Kuva & some -työpaja

Kuvia someen

Posted on by

”Viestijällä tulee olla jatkuva kyky tuottaa ja julkaista nopeasti kanavaan sopivia, riittävän korkealaatuisia, oikeita asioita viestiviä kuvia ja videoita.”

Kuvallisen viestinnän hanskaavan, digitaalisen viestinnän monitoimimiehen Antti Huttusen evästys ei liene kenellekään aikaansa seuraavalle yllätys.

Kuva & some -työpaja Tapahtumahotelli Huoneessa

Tapahtumahotelli Huone tarjoaa loistavat puitteet työpajoille!

Siinäpä sitä on tekemistä hankkeissakin. Miten kaiken muun ohella ehtii ja osaa tuupata hankkeen viestiä esille some-kanavissa, joissa kuvien osuus on ratkaisevan suuri? Huomiosta kilpaillaan, ja tuossa kilpailussa kuvat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tehtävä työ voi tuntua vuoren kokoiselta. Kannattaa kuitenkin katsoa asian valoisaa puolta: kuka tahansa ja mikä yhteisö tahansa voi tänä päivänä perustaa oman kanavan, houkutella viestinsä äärelle ihmisiä tarjoamalla puhuttelevia, mielekkäitä ja kiinnostavia sisältöjä.

Kohderyhmähattu päässä, jälleen kerran

Kuva & some -työpajaamme tammikuussa osallistuneista moni on onnistunutkin sytyttämään roihuavan digi-leirinuotion. Esimerkiksi @SenioriVerkko luovii somessa upealla asenteella ja tuottaa ikäihmisille ja muille seuraajilleen elämänmakuisia sisältöjä. Kaikki tämä syntyy luontevasti osana arkea, kuten Huttunenkin työpajassa meitä opasti tekemään.

Hanke viestii -tiimissä olemme asetelleet kerta kerran jälkeen asiakkaidemme päähän niitä kuuluisia kohderyhmähattuja. Niin nytkin.

Antin mukaan kuvien aihepiirit pitäisi kaivaa hankkeen kohderyhmän maailmasta. Mihin kohderyhmääsi kuuluvat ihmiset voivat samaistua?

Mistä laadukkaat kuvat sitten tulevat?

Hyvien kuvien kaipuussa kamppaillaan kaikissa organisaatioissa ja hankkeissa. Antti Huttusen nyrkkisääntö riittävän hyvälle kuvalle voisi olla, että kuvat ovat niin hyviä kuin kohderyhmään kuuluva hyvä amatöörikuvaaja ottaisi.

Toisaalta, ei kannata asettaa itselleen liikaa paineita. Moni some-kanava sallii ja ehkä vähän odottaakin kuvilta rosoisuutta?

Katse kuviin – poimintoja Antin opeista

  1. Tunnista kohderyhmät. Mikä uppoaa tähän kohderyhmään?
  2. Mikä on viestisi, mitä hankkeen on tarkoitus viestiä? Pohdi myös sävyjä, pysytäänkö asialinjalla vai voiko huumorinkukka kukkia?
  3. Luo kuvakonsepti, eräänläinen kuvaviestinnän suunnitelma.
  4. Ota kuvien tuotanto ja julkaiseminen osaksi rutiineja. Jos useampi tuottaa kuvia, tarvitaanko kuraattori valitsemaan ja käsittelemään kuvat?
  5. Kun näet hyvän, puhuttelevan kuvan, pysähdy ja analysoi: miksi kuva upposi?
  6. Opettele käyttämään tekniikkaa, laitteita ja ohjelmia.
  7. Analysoi, käytä some-kanavien analytiikkatyökaluja ahkerasti: mikä toimii, mikä ei?
  8. Peilaa aika-ajoin julkaistua kuvien virtaa ja pohdi, viestivätkö kuvat haluttuja asioita.

