johtamista.

Kun hanketoimijalla on paljon asioita pöydällään, on vaarana että fokus katoaa. Ydintarinan avulla selkeytät myös omaa työtäsi hanketoimijana. Näin siivoat ylimääräiset rönsyilyt pois ja arkisten ratkaisujen tekeminen helpottuu.

4 Luot rakennetta ja muotoa – juonta koko hankkeelle!

Tarinallistaminen on paitsi tunteiden, arvojen ja merkitysten jakamista myös rakenteen luomista. Tähän liittyy esimerkiksi tarinan kautta luotava dramaturgia hankkeen eri vaiheisiin. Millainen on hankkeesi alkusysäys? Tärkeimmät käänteet? Huippukohta? Loppuhäivytys? Ja entäs ne hankkeen jatko-osat?

5 Tarinallistamalla luot hankkeelle pitkän elämän.

Tarinallistamisen avulla luot elävän ja kiinnostavan hankkeen. Tarinallistamalla teet myös havainnollistavan loppuraportin ja materiaalin, jossa yhteinen matka ja tarina tulee näkyväksi myös muille. Kiinnostavasti viestitty hanke elää pidempään ja sitouttaa ihmiset yhteiseen muutokseen.

Haluatko oppia hyödyntämään tarinallistamista omassa hanketyössäsi?

Tervetuloa Hanke viestii -tiimin ja Tarinakoneen Anne Kalliomäen Tarinapajaan! Työpajasta saat tarinalähtöisen palvelumuotoilun työkalut käyttöösi. Työpaja sopii kaikille hankkeiden parissa työskenteleville, projektipäälliköille ja viestijöille ja toki myös muille tarinallistamisesta kiinnostuneille.

>> Tarinapaja 29.3.2017 Helsingissä

>> Ilmoittaudu mukaan nyt!