Mediatyöpaja 15.11.2018

Mistä ideoita lehdistötiedotteeseen? Miten uutiseksi? Miten lähestyn toimittajia? Millainen tiedote puhuttelee toimittajaa?

Kysytty mediatyöpaja järjestetään 15.11. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!

Lehdet, verkkomediat, radiot ja vaikkapa televisio tarjoavat mahdollisuuksia niin sanottuun ansaittuun medianäkyvyyteen. Näkyminen mediassa on arvokasta hankkeille, joissa ei aiheita puutu!

Mediatyöpajan ohjelmassa on puolen päivän verran täyttä asiaa tiedottamisesta ja tiedotteista. Toimittajan puheenvuorossa kuulemme kiinnostavan ja tuikitärkeän näkökulman mediatyöhön. Työpajan jälkeen tiedät, miten saat tärkeän asiasi esille tiedotusvälineissä ja miten lähdet liikkeelle tai kehität mediaviestintääsi.

>> Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Vastuullisuusviestintää Tuunaajamutsin tuella

Hankkeet, järjestöt ja yritykset tekevät kukin omalla sarallaan työtä paremman huomisen puolesta. Ne myös tuottavat monenlaista hyötyä yksilöille ja yhteiskunnalle. Tästä arvokkaasta työstä saadaan suurin hyöty levittämällä tietoa työn tekemisestä ja sen tuloksista tehokkaiden viestinnän ja markkinoinnin työkalujen avulla eli tekemällä vastuullisuusviestintää.

Saimme blogiimme vieraaksi Tuunaajamutsin, Annakaisa Kilpisen, joka kertoo paljon kiitosta saaneesta työstään yritysten ja yhteisöjen kanssa:

Tuunaajamutsi auttaa tekemään toiminnan ydinarvoja ja tavoitteita näkyviksi

Arvot ohjaavat jokaisen yrityksen toimintaa ja ne auttavat valintojen tekemistä hankalissa tilanteissa. Arvojen tulee olla tiedossa kaikilla yrityksessä työskentelevillä, eikä niiden pitäisi olla pelkästään sanahelinää yrityksen verkkosivuilla. Arvot konkretisoituvat parhaiten toiminnan avulla.

Case Scandic

Ilokseni olen saanut luvan kertoa tässä kuinka arvot konkretisoituivat Scandic hotellien myyntitiimin tuunausohjelmassa: Scandic-hotellien myyntitiimin palaveriin haluttiin rento ja yhteisöllinen ohjelma kokouksen päätteeksi. Ohjelmaksi valittiin kokouksen ajankohtaan sopiva joulukorttien askartelu. Yksi ketjun hotelleista, Marski oli juuri menossa remonttiin, joten päätettiin, että kortit tehtäisiin kyseisen hotellin poistomateriaalista.

Tuunaajamutsi kävi valitsemassa joulukortteihin soveltuvat materiaalit Scandic Marskista sekä suunnitteli korttimallit ja esivalmisteli kierrätysmateriaalin.  Lyhyen alustuksen jälkeen jokainen myyntipäällikkö heittäytyi rohkeasti askartelemaan, huolimatta siitä, että osa tunsi olevansa hyvinkin kaukana omalta mukavuusalueeltaan.

Yhtenäinen ilme ja laatu varmistettiin käyttämällä leimasimia ja työstämällä jouluiset kuviot leikkureilla. Näin saatiin aikaan persoonallinen ja ammattimainen lopputulos.  Korteista tuli yksilöllisesti sommiteltuja, vastaanottajille varta vasten suunniteltuja ja tekijöidensä näköisiä, jotka samalla viestivät Scandicin ympäristövastuusta – olihan kortit valmistettu kierrätysmateriaaleista.

Kortti viesti saajalleen yksilöllistä arvostamista. Olihan yrityksen yhteyshenkilö valmistanut sen henkilökohtaisesti asiakasta ajatellen. Korteista välittyi myös uskallus erottua totutusta: tällä kerralla ei ollutkaan niitä tavanomaisia joulukortteja.