 

Seuraava tiivis puolen päivän koulutuksemme on Tarinapaja 2.2.2017, johon ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Tarinallistamisen ykkösasiantuntija Anne Kalliomäki johdattaa meidät hyödyntämään viestinnässä tarinallista palvelumuotoilua.

Mikäli kaipaat hankkeellesi tai organisaatiollesi apua viestintään, ota yhteyttä! Ota yhteyttä myös, jos olet kiinnostunut Kuva & some -koulutuksesta. Voit ehdottaa myös muita työpajan aiheita!

Antti Huttunen piti Hanke viestii -tiimin Kuva & some –työpajan tammikuussa 2017. Antti on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- ja markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa. 

 

Kuva lähtee elämään, tarina vie mennessään!

Posted on by

Koukuta yleisösi kuvin, puno tarinan punaiset langat yhteen, herätä viestisi eloon.

Aloita viestinnällinen vuosi 2017 suosituissa työpajoissamme! Asiantuntijoina työpajoissa toimivat kokenut digimarkkinoinnin ammattilainen Antti Huttunen ja tarinalähtöisen palvelumuotoilun edelläkävijä Anne Kalliomäki.

Saat nyt kaksi puolen päivän toiminnallista koulutusta yhteishintaan 720 € (norm. á 420 €).

Suosituista viestinnän työpajoistamme et koskaan lähde tyhjin käsin. Saat konkreettisia työkaluja ja ideoita oman hankkeesi viestintään, työstät hankkeesi tarinaa ja kuvamaailmaa, saat apua, vinkkejä ja palautetta. Voit osallistua työpajoihin myös ilman käynnissä olevaa hanketta.

 

>> Ilmoittaudu mukaan!

 

 

Elämyksellisyys on vahva vaikuttamisen keino

Posted on by

Palvelukehityksen asiantuntija Petteri Huvio vahvistaa Hanke viestii -tiimiä ja tuo Hankeviestinnän kehittämistreffeille uusia näkökulmia. Petterin johdolla elämystyöpajassa ideoidaan yhdessä, miten hankkeessa voidaan tuottaa elämyksiä: keinoina yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistillisuus, kontrasti ja vuorovaikutteisuus.

Työpajan tavoitteet

Vaikuttava viestintä on selkeää, aitoa ja avointa. Se muuttaa asenteita, luo odotuksia ja vastaa niihin, innostaa osallistumaan. Elämystyöpaja on tehokas puolen päivän työpaja ja tilauskoulutus, joka auttaa hankkeita viestimään koskettavasti ja vaikuttavasti.

Työpajassa suunnitellaan yhdessä mitä, miten, missä ja milloin hankkeen kannattaa viestiä, jotta se saavuttaisi tavoitteensa ja jättäisi pysyviä jälkiä. Työpajan tuloksena saat kokeneiden viestinnän ammattilaisten rakentaman viestintäsuunnitelman hankkeesi viestinnän tueksi.

Työpajan sisältö

Työpaja toteutetaan 1/2 päivän tilauskoulutuksena hankkeen avainhenkilöiden kanssa. Työpajassa suunnitellaan viestinnän toteuttamisen pohjaksi keinoja, sisältöideoita ja teemoja, joiden pohjalta asiantuntijamme laativat hankkeelle sen resursseilla tehokkaasti toteutettavan viestintäsuunnitelman.

>> Ota yhteyttä, niin lähetämme sinulle tilaisuuden ohjelmarungon ja hintatiedot

>> Voit myös lähettää sähköpostia suoraan tästä

Tulokset – innostunut projektitiimi, repullinen uusia ideoita hankeviestintään ja viestintäsuunnitelma

  • lisää asiakasymmärrystä ja palvelukehitysosaamista
  • ideoita hankkeen viestinnän toteuttamiseen
  • innostusta yhdessä tekemiseen
  • viestinnän ammattilaisten laatima hankkeen viestintäsuunnitelma

Tervetuloa tekemään töitä kanssamme!

Kuvassa vasemmalta Sari Olsio, Marja-Liisa Torniainen, Sari Selkälä ja Petteri Huvio. Tervetuloa tekemään töitä kanssamme!

Entäs kuvat?

Posted on by

Vieraskynä Antti Huttunen

Siinä on kysymys, jonka esittämällä olen hiljentänyt monta neukkaria.

Viestintä muuttuu jatkuvasti visuaalisemmaksi
 Kuvan ja videon merkitys korostuu, kun sosiaalisen median kanavat kehittyvät vastaamaan yhä paremmin käyttäjien tarpeita. Samalla ajankohtaisuuden ja julkaisunopeuden vaatimukset kiihtyvät ja kuvan elinkaari lyhenee. Puhutaan mieluummin tunneista, enintään päivistä. Viestijät, jotka eivät ole hereillä, jäävät armottomasti jälkeen.

Vanha malli,
jossa välissä on ehkäpä mainostoimisto ja jossain arvoketjun päässä valokuvaaja, joka ei välttämättä edes tapaa asiakasta, on tuomittu epäonnistumaan. Se on auttamattoman hidasta ja tehotonta eli kallista. Enää ei riitä myöskään malli, jossa asiat ratkaistaan kuvapankilla, oli se sitten oma tai ostettu. Todennäköisesti kuvat eivät viesti sitä, mitä käyttöyhteys edellyttää ja ovat vanhoja. Tätä ei myöskään paikata sillä, että siskonpoika räppää kännykkäkameralla tärähtäneen kuvan.

Kuva kuuluu viestinnän keskiöön
ja näkemys siitä ja sen tuottamisesta on viestintätiimiltä vaadittavaa osaamista. On tärkeää, että viestinnästä vastaavat ymmärtävät sen mahdollisuudet ja pystyvät vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita kuvaviestinnässä onnistuminen edellyttää. Onnistuminen vaatii  organisaatioilta uudenlaista tapaa ajatella ja organisoitua. Kuvien pitää viestiä oikeita asioita sekä aiheeltaan että tyyliltään ja olla ajankohtaisia. Oikeita asioita viestivää, laadukasta kuvaa tulee pystyä tuottamaan ja julkaisemaan nopealla prosessilla silloin kun tarpeita ilmenee.

Onnistunut kuvaviestintä
vaatii alkuun pinnistelyä ja hikeä, mutta kun rytmi ja malli löytyvät, tapahtuvat asiat pehmeästi rullaten. Viestinnästä tulee tehokkaampaa, nopeampaa ja osuvampaa.

Ilmoittaudu Kuva & some -työpajaan 11.1.2017 >>

Antti Huttunen on vihtiläinen yrittäjä ja Retkipaikka-blogin ja sen ympärille kehittyneen matkailuekosysteemin perustaja. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut TV1:llä esitetyn Metsien kätkemä tv-sarjan. Antti toimii myös kahden startup-yrityksen hallituksessa. Aiemmin urallaan hän on johtanut Ylen digitaalista markkinointia ja toiminut mainos- markkinointitoimistoissa johtotehtävissä. Antilta on julkaistu myös kaksi kirjaa.
 

Hankkeesta inhimillinen ja merkityksellinen – tarinallista!

Posted on by

Blogikirjoitukseni hankkeiden tarinallisuudesta poiki antoisan tapaamisen ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” -kirjan kirjoittajan Anne Kalliomäen kanssa. Annea ja hänen yritystään Tarinakonetta voidaan oikeutetusti kutsua tarinalähtöisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi Suomessa.

Tapaamisessamme syntyi idea yhteisen Tarinatyöpajan tuottamisesta hanketoimijoille. Ensimmäinen Tarinatyöpaja pidetään syyskuussa, olemme innoissamme yhteistyöstä!

Tarinankerronnasta tarinatekoihin – Annen ajatuksia tarinallisuuden voimasta

Sisältöjä hiotaan monessa organisaatiossa, hyödynnetään tarinankerronnan lisäksi jo myös tarinallistamista.  Persoonallinen ja inhimillinen palvelukokemus onkin nyt parasta markkinointia, vahvistaa Anne.