Tuunaajamutsi Työpajan tuloksia

Scandic on ollut kestävän kehityksen uranuurtaja jo vuodesta 1993 ja ketjulla on 183 joutsenmerkittyä hotellia.

Scandicin arvot

Be caring
Olemme ystävällisiä ja toivotamme jokaisen lämpimästi tervetulleeksi. Välitämme ihmisistä, ympäristöstä ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Be you
Meillä arvostetaan jokaisen ainutlaatuista potentiaalia ja erojemme tuomia etuja – ja siksi otamme myös jokaisen vieraamme vastaan ainutlaatuisena yksilönä.

Be a pro
Palveluidemme korkeaan ja yhtenäiseen laatuun voi aina luottaa. Emme kuitenkaan pitäydy siinä, mitä meiltä odotetaan, vaan nousemme sen yläpuolelle. Tiedämme, että avain menestykseen on pienissä yksityiskohdissa ja tahdossamme tehdä hyvän sijaan parasta

Be bold
Uskallamme tehdä asioita eri tavalla, astua mukavuusalueidemme ulkopuolelle ja keskittyä enemmän tulevaan kuin menneeseen. Haluamme inspiroida vieraitamme, toisiamme, omistajiamme sekä ympäröivää yhteiskuntaamme.


Jos vastuullisuusviestinnän kehittäminen innostaa, olemme mielellämme avuksi! Toteutamme yrityskohtaisia työpajoja, joissa Hanke viestii -tiimi alustaa viestinnän keinojen ja kanavien kehittämistyötä ja Tuunaajamutsi tuottaa käsillä tekemisen osuuden. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan sinun tarpeisiisi sopiva kokonaisuus:

Hanke viestii -tiimi
Sari Olsio
sari.olsio@hankeviestii.fi
040 50309712

Tuunaajamutsi
Annakaisa Kilpinen
www.tuunaajamutsi.fi
050 4027376
annakaisa.kilpinen@tuunaajamutsi.fi
Linkedin
Facebook
Instagram

 

 

 

6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat –hanke Vantaalla

Petikko-Varisto toteuttaa kestävän kaupunkikehityksen strategiaa

Petikko-Variston alue on kaikille pääkaupunkiseudulla asuville tuttu ostospaikka jo vuosikymmenten takaa. Alueen yritykset ja Vantaan kaupunki tekevät nyt yhdessä töitä alueen kehittämiseksi kestävällä tavalla.

Suomen liikennöidyimpien väylien keskellä sijaitsevan Petikko-Variston alueella toimii yli 300 yritystä. Alueelle on laadittu kehittämissuunnitelma*, jonka yhtenä osana tänä syksynä on tiivistetty alueen yritysten yhteistoimintaa ja otettu käyttöön uusia markkinoinnin keinoja. Työtä tehdään osana 6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat –hanketta.

Haemme aktiivisesti uusia tapoja olla tiiviisti mukana alueen kehittämisessä yritysten rinnalla. Toki myös Petikko-Variston taloudellinen merkitys Vantaan kaupungille on suuri, kertoo asiantuntija Riikka Ikonen Vantaan kaupungin elinkeinopalveluista.

Alueen markkinoinnin kehittämishankkeen toteuttivat Petikko-Variston kauppiasyhdistys ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut Hanke viestii –yrittäjätiimin kanssa syksyn 2017 aikana.

Petikko-Varistosta on kasvanut vuosikymmenten aikana tunnettu brändi. Brändin ”omistaa” ja sitä rakentaa omalla toiminnallaan moninainen ja jatkuvasti uusiutuva yritysten joukko. Hankkeen puitteissa saimme yhdessä alueen yritysten kanssa rakennettua uusia työkaluja tavoitteellista brändityötä ja yhteismarkkinointia varten, toteaa Sari Olsio markkinoinnin kehittämistyötä vetäneestä Hanke viestii -tiimistä.