Anne haluaa heti alkuun avata lyhyesti termejä, tarinallistaminen ja tarinankerronta tuntuvat suussa hyvin samanlaisilta, mutta sisällössä on eroja.

Tarinallistamisen viitekehyksenä on palvelumuotoilu. Tarinalähtöinen palvelumuotoilu tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tässä tärkeänä työvälineenä on yrityksen oma ydintarina. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan. Tarinallistamisen avulla jäädään asiakkaiden mieleen vaikuttavan ja persoonallisen kokemuksen ansiosta.

Tarinankerronta on yleiskäsite kaikelle tarinankerronnalle. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Viestinnässä tarinankerronta voi olla esimerkiksi tarinan muotoon tehtyjä puheenvuoroja, blogikirjoituksia tai videoita.

Sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista tarvitaan. Ensin täytyy tarinallistamisen avulla luoda tarinaidentiteetti, joka antaa suunnan eli sen kuuluisan punaisen langan myös viestinnälle ja sisältömarkkinoinnille,  Anne muistuttaa.

Tarina on tekoja ja toimintaa, ei kevyttä sanahelinää

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita toisilleen jo aikojen alusta asti. Tarinoissa on voimaa, joka pysäyttää hetken. Tarinat viihdyttävät, lohduttavat ja opettavat. Annen mielestä tarvitsemme tarinoita nyt enemmän kuin koskaan.

Hankkeilla on huikeat mahdollisuudet hyödyntää tarinallistamista ja tarinankerrontaa hanketyössä ja viestinnässä. Persoonallinen tarina auttaa hanketta tuottamaan mieleenpainuvia kokemuksia.

Tarinallistaminen auttaa hankkeita tuottamaan kohtaamisia, joista hankkeen kohderyhmät todella pitävät. He saattavat jopa hullaantua!

Tarinaidentiteetti on hankkeen erottumista ja vaikutusta tukeva strategia, se on tarinallistamisen punainen lanka. Tarinaidentiteetin avulla hankearjessa tehdään valintoja ja toimenpiteitä, jotka vahvistavat hankkeen tavoitteiden ymmärtämistä, luodaan innostusta ja heimohenkeä. Tarinallistamisen avulla viestitään hankkeen arvoista, merkityksestä sekä yhteisestä visiosta kokemuksellisella tavalla, vinkkaa Anne.

Ihmiset alkavat puhua hankkeestasi. Ja näin hankkeen vaikuttavuus kasvaa.

Mutta miten erottautua ja jäädä mieleen?

Mitä jos roll-upin avaamisen sijaan (tai sen lisäksi) hanketilaisuuden aluksi kuuntelisimmekin esimerkiksi hankkeen tarinaan sopivan tunnusbiisin, Anne herättelee.

Tarinantekemisessä on tärkeää kuvata, käsikirjoittaa ja tuotteistaa hanke niin, että kaikki hankkeen toteutuksessa tukee tarinan kulkua. Elementtejä ovat niin kuvat, esineet, tekstit, hanketoimijoiden tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyttämät asut kuin suullinen tarinankerronta tai vaikkapa videot ja musiikki.

Annen kehittämän tarinallistamisen menetelmän avulla voidaan hakea hankkeiden punaista lankaa. Stooripuun avulla puretaan hankkeen tavoitteiden ja toiminnan ydintä, kohderyhmiä ja näistä lähtökohdista hankkeen tarinaan liittyvät teemat ja elementit syntyvät. Tarinasta tehdään väline tunteiden ja merkitysten luomiseen.

Tärkeää on, että hankkeen tavoitteista ja arvoista tulee luonnollinen osa toimintaa koko hankkeen aikana. Alusta loppuun ja senkin jälkeen. Hyvä tarina jää elämään!

Jos uskallat tarinallistaa hankkeesi rohkeasti ja hullutellakin hiukan, löydät varmasti heidät, jotka suorastaan rakastavat tarinaasi ja haluavat kuulla lisää. Ja ennen kaikkea osallistua hankkeesi tarinaan. Tarinalla konkretisoit hankkeesi tavoitteet niin, että erotut harmaiden samistelijoiden joukosta. Persoonaa ja tunnetta peliin siis!

Mistä lähteä liikkeelle hankkeen tarinallistamisessa?

Ilmoittaudu Tarinatyöpajaan 29.32017!

Saat alennuksen, kun ilmoittaudut sekä Tarinapajaan että Kuva & some -työpajaamme 11.1.!

________________________________________________________________________________________________

Hanke viestii –tiimi istahti ideoimaan ja tuotteistamaan Tarinatyöpajaa hanketoimijoille yhdessä Tarinakone yrityksen perustajan Anne Kalliomäen kanssa. Anne on tarinallistamisen edelläkävijöitä Suomessa ja Annen kirja ”Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka” (Talentum Oyj) palkittiin Hopeasulka-palkinnolla 2015. Blogikirjoitukseen on kiteytetty Annen ajatuksia ja Tarinakoneen kokemuksia tarinallisuuden hyödyntämisestä hanketyössä. Yhteistyömme jatkuu ja ensimmäinen hankkeiden Tarinatyöpaja pidetään 22.9. – ilmoittaudu mukaan!

Yhteen hiileen puhaltava hanketiimi

Posted on by

Fyysisesti kaukana toisistaan toimivien hankeorganisaatioiden yhteinen kahvihuone on siirtynyt verkkoon. Kahvikuppi kädessä vaihdetaan kuulumisia Facebook-ryhmässä ja päivitetään tuntoja Twitterissä. Näin ainakin mikäli hankkeiden vetäjiä on uskominen. Ja miksei olisi, yhä useampi rahoitettu hanke on usean toimijan valtakunnallinen verkostohanke. Monessa hankkeessa kansainvälisyydellä maustettuna.

Kun tiedonjakaminen ja kokemusten vaihto ei onnistu päivittäisessä kanssakäymisessä, erilaiset virtuaaliset työtilat mahdollistavat eri paikkakunnilla toimivien hanketiimien yhteistyön. Viestinnällä organisaatiot pysyvät koossa, uudistuvat ja kehittyvät, näin kirjoitti viestinnän vaikuttaja, tietokirjailija ja Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin jo vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa viestinnän tarve ei ole vähentynyt. Ympäristö, johon on oltava yhteydessä vain on laajentunut.

Vaikka tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja virtuaaliset työtilat ovat meistä monelle enemmän totta kuin fyysiset kohtaamiset, on aina ilo huomata se hersyvä pulputus kun hanketoimijat kohtaavat, face-to-face. Syksyn työpajoissa saimme olla mukana ideoimassa erilaisten verkostomaisesti toimivien hankkeiden yhteisiä työskentelytapoja. Palaute myös innostaa meitä kehittämään uusia ideoita ja toimintamalleja hankkeiden sisäisen viestinnän vauhdittajaksi.

Suosittelemme lämpimästi käyttämään hetken, vaikka puolikkaan päivän työpajan verran, omalle hanketiimille toimivimpien ratkaisujen miettimiseen heti hankkeen alkutaipaleella. Kysymys on ennen kaikkea osallistumisesta, tiedon ja kokemusten jakamisesta – työyhteisöjen kahvihuoneiden ytimestä.

”Innostavaa kuulla muiden hankkeiden tekemistä sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Suurikiitos!”

”Päivässä toteutui tärkein tavoitteeni muihin hankkeisiin ja hanketoimijoihin tutustuminen. Päivä myös innosti taas miettimään hankkeen viestintää.”

 

Tarina tuo hankkeen lähelle ihmistä

Posted on by

Olipa kerran hanke. Mutta millainen on hankkeen tarina? Pysyykö kohdeyleisö mukana alusta loppuun, jo jatkoa odottaen?

Hyvä tarina pitää otteessaan. Hyvin muotoiltu hanketarina kertoo miksi hanke on olemassa, miksi hanketyötä tehdään ja mikä merkitys sillä on. Tarina inhimillistää ja elävöittää toisinaan kuiviakin hanketeemoja. Tarinallinen juoni tekee monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi ja ymmärrettäviksi.

Yritysmaailmaan verrattuna hankkeiden tarinallisuuden lähtökohdat ovat hyvällä mallilla. Tarinankerronnan ydin ei löydy tuotteista ja palvelutarjoomasta, vaan työstä joka itsestään on tarinanarvoista. Ja sitähän hanketyö usein on, luodaan ja kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan.

Luodaan, jaetaan ja keskustellaan on yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen. Mehevimmät tarinat syntyvät yhdessä yleisön kanssa. Kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tuottaa itse. Yhdessä tehden syntyy monta pientä tarinaa, jotka huolehtivat siitä, että yleisö pysyy mukana.

Hyvässä tarinassa on draamaa, mutkia matkassa ja haasteita voitettavaksi. Niitä löytyy useimmiten myös hanketyössä. Kuinka valmiita hankkeet ovat kertomaan tekijöiden näköistä tarinaa hankkeen alkutaipaleelta kohti saavutettavia tuloksia? Usein viestinnästä innostutaan vasta sitten, kun on tuloksia kerrottavaksi, siloista hankeraporttia jaettavaksi.

Voisivatko urheilussa tuotetut tarinat antaa mallia hankkeisiin? Urheilu on tänä päivänä vähemmän lopputulosten ja saavutusten kertomista ja raportointia. Innostavimmat tarinat syntyvät kisojen aikana, jopa pelikenttien ulkopuolella. Hankkeen tarina alkaa jo alkumetreillä ja kulkee punaisena lankana läpi hankkeen viestinnän. Mikä saa yleisösi syttymään – valmis hanketulos vai matka kohti tuloksia?

Ja sen pituinen se. Vai onko hankkeesi tarinaan kirjoitettu jo jatko-osa?

Muutama vinkki mehukkaan tarinankerronnan pariin:

Storytelling työkaluna, vaikuta tarinoilla bisneksessä
– perusteellinen työkalu tarinankerrontaan (Rauhala M., Vikström T.)
Tarinallistaminen, palvelukokemuksen punainen lanka
– tarinalähtöistä palvelumuotoilua selkeästi (Kalliomäki A.)
Taru Sormusten herrasta
– tarinaklassikko, koko matka sinne ja takaisin  (Tolkien J.R.R.)

 

 

Kansanedustaja Johanna Karimäki ja Hanke viestii -tiimi

Vaikuttajaviestintää

Posted on by

Viestimättä ei voi vaikuttaa, totesimme yhdestä suusta, kun tapasimme Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen ja keskustelimme viestinnästä lounaspöydän ääressä.

Kansanedustaja on raskaan sarjan viestijä

Kansanedustaja viestii koko ajan: pitää puheita, antaa haastatteluja, keskustelee, kommentoi, kirjoittaa aloitteita, välikysymyksiä, kannanottoja ja blogitekstejä, päivittää Facebookia ja kotisivuaan, tviittaa ja jakaa kuvia Instagramissa. Viestintä koetaan niin tärkeäksi, että siihen varataan resursseja ja sen osaamista kehitetään jatkuvasti – tapaamisestamme Karimäki jatkoikin eduskuntaryhmänsä järjestämään some-koulutukseen.

Tästä me yrittäjät, yritykset ja hankkeet voisimme ottaa oppia.

Viestintä ei saisi jäädä erilliseksi toiminnoksi, vaan sen tulisi olla osa jokapäiväistä toimintaa myös yrityksissä, yhteisöissä ja hankkeissa. Haluttu viesti ei itsestään liikahda henkilöstön, asiakkaiden tai hankkeen sidosryhmien tietoisuuteen, tärkeistä asioista täytyy aktiivisesti kertoa ja keskustella. Jos näin ei tee, jää työn vaikuttavuus heikoksi ja huonoimmassa tapauksessa huhupuhe korvaa puuttuvan tiedon.

Juttuideoita kaivataan

Jotain kehittämisen varaa löytyi kuitenkin myös kansanedustajien viestintäpaletista. Kun omaa mediaa (verkkosivustot, blogit ja some) päivittää aktiivisesti, jää perinteisempi mediatyö helposti vähemmälle. Mediamaailma on kuitenkin jatkuvasti hyviä juttuideoita vailla ja sitä kautta on mahdollista tavoittaa suuria yleisöjä kerralla.

Kannustammekin kaikkia viestijöitä ottamaan vielä askeleen pidemmälle. Hyvin valmistellusta selvityksestä tai esitysaineistosta syntyy kohtuullisella vaivalla kiinnostava tiedote tai jutun taustamateriaali. Juttuidean tarjoaminen toimituksille on palvelua, sitä ei tarvitse arastella yhtään. Ja kun toimittajille tarjoaa tutkittua tietoa, inhimillisiä tarinoita, kuvia ja videoita, voi itselle arkisesta asiasta syntyä valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävä aihe.

Hanke viestii –tiimi pääsi kurkistamaan kansanedustajan työpäivään, kun Johanna Karimäki kutsui meidät vierailulle Eduskuntaan keskustelemaan viestinnällä vaikuttamisesta ja yrittäjän arjesta. Kiitämme lounaasta ja hyvästä keskustelusta! Sari Olsio on Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa Yrittäjän ääni –ohjelmassa, joten keskustelu jatkuu koko vaalikauden.

Yrittäjän ääni -blogivierailu

Posted on by

Tiimiyrittäjyys oli vaikuttajaviestinnän rinnalla toinen tärkeä aihe, josta Hanke viestii -tiimi keskusteli kansanedustaja Johanna Karimäen kanssa. Totesimme mm. että yrittäjäporukassa erilaisten osaamisten yhdistäminen tuo lisää virtaa tekemiseen ja antaa mahdollisuuden palvella asiakkaita entistä paremmin. Tiimiyritysten on myös tutkitusti todettu olevan kasvuhakuisempia, innovatiivisempia ja kansainvälisempiä kuin yksin perustettujen ja johdettujen yritysten.

Tästä teemasta syntyi oma blogikirjoituksensa, joka julkaistiin Suomen Yrittäjien Yrittäjän ääni -blogissa otsikolla Tiimiyrittäjyys puhutti Pikkuparlamentissa.

Suomen Yrittäjien aloitteesta kaikille 200 kansanedustajalle on valittu omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä. Hanke viestii -tiimin Sari Olsio on kansanedustaja Johanna Karimäen nimikkoyrittäjä. 

 

Hanke viestii -tiimi syksyllä 2015

Hankkeen vaikuttavuus varmistetaan viestinnällä

Posted on by

Projektipäällikön harteille kasautuu hankkeessa lasti jos toinenkin, ja usein myös viestintää pitäisi hoitaa muiden tehtävien ohessa. Tästä kärsii suunnitelmallisuus – viestinnän mahdollisuuksien ja tavoitteiden pohtiminen ja jämäkkä toimintasuunnitelma aikatauluineen jää tekemättä. Tai viimeistään viestinnän toteutukset siirtyvät tuonnemmaksi ja tuonnemmaksi.

Hankkeissa hukataan onnistumisen mahdollisuuksia, jos viestinnän panokset jäävät pieniksi. Tätä pohdimme jälleen kerran, kun olimme InnoOmnian* bloggarin tentissä. Miten hankkeen vaikuttavuutta voidaan viestinnällä lisätä?

Lue blogikirjoitus: Hankkeen vaikuttavuus tehdään viestinnällä

Lääkkeeksi hankkeelle suosittelemme innostavia Viestinnän kehittämistreffejä!

* InnoOmnia on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kehittämisyksikkö.