Kauppiasyhdistys on ollut kehittämistyön keskipiste, joka on koonnut alueen yritysten edustajia ideoimaan ja keskustelemaan virtuaalisesti ja kasvotusten.

Hanke viestii –tiimi on ollut meille oiva kumppani Vantaan kaupungin rinnalla. He ovat tuoneet kehittämistyöhön vankan markkinoinnin työkalupakin ja tekemisen meininkiä. Yhteiskehittäminen on tuottanut sekä nopeasti asiakkaille näkyviä uudistuksia että suunnitelman alueen markkinoinnin kehittämiseksi pidemmällä tähtäimellä, sanoo Petikko-Variston kauppiasyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Autoverkkokauppa.fi:n vähittäiskaupan johtaja Juha Rusama.

Kehittämistyö jatkuu ja sen tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaisuutta asiakkaille ja yrityksille. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, kauppiaiden, kiinteistönomistajien, Vantaan kaupungin ja korkeakouluopiskelijoiden kanssa.

Petikko-Variston markkinoinnin kehittäminen on osa 6Aika -strategian Avoimet innovaatioalustat -kärkihanketta. 6Aika on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jota toteuttavat yhteistyössä Suomen suurimmat kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Vantaan kaupunki hakee hankkeessa tehokkaita tapoja toteuttaa yhteiskehittämistä kaupunkiorganisaation sisällä ja sen sidosryhmien välillä. Lisätietoja 6Aika strategiasta ja Avoimet innovaatioalustat hankkeesta: http://6aika.fi/.
____

*) Petikko-Variston alueen elinkeinopoliittinen kehittäminen – toimenpidesuunnitelma 5.5.2017

 

6Aika-strategiatyötä Vantaalla

Kuva lähtee elämään, tarina vie mennessään!

Koukuta yleisösi kuvin, puno tarinan punaiset langat yhteen, herätä viestisi eloon.

Aloita viestinnällinen vuosi 2017 suosituissa työpajoissamme! Asiantuntijoina työpajoissa toimivat kokenut digimarkkinoinnin ammattilainen Antti Huttunen ja tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Anne Kalliomäki.

Saat nyt kaksi puolen päivän toiminnallista koulutusta yhteishintaan 720 € (norm. á 420 €).

Suosituista viestinnän työpajoistamme et koskaan lähde tyhjin käsin. Saat konkreettisia työkaluja ja ideoita oman hankkeesi viestintään, työstät hankkeesi tarinaa ja kuvamaailmaa, saat apua, vinkkejä ja palautetta. Voit osallistua työpajoihin myös ilman käynnissä olevaa hanketta.

 

>> Ilmoittaudu mukaan!

 

 

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Yhteen hiileen puhaltava hanketiimi

Fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hankeorganisaatioiden yhteinen kahvihuone on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Facebook-ryhmässä ja päivitetään tuntoja Twitterissä. Näin ainakin mikäli hankkeiden vetäjiä on uskominen. Ja miksei olisi, yhä useampi rahoitettu hanke on usean toimijan valtakunnallinen verkostohanke. Monessa hankkeessa kansainvälisyydellä maustettuna.

Kun tiedonjakaminen ja kokemusten vaihto ei onnistu päivittäisessä kanssakäymisessä, erilaiset virtuaaliset työtilat mahdollistavat eri paikkakunnilla toimivien hanketiimien yhteistyön. Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä vain on laajentunut.

Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, on aina ilo huomata se hersyvä pulputus kun hanketoimijat kohtaavat, face-to-face. Syksyn työpajoissa saimme olla mukana ideoimassa erilaisten verkostomaisesti toimivien hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja. Palaute myös innostaa meitä kehittämään uusia ideoita ja toimintamalleja hankkeiden sisäisen viestinnän vauhdittajaksi.

Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken, vaikka puolikkaan päivän työpajan verran, omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen kahvihuoneiden ytimestä.

”Innostavaa kuulla muiden hankkeiden tekemistä sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Suurikiitos!”

”Päivässä toteutui tärkein tavoitteeni muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen. Päivä myös innosti taas miettimään hankkeen viestintää.”

 

Tarina tuo hankkeen lähelle ihmistä

Olipa kerran hanke. Mutta millainen on hankkeen tarina? Pysyykö kohdeyleisö mukana alusta loppuun, jo jatkoa odottaen?

Hyvä tarina pitää otteessaan. Hyvin muotoiltu hanketarina kertoo miksi hanke on olemassa, miksi hanketyötä tehdään ja mikä merkitys sillä on. Tarina inhimillistää ja elävöittää toisinaan kuiviakin hanketeemoja. Tarinallinen juoni tekee monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi ja ymmärrettäviksi.

Yritysmaailmaan verrattuna hankkeiden tarinallisuuden lähtökohdat ovat hyvällä mallilla. Tarinankerronnan ydin ei löydy tuotteista ja palvelutarjoomasta, vaan työstä joka itsestään on tarinanarvoista. Ja sitähän hanketyö usein on, luodaan ja kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan.

Luodaan, jaetaan ja keskustellaan on yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen. Mehevimmät tarinat syntyvät yhdessä yleisön kanssa. Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse. Yhdessä tehden syntyy monta pientä tarinaa, jotka huolehtivat siitä, että yleisö pysyy mukana.

Hyvässä tarinassa on draamaa, mutkia matkassa ja haasteita voitettavaksi. Niitä löytyy useimmiten myös hanketyössä. Kuinka valmiita hankkeet ovat kertomaan tekijöiden näköistä tarinaa hankkeen alkutaipaleelta kohti saavutettavia tuloksia? Usein viestinnästä innostutaan vasta sitten, kun on tuloksia kerrottavaksi, siloista hankeraporttia jaettavaksi.

Voisivatko urheilussa tuotetut tarinat antaa mallia hankkeisiin? Urheilu on tänä päivänä vähemmän lopputulosten ja saavutusten kertomista ja raportointia. Innostavimmat tarinat syntyvät kisojen aikana, jopa pelikenttien ulkopuolella. Hankkeen tarina alkaa jo alkumetreillä ja kulkee punaisena lankana läpi hankkeen viestinnän. Mikä saa yleisösi syttymään – valmis hanketulos vai matka kohti tuloksia?

Ja sen pituinen se. Vai onko hankkeesi tarinaan kirjoitettu jo jatko-osa?

Muutama vinkki mehukkaan tarinankerronnan pariin:

Storytelling työkaluna, vaikuta tarinoilla bisneksessä
perusteellinen työkalu tarinankerrontaan (Rauhala M., Vikström T.)
Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka
– tarinalähtöistä palvelumuotoilua selkeästi (Kalliomäki A.)
Taru Sormusten herrasta
– tarinaklassikko, koko matka sinne ja takaisin  (Tolkien J.R.R.)

 

 

Kansanedustaja Johanna Karimäki ja Hanke viestii -tiimi

Vaikuttajaviestintää

Viestimättä ei voi vaikuttaa, totesimme yhdestä suusta, kun tapasimme Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen ja keskustelimme viestinnästä lounaspöydän ääressä.

Kansanedustaja on raskaan sarjan viestijä

Kansanedustaja viestii koko ajan: pitää puheita, antaa haastatteluja, keskustelee, kommentoi, kirjoittaa aloitteita, välikysymyksiä, kannanottoja ja blogitekstejä, päivittää Facebookia ja kotisivuaan, tviittaa ja jakaa kuvia Instagramissa. Viestintä koetaan niin tärkeäksi, että siihen varataan resursseja ja sen osaamista kehitetään jatkuvasti – tapaamisestamme Karimäki jatkoikin eduskuntaryhmänsä järjestämään some-koulutukseen.

Tästä me yrittäjät, yritykset ja hankkeet voisimme ottaa oppia.

Viestintä ei saisi jäädä erilliseksi toiminnoksi, vaan sen tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa myös yrityksissä, yhteisöissä ja hankkeissa. Haluttu viesti ei itsestään liikahda henkilöstön, asiakkaiden tai hankkeen sidosryhmien tietoisuuteen, tärkeistä asioista täytyy aktiivisesti kertoa ja keskustella. Jos näin ei tee, jää työn vaikuttavuus heikoksi ja huonoimmassa tapauksessa huhupuhe korvaa puuttuvan tiedon.

Juttuideoita kaivataan

Jotain kehittämisen varaa löytyi kuitenkin myös kansanedustajien viestintäpaletista. Kun omaa mediaa (verkkosivustot, blogit ja some) päivittää aktiivisesti, jää perinteisempi mediatyö helposti vähemmälle. Mediamaailma on kuitenkin jatkuvasti hyviä juttuideoita vailla ja sitä kautta on mahdollista tavoittaa suuria yleisöjä kerralla.

Kannustammekin kaikkia viestijöitä ottamaan vielä askeleen pidemmälle. Hyvin valmistellusta selvityksestä tai esitysaineistosta syntyy kohtuullisella vaivalla kiinnostava tiedote tai jutun taustamateriaali. Juttuidean tarjoaminen toimituksille on palvelua, sitä ei tarvitse arastella yhtään. Ja kun toimittajille tarjoaa tutkittua tietoa, inhimillisiä tarinoita, kuvia ja videoita, voi itselle arkisesta asiasta syntyä valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävä aihe.


Hanke viestii –tiimi pääsi kurkistamaan kansanedustajan työpäivään, kun Johanna Karimäki kutsui meidät vierailulle Eduskuntaan keskustelemaan viestinnällä vaikuttamisesta ja yrittäjän arjesta. Kiitämme lounaasta ja hyvästä keskustelusta! Sari Olsio on Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa Yrittäjän ääni –ohjelmassa, joten keskustelu jatkuu koko vaalikauden.

Yrittäjän ääni -blogivierailu

Tiimiyrittäjyys oli vaikuttajaviestinnän rinnalla toinen tärkeä aihe, josta Hanke viestii -tiimi keskusteli kansanedustaja Johanna Karimäen kanssa. Totesimme mm. että yrittäjäporukassa erilaisten osaamisten yhdistäminen tuo lisää virtaa tekemiseen ja antaa mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä paremmin. Tiimiyritysten on myös tutkitusti todettu olevan kasvuhakuisempia, innovatiivisempia ja kansainvälisempiä kuin yksin perustettujen ja johdettujen yritysten.

Tästä teemasta syntyi oma blogikirjoituksensa, joka julkaistiin Suomen Yrittäjien Yrittäjän ääni -blogissa otsikolla Tiimiyrittäjyys puhutti Pikkuparlamentissa.


Suomen Yrittäjien aloitteesta kaikille 200 kansanedustajalle on valittu omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä. Hanke viestii -tiimin Sari Olsio on kansanedustaja Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä. 

 

Hanke viestii -tiimi syksyllä 2015

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan viestinnällä

Projektipäällikön harteille kasautuu hankkeessa lasti jos toinenkin, ja usein myös viestintää pitäisi hoitaa muiden tehtävien ohessa. Tästä kärsii suunnitelmallisuus – viestinnän mahdollisuuksien ja tavoitteiden pohtiminen ja jämäkkä toimintasuunnitelma aikatauluineen jää tekemättä. Tai viimeistään viestinnän toteutukset siirtyvät tuonnemmaksi ja tuonnemmaksi.

Hankkeissa hukataan onnistumisen mahdollisuuksia, jos viestinnän panokset jäävät pieniksi. Tätä pohdimme jälleen kerran, kun olimme InnoOmnian* bloggarin tentissä. Miten hankkeen vaikuttavuutta voidaan viestinnällä lisätä?

Lue blogikirjoitus: Hankkeen vaikuttavuus tehdään viestinnällä

Lääkkeeksi hankkeelle suosittelemme innostavia Viestinnän kehittämistreffejä!


* InnoOmnia on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kehittämisyksikkö